Työelämä on Suomessa suuressa muutoksessa ja rakenteellinen työttömyys korkealla tasolla. Osaajapulaa ja kohtaanto-ongelmaa ei olla saatu ratkaistua. 

Yhdeksi ratkaisuksi näihin haasteisiin Opetusalan Ammattijärjestö OAJ esittää uutta jatkuvan oppimisen rahoitusmallia, joka turvaisi koulutuksen aikaisen toimeentulon.

– Esittämämme jatkuvan oppimisen rahoitusmalli on välttämätön osa rakenteellisen työttömyyden ja osaajapulan helpottamista. Mallimme mahdollistaa osaamisen kehittämisen ja tukee hallituksen tavoitetta nostaa maamme koulutustasoa, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoo.

Osa opinnoista olisi mahdollista tehdä työn ohessa. 

– Malli joustaa työntekijöiden ja työnantajien tarpeisiin. Opetusalalle ja muillekin aloille tämä uusi tuki olisi todella tärkeä keino mahdollistaa lisäkelpoisuuksien hankkimisen ja täydennyskouluttautumisen, Murto jatkaa.

Malli hyödyttäisi myös työttömiä työnhakijoita

OAJ:n mallissa tuen myöntää Työllisyysrahasto, ja se rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksuista. Tuen määrä on kiinteä 1 800 euroa kuukaudessa, ja sitä maksetaan niiltä päiviltä, jolloin opiskelija on opintojen vuoksi poissa työstä eikä saa palkkaa. 

– Koulutuksen ajalle palkattaisiin työtön työnhakija, mikä lisäisi työmarkkinoiden dynamiikkaa, parantaisi työmarkkinoiden toimivuutta ja pidentäisi työuria. Työuran aikaisen osaamisen kehittämisellä parannetaan myös työmotivaatiota ja tuottavuutta, Murto listaa.

Tuen kriteereistä päätettäisiin hallituskausittain

OAJ:n rahoitusmallissa kriteerit tuen saamiseksi vahvistetaan hallituskausittain. Siten tuki vastaa aina aidosti työmarkkinoiden tarpeisiin.

– Kriteerien määrittelyssä voitaisiin hyödyntää olemassa olevaa tietoa esimerkiksi työvoimapula-aloista ja työmarkkinoiden osaamistarpeista, OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Eira Bani sanoo.

Aikuiskoulutustuen lakkauttamista vastustettiin laajasti erityisesti aloilla, joilla koulutetuista osaajista on pulaa.

OAJ vetosi aikuiskoulutustuen säilyttämisen puolesta omissa lausunnoissaan sekä yhdessä esimerkiksi opettajaopiskelijoiden ja varhaiskasvatusjärjestöjen kanssa.

– Esimerkiksi erityisopettajista noin puolet hankki tehtävän vaatiman lisäkelpoisuuden aikuiskoulutustuella. Nyt esittämämme uusi rahoitusmalli toimisi ratkaisuna laajasti tällaisiin täydennyskoulutustarpeisiin, työvoimapulaan ja kohtaanto-ongelmiin. Tuki maksaisi itseään takaisin parempana osaamisena, työllisyytenä, korkeampina verotuloina ja pienempinä sosiaalisina kustannuksina, Bani toteaa.

Jatkuvan oppimisen rahoitusmalli pähkinänkuoressa

• Jatkuvan oppimisen tukea myöntäisi Työllisyysrahasto. Rahoitus kerättäisiin työttömyysvakuutusmaksuista, kuten aiemmassa aikuiskoulutustuessa.
• Tuki olisi kiinteä 1 800 euroa kuukaudessa. Sitä maksettaisiin niistä päivistä, jotka opiskelija on opintojen vuoksi poissa töistä eikä saa palkkaa, kuten harjoittelujen ja opintojen lähipäivien ajalta.
• OAJ:n mallissa työnantaja ei maksa harjoittelun ajalta opiskelijalle palkkaa, vaikka harjoittelut voidaan pääosin tai kokonaan suorittaa omalla työpaikalla. Työnantaja vastaa sen sijaan sijaisen palkkakuluista sekä maksaa korvauksen omalla työpaikalla toimivalle harjoittelua ohjaavalle opettajalle.
• Tuki ei estäisi hakemasta muita opintososiaalisia etuja, jos opintoja suorittavalla on muutoin niitä oikeus saada.
  
  

Tuen kriteereistä ja rahoituksesta päätetään hallituskausittain

• Hallituskausittain päätetään rahoituksen määrästä sekä kriteereistä, jotka tulee täyttää, jotta voi hakea jatkuvan oppimisen tukea.
• Kriteereinä voisi olla esimerkiksi se, että:
  • henkilö kouluttautuu työvoimapula-alalle,
  • henkilö nostaa koulutuksella koulutustasoaan,
  • opintovapaan ajalle palkataan työtön työnhakija,
  • koulutus on tarpeen nykyisen viran/toimen säilymiseksi ( esim. lisäkelpoisuuden hankkiminen), työkyvyn ja työuran jatkumisen kannalta (esim. työssäjaksaminen, uran vaihto tms. vastaavan syyn johdosta)
  • työnantaja mahdollistaa opinnoista tietyn osan palkallisena ja/tai työn ohessa suoritettavaksi.