Hallitukselle valtionosuusuudistuksen kaatuminen on merkittävä arvovaltatappio, kun keskeisintä kuntien tilannetta ratkovaa uudistusta ei saada toteutettua.

Uudistuksen kaatuminen jättää useita kuntia tilanteeseen, jossa kuntien keskeisimmistä tehtävistä, perusopetuksesta ja varhaiskasvatuksesta joudutaan säästämään, vaikka kunnan toimintaedellytykset olisivat muutoin kohdallaan. Tilanne on kestämätön, sillä laajempaa uudistusta ei saada voimaan enää tällä vuosikymmenellä.

– Sote-uudistuksen yhteydessä katse oli tiukasti hyvinvointialueiden toiminnassa. Nyt on aika kääntää katse takaisin kuntiin ja tunnistaa ne kunnat, joita nykyinen valtionosuuslaskenta moukaroi. Näiden kuntien toimintaan on löydettävä kohdennettavia apuja, sanoo OAJ erityisasiantuntija Risto-Matti Alanko.

Valtionosuusjärjestelmä on nykyisellään pahasti epäkunnossa ja se koetaan monin paikoin epäoikeudenmukaiseksi. Uudistuksen kaatuminen johtaa entisestään syvenevään kuntien erojen kasvuun.

Kunnissa, jotka ovat nykyisen valtionosuusjärjestelmän häviäjiä, saattaa jo valmiiksi olla korkea kunnallisvero. Omilla verotuloilla näiden kuntien on hyvin vaikeaa paikata sitä rahoituksen alijäämää, jonka nykyinen järjestelmä aiheuttaa. Vaarana on, että nämä kunnat joutuvat todennäköisesti leikkaamaan kasvatuksen ja koulutuksen palveluista. 

– Suomen menestys rakentuu korkeaan osaamiseen. Osaamistason nostaminen ei onnistu ilman, että kunnilla on siihen mahdollisuudet. Kasvatuksen ja koulutuksen laatu ei saa jäädä kuntarakenteen vangiksi, vaan kuntien yhteistyön on otettava nyt uutta vauhtia, Alanko jatkaa.

Valtion on varmistettava, että rahoitus laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen toteuttamiseen säilyy joka puolella Suomea. Siltarumpupolitikointiin sortuminen vesittää väistämättä kaikki uudistuspyrkimykset. Kuntien tehtävien muutokset ovat olleet niin merkittäviä, että se vaatii toteutuakseen isomman uudistuksen. Nykyisiin tehtäviin perustuva rahoitus on kasvatuksen ja koulutuksen järjestämisen kannalta ainoa oikea etenemistapa.