Laadukas koulutus on avain maahanmuuttajien onnistuneeseen integraatioon, sanoo rovaniemeläinen maahanmuuttajien kouluttaja Krista Heikkinen.
– Opettajat varhaiskasvatuksesta yliopistoon ovat tosi isossa roolissa siinä, että maahanmuuttajat saadaan koulutettua ja osaksi tätä yhteiskuntaa.
Samaa korostaa OAJ. Pienenevien ikäluokkien Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa, ja menestyvä elinkeinoelämä tarvitsee kansainvälisiä osaajia. Koulutus on keskeinen keino edistää onnistunutta maahanmuuttoa ja kiinnittymistä yhteiskuntaan sekä työmarkkinoille.
Olen tavannut ja opettanut tuhansia maahanmuuttajia. Yksikään ei ole sanonut, ettei haluaisi opiskella tai tehdä töitä Suomessa.
Heikkisen työn punainen lanka on auttaa aikuisia maahanmuuttajia kotoutumaan ja integroitumaan Suomeen. Hänen opiskelijansa ovat useimmiten hiljattain Suomeen muuttaneita.
Heikkinen opettaa maahanmuuttajille suomea sekä työelämä- ja yhteiskuntataitoja oppilaitosarjessa, verkossa, yrityksissä ja vastaanottokeskuksissa. Lisäksi hän tekee maahanmuuttajien alkukartoituksia työllisyysalueelle eli selvittää, millaista polkua pitkin he voisivat työllistyä.
– Tämä on semmoista kansalaisuuteen kasvattamista, hän summaa työtään.
Tiedonjanoisia opiskelijoita
Ammattiopisto Lappian Lappia-koulutus Oy:ssä työskentelevällä Heikkisellä on ollut opiskelijoita 17-vuotiaasta kuusikymppiseen. Hän kuvaa heitä tiedonjanoisiksi ja motivoituneiksi.
– Olen tavannut ja opettanut tuhansia maahanmuuttajia. Yksikään ei ole sanonut, ettei haluaisi opiskella tai tehdä töitä Suomessa. Halu on valtava, mutta niin on takamatkakin.
Heikkisen työssä vaaditaan kielitaitoa, vahvoja vuorovaikutustaitoja, kykyä tsempata vaikeissa tilanteissa ja taitoa visioida opiskelijoiden kanssa heidän tulevaisuuttaan vieraassa maassa. Hän puhuu hoksnokasta, taidosta kohdata jokainen maahanmuuttaja yksilönä.
– Ja opettajan pitää ymmärtää, että kaikki maailman kriisit ovat läsnä luokkahuoneessa. Usein syyt ovat aika traagisia, miksi ihminen lähtee rakentamaan elämää jonnekin ihan muualle.
Työn käänteentekevä merkitys näkyy arjen kohtaamisissa: kun Heikkinen tapaa entisiä opiskelijoitaan, jotka ovat kovalla työllä selvittäneet tiensä opiskelupolun läpi työelämään, puhuvat suomea ja ovat rakentaneet tänne oman arkensa.
– Siinä on itse osana semmoista hyvää ketjua.
– Opettajat varhaiskasvatuksesta yliopistoon ovat tosi isossa roolissa siinä, että maahanmuuttajat saadaan koulutettua ja osaksi tätä yhteiskuntaa, Heikkinen sanoo.
Villi koulutuskenttä selvitykseen
Heikkisen mukaan päättäjät eivät tunnu ymmärtävän, miten iso merkitys kotoutumiskoulutuksella on monikulttuuristuvassa Suomessa.
– Jos kotoutumiskoulutus hoidetaan huonosti, ongelmat kertaantuvat muualla yhteiskunnassa.
Kotoutumiskoulutus pitäisi hänestä saada tunnustetuksi osaksi koulutusjärjestelmää. Nyt kenttä on villi, kun koulutusta antavat monet julkiset ja yksityiset tahot.
OAJ ajaakin sitä, että kotoutumiskoulutuksesta laadittaisiin kaikki toimijat kattava selvitys. OAJ:n mukaan pitäisi tutkia eritoten sitä, voisiko nykyresurssit käyttää tehokkaammin, jos kotoutumiskoulutus säädettäisiin osaksi koulutusjärjestelmää ja kilpailutuksista luovuttaisiin.
Heikkinen toivoo kotoutumistyötä tekeville opettajille arvostusta. Hänestä tuntuu, että työn haastavuutta ja merkitystä ei Suomessa ymmärretä.
– Siellä on mahtavia, työnsä valtavalla pieteetillä ja isolla sydämellä tekeviä opettajia. Päättäjälle terveisiä, että tulkaapa päiväksi kokeilemaan tätä hommaa.
Entistä joustavampaa kotoutumiskoulutusta
Kielitaito avaa ovia. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa pitäisi Heikkisen mukaan satsata erityisesti päteviin S2-opettajiin, jotta polku opiskeluihin ja työelämään aukenisi.
OAJ:n vaalitavoitteena onkin vahvistaa myöhemmin maahan saapuvien nuorten opetuskielen hallintaa ja sujuvaa polkua toisen asteen opintoihin.
Päättäjälle terveisiä, että tulkaapa päiväksi kokeilemaan tätä hommaa.
Heikkinen näkee arjessaan, että myös työllistyneiden maahanmuuttajien suomen oppimisessa on haasteita. Työttömille maahanmuuttajille on Suomessa tarjolla kotoutumiskoulutusta ja kieliopintoja, mutta työssäkäyvälle suomen opiskelu voi olla arjessa hankalaa.
Lapissa tätä ongelmaa yritetään ratkoa EU-rahoitteisella Kieliväylä työhön -hankkeella. Heikkinen on käynyt opettamassa suomea esimerkiksi siivoojille sekä lihatehtaan ja pesulan työntekijöille heidän työnsä lomassa. Kokemukset ovat olleet lupaavia.
Heikkinen toivookin, että suomalainen kotoutumiskoulutus taipuisi tulevaisuudessa auttamaan paremmin myös nopeasti työllistyviä maahanmuuttajia.
– Tämä edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä.
Käänteentekijä Krista Heikkinen
- Kouluttaja ja projektipäällikkö Ammattiopisto Lappian Lappia-Koulutus Oy:ssä, työskentelee Lapin alueella.
- OAJ-valtuutettu.
- Yhteiskuntatieteiden maisteri (sosiologia), hallintotieteiden maisteri, ammatillinen opettaja, ammatillinen opinto-ohjaaja, ammatillinen erityisopettaja.
- 38-vuotias, asuu Rovaniemellä.
Teksti: Heidi Pelander, kuvat: Jarkko Mikkonen
