OAJ on vaatinut pitkän aikavälin suunnitelmaa koulutus- ja osaamistason nostolle. Koulutustason nostamisen linjauksesta 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ollaan edelleen kaukana ja siinä on jopa ollut laskua. Tällä on todennäköisesti ollut kielteisiä vaikutuksia myös talouskehitykseen.
Korkeakouluvisiossa tulee selkeästi kuvailla resurssit ja toimenpiteet, joilla korkeakoulutettujen määrä saadaan nostettua 60 prosenttiin nuorten aikuisten ikäluokassa.
– Ammattikorkeakoulututkinnon hinta on puolittunut 10 vuodessa ja yliopistotutkinnon hinta tippunut kolmasosan. Tehostaminen ei ole voinut olla vaikuttamatta koulutuksen laatuun. Muuttuvassa työelämässä tarvitaan aitoa osaamista eikä pikatutkintoja, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Korkeakoulujen rahoituksen ja ohjauksen kehittämisen painopistettä on siirrettävä enemmän tiedolla johtamiseen. Tulosperustaisten rahoitusmallien tilalle tarvitaan laajempaa autonomiaa ja luottamusta siihen, että korkeakoulut toteuttavat lainsäädännöllistä tehtäväänsä.
– Tulosperustaiset rahoitusmallit ajavat korkeakoulut kilpailemaan keskenään, usein henkilöstön kustannuksella. Samalla ne ohjaavat tekemään samanlaisia strategisia valintoja, vaikka pienen maan etu olisi ennemminkin yhteistyö ja erottautuminen esimerkiksi koulutusalojen tai tutkimuksen painopisteiden kautta, Murto sanoo.
Korkeakoulujen tärkeintä pääomaa on henkilöstö. Hyvät työnteon edellytykset mahdollistavat laadukkaan koulutuksen ja tutkimuksen. Visioluonnoksessa henkilöstön merkitys tunnistetaan, mutta koulutuksen laadun korostaminen sivuuttaa tarpeen lisätä opetushenkilöstön määrää.
OAJ myös on erittäin huolissaan korkeakoulukentän rakenteellisista muutoksista, joissa yliopistot ovat ostaneet ammattikorkeakouluja. Ministeriö on kiihdyttänyt kehitystä myös itse taloudellisilla kannustimilla.
– Nyt visiossa esiintyvät toimenpiteet antavat poliittiselle päätöksenteolle avoimen valtakirjan korkeakoulujärjestelmän uudistamiseksi ilman läpinäkyvää tai jaettua tavoitetilaa. Uhkana on, että duaalimallia murennetaan ilman selkeää yhteistä ja valtakunnallista visiota. Tarvitaan avoin keskustelu siitä, millaista osaamista korkeakoulut tuottavat tulevaisuudessa ja millaisilla rakenteilla, Murto sanoo.
