Väkivalta on lisääntynyt erityisesti perusopetuksessa, jossa työskentelevistä joka viides (21 %) vastaaja kertoi olleensa oppilaan väkivallan kohteena. Vuonna 2024 vastaava osuus oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa tilanne on vielä vakavampi: joka kolmas vastaaja on kohdannut lasten heihin kohdistamaa väkivaltaa.
– Oppimis- ja opetusympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen kehitys on erittäin huolestuttavaa. Opetushenkilöstön hyvinvoinnin lisäksi opetuksen ja oppimisen työrauha on turvattava, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoo.
Yhteiset toimintaohjeet väkivallan ennaltaehkäisyyn puuttuvat edelleen. Siksi opetusalalle tarvitaan OAJ:n mielestä kiireellisesti työsuojeluohjelma.
– Jäsenemme ovat toivoneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla väkivaltaa ja uhkaavia tilanteita voidaan estää. OAJ:n sinnikkään vaikuttamistyön tuloksena työsuojeluohjelman valmistelu on onneksi aloitettu viime keväänä, ja työ on saatava etenemään viivytyksettä, Murto sanoo.
Koulutusasteiden välillä isoja eroja työoloissa
Työolobarometrin mukaan lukioissa työskentelevät vastaajat ovat kaikkein tyytyväisimpiä, eikä lukioista raportoida lainkaan väkivaltaa. Heikoin työtyytyväisyys on ammatillisessa koulutuksessa, jossa myös opettajien alanvaihtoaikeet ovat lisääntyneet edelliseen barometriin verrattuna.
– Tällä hallituskaudella tehdyt rajut leikkaukset heijastuvat suoraan ammatillisen koulutuksen työoloihin. Opiskelijoille se on näkynyt muun muassa lähiopetuksen vähenemisenä, toteaa OAJ:n lakiasiainjohtaja Ulla Walli.
Myönteistä kehitystä työtyytyväisyydessä ja johtamisessa
Työolobarometrin mukaan johtaminen ja esihenkilötyö ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Työn sisältö ja työyhteisö tuottavat vastaajille hyvinvointia: yli neljä viidestä saa tukea ja apua työkavereilta.
Myös tiedon kulku, tasapuolinen kohtelu ja työntekijöiden mielipiteiden huomioiminen tärkeissä asioissa ovat parantuneet. Vastaajista 70 prosenttia kokee, että työpaikan ilmapiiri on kannustava ja tukee uusia ideoita.
– OAJ on vaikuttanut työyhteisöjen lujittamiseen muun muassa luottamusedustajien ja työsuojeluvaltuutettujen kouluttamisella. Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että tilanne on kohentunut, iloitsee Walli.
Stressi vaivaa, osaamisen kehittämisessä puutteita
Vaikka positiivistakin kehitystä on tapahtunut, barometri nostaa esiin myös selviä puutteita työyhteisöjen toiminnassa. Työnantajien panostus henkilöstön osaamisen kehittämiseen on vähentynyt kahden viime vuoden aikana, ja työn kuormittavuus pysyy edelleen korkealla tasolla.
Vastaajista 75 prosenttia kokee työstressiä vähintään silloin tällöin. Muun muassa teknologian kehitys ja yhteiskunnalliset epävarmuustekijät muuttavat opetus-, kasvatus- ja tutkimusalaa vauhdilla.
– Opettajien osaaminen ei saa jäädä jälkeen muista aloista. Kun satsataan opettajien jatkokoulutukseen, voidaan vähentää heidän alanvaihtoaikeitaan ja taata laadukas opetus lapsille ja nuorille tulevaisuudessa, Walli muistuttaa.
Mikä on OAJ:n työolobarometri?
- OAJ tekee kahden vuoden välein työolobarometrin, joka mittaa kattavasti ja luotettavasti opettajien ja opetusalan johtajien työhyvinvointia, työoloja ja turvallisuutta. Vuoden 2026 barometrin kyselyyn osallistui 1 667 vastaajaa vuoden 2025 lopussa.
- Vastaajia olivat kasvatus-, opetus- ja tutkimusalan opettajat, päiväkodin johtajat, rehtorit ja esihenkilöt varhaiskasvatuksesta yliopistoihin. Vastaajat satunnaistettiin, ja otos kuvaa OAJ:n jäsenistöä.
