Perusopetuslaki takaa oppilaille turvallisen oppimisympäristön, ja työturvallisuuslain kautta siihen ovat oikeutettuja myös työntekijät – siksi myös turvallisuutta ja hyvinvointia pitää johtaa. Työsuojelu onkin opetusalan johtamisen kiinteä osa.
Päiväkotia, koulua tai oppilaitosta ei voi johtaa laadukkaasti, ellei samalla johdeta myös hyvinvointia ja turvallisuutta. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden järjestelmällisestä johtamisesta on tullut yhä tärkeämpää, sillä koulujen ja oppilaitosten koot ovat kasvaneet viime vuosina.
Työhyvinvointia rapauttavat esimerkiksi koulujen henkilöstöihin kohdistuvat leikkaukset ja työn kielteiset muutokset, työyhteisöjen toimimattomuus sekä johtamisen ongelmat. Erilaiset lasten ja nuorten aiheuttamat väkivalta- ja uhkatilanteet ovat arkipäiväisiä turvallisuusuhkia päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa.
Johto vastaa alaistensa terveydestä ja turvallisuudesta
Johtaja ja esimies ovat työnantajan ja opetuksen järjestäjän edustajina vastuussa työyhteisönsä – eli niin opettajien kuin oppilaidenkin – terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Jokainen opettaja on vastuullinen ilmoittamaan omalle esimiehelleen, jos hän huomaa työssään terveyttä tai turvallisuutta uhkaavia puutteita.
Johtotehtävissä työskentelevän on tiedon saatuaan poistettava tai vähennettävä terveellisyyttä ja turvallisuutta uhkaavia tekijöitä. Jos hänen toimivaltansa ei riitä asian ratkaisemiseen, hänen velvollisuutensa on viedä asia ylemmän tahon päätettäväksi. Tärkeintä on tietenkin huomioida haitat ennakkoon ja perehdyttää työntekijät terveellisiin ja turvallisiin työtapoihin.
Pikaohje esimiehelle sisäilmaongelman tullessa esille (PDF)
Työaikaa ja osaamista alan johdolle
Yhteisön hyvinvoinnin johtaminen vaatii kaiken johtamistyön tavoin hyviä vuorovaikutustaitoja, yhteistyökykyä ja ihmistuntemusta. Siksi johtaminen ja esimiestyö ovat ammatteja, jotka vaativat resursseja ja osaamista myös opetusalalla.
OAJ:n joka toinen vuosi tekemän työolobarometrin mukaan esimiesten työajan riittävyydessä on merkittäviä ongelmia.
Tutustu ratkaisuehdotuksiimme, joilla opetusalan työolot laitetaan kuntoon
Johto vastaa myös omasta turvallisuudestaan
Alaistensa turvallisuudesta huolehtimisen lisäksi johto vastaa myös omasta turvallisuudestaan.
Jos siis johtaja tai esimies huomaa, että resurssien puute uhkaa hänen terveyttään, hänellä on velvollisuus kertoa asiasta omalle esimiehelleen. Työnantajan on puolestaan reagoitava ja tehtävä tarvittavia muutoksia työtehtäviin ja järjestää tarvittaessa koulutusta.
Arjen hyvinvointi- ja turvallisuustyö
Arjen hyvinvointi- ja turvallisuustyö lähtee töiden terveellisestä suunnittelusta. Opetusryhmien ja -järjestelyiden suunnittelu kuuluu jokaisen opetusalan johtotehtävissä työskentelevän perustaitoihin. Osallistava suunnittelu henkilöstön kanssa tukee työyhteisön hyvinvointia.
Koulun viihtyvyyttä ja työtyytyväisyyttä mitataan paljon. On tärkeää, että työnantaja ja opetuksen järjestäjä mittaavat luotettavin menetelmien oppijoiden ja henkilöstön näkemyksiä viihtyvyydestä ja työtyytyväisyydestä. Huomiota kannattaa kiinnittää esimerkiksi koulupinnaamiseen ja henkilöstön suureen vaihtuvuuteen, sillä ne saattavat olla yleisesti tunnettuja merkkejä huonosta johtamisesta.
Avainsanana avoin keskustelukulttuuri
Johtamisosaamisessa hyvin tärkeää on kyky vastaanottaa ja antaa palautetta opetuksesta ja opetuksen ongelmatilanteista. Palautteiden käsittelyssä olennaista ovat tosiasiat: mitä tapahtui, keiden välillä ja milloin. Palautteet on selvitettävä ehdottoman luottamuksellisesti ja objektiivisesti asianosaisten välillä.
Esimiehillä ja johtajilla on hyvin tärkeä rooli yhteisön vuorovaikutuksen ohjaamisessa niin, että työntekijöitä kannustetaan keskinäiseen avoimeen ja suoraan vuorovaikutukseen. Avoin keskustelukulttuuri on johtamisen avainsana, joten johdon tulee rohkaista alaisiaan ilmaisemaan mielipiteensä myös erimielisyys- ja ongelmatilanteissa.