OAJ neuvottelee opettajia koskevan OVTES-sopimuksen KT Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien kanssa. OVTES-sopimuksen palkkaraamin neuvottelee Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko yhdessä KT:n kanssa. OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto toimii OAJ:n lisäksi Jukon puheenjohtajana.
OAJ:n jäseniä sopimuksen piirissä on noin 67 000.
OAJ:n vastuuneuvottelijat ovat neuvottelujohtaja Petri Lindroos, neuvottelupäällikkö Eila Urpilainen ja johtava erityisasiantuntija Kirsi Sutton (varhaiskasvatus).
OVTES voimassa 1.5.2025-29.2.2028 – mikä muuttuu?
Sopimusmääräyksiin tuli vain vähän muutoksia, koska kevään 2025 neuvottelukierroksella haluttiin parantaa jäsenten ostovoimaa. Löydät alta
- Yleissivistävät (osio B)
- Ammatilliset (osio C)
- Varhaiskasvatus (osio G)
Avaamme sopimusten yksityiskohtia myös OAJ Saunassa 19.5. klo 16.30–18. Kysymyksiä uusista sopimuksista voi jättää jo ennalta.
Yleissivistävät koulut peruskoulu ja lukiot sekä aikuislukio (sopimuksen osio B)
Sopimuskaudella toimiva työryhmä
Tällekin sopimuskaudelle sovittiin neuvotteluissa työryhmästä. Tällä sopimuskaudella työryhmätyöskentely liittyy 1.8. voimaan tulevaa oppimisen tuen lakimuutokseen.
Työryhmässä selvitetään
- Miten tuen muutos vaikuttaa rehtoreiden työaikaan ja -määrään. Valmistellaan sopimukseen kustannusneutraali palkkaperusteryhmien laskentaperusteen muutos.
- Miten oppimisen tuen lakimuutos vaikuttaa sellaisiin opettajan tehtäviin, joilla on vaikutusta sopimusmääräyksiin. Tällainen voi olla esimerkiksi erilaiset tukiopetuksen muodot.
- Selvitetään ja neuvotellaan erityisopettajien työaikamääräysten muutosten tarpeista.
Lue lisää uutisesta: Erityisopettajien työaikajärjestelmän uudistaminen
Reservin kertausharjoituksen ajalta täysimääräinen palkka myös talvilomalta
Reservin kertausharjoituksiin tai vastaaviin osallistuvalle opettajalle maksetaan poissaolon ajalta varsinainen palkka. Palkasta vähennetään reserviläispalkka.
Vähennystä ei tehdä koulun ollessa keskeytynyt tai vapaajakson ajalta eli opettaja saa täyden palkan. Aiemmin tämä on koskenut ainoastaan kesäkeskeytyksen aikana olleita kertausharjoituksia.
Erityiskoulujen rehtoreiden palkka ja määräykset muuttuvat
Aiemmin erityiskoulujen rehtoreiden palkka ja työmäärä on määräytynyt erityisluokkien ryhmien mukaan. Jatkossa erityiskoulujen rehtorin palkka ja työmäärä määräytyvät oppilasmäärän ja henkilöstömäärän mukaan.
Muutoksia veso-päiviä koskeviin määräyksiin
Aiemmin veso-päivät olivat kolme kokonaista päivää ja päivien kesto kuusi tuntia. Jatkossa veso-päiviin käytetty työaika on yhteensä 18 tuntia. Kokonaisia veso-päiviä oppilastyöpäivien ulkopuolella voi edelleen olla vain kolme. Useissa kouluissa esimerkiksi pidetään veso-päivä ennen lukuvuoden alkua.
Koko päivän kestävän veson pituus voi olla 4–6 tuntia. Jos tunteja jää käyttämättä, veso-päiviä voi tehdä oppilastyöpäivien yhteydessä esimerkiksi koulupäivän jälkeen. Aiemmin puolikkaan veso-päivän pituus on ollut 3 tuntia, mutta jatkossa on mahdollista pitää 2 tunnin veso.
Veso-päivien suunnitelma on tehtävä etukäteen ja tavoitteena on tarkoituksenmukainen työajan käyttö. Ylimääräisistä veso-tunneista maksetaan tuntikorvaus.
Demotunnit myös luokanopettajille
Demonstraatioissa määräystä (demoihin valmistautumistyöaika) on selkiytetty, mutta itse tulkintaa ei muutettu. Valmistautumistyöaika koskee jatkossa myös luokanopettajia, jotka opettavat 7–9 luokilla kemiaa, fysiikkaa tai biologiaa.
Yhteissuunnitteluaika (ys-aika) suunniteltava riittämään
Sopimuksessa on määritelty, että opettajan tulee osallistua koulussa opetuksen yhteissuunnitteluun, aine- ja asiaryhmittäisiin neuvonpitoihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä opetuksen suunnitteluun ja yhteiseen koulutukseen sekä koulun toiminnan kehittämiseen liittyvien tehtävien tekemiseen. Yhteensä näihin käytettyä työaikaa on peruskoulussa enintään 120 tuntia lukuvuodessa. Lukiossa ys-aikaa on 101 tuntia ja aikuislukiossa 89 tuntia lukuvuodessa.
Sopimuksessa vahvistettiin suunnittelun merkitystä eli opettajalla on oltava riittävästi aikaa yhteissuunnitteluun kuuluviin tehtäviin. Veso-päiviin ys-aikaa ei voi laittaa. Työnantaja määrää työtehtävistä, mutta suunnittelussa on huomioitava, että opettajan työaika riittää määrätyn työn tekemiseen. Työajan riittävyyttä on seurattava jatkossa. Osa-aikaisen ys-aika on suhteessa osa-aikatyöhön.
OAJ:n sivuilta löytyy apuväline työajan suunnitteluun
Lukioresurssiin muutos
Lukioresurssin ja ylioppilaskokeen valmistavan tarkastuksen määräysten muuttuessa oli tarpeen lisätä aikuislukioon omana määräyksenä yksityisopiskeijan ylioppilaskirjoitusten tarkastaminen. Muutoksilla ei ole vaikutusta olemassa oleviin käytäntöihin eikä korvauksiin.
Ammatilliset opettajat (osio C)
Kokonaistyöajassa olevan työntekijän (mm. koulutuspäälliköt) työaikamääräykseen lisättiin soveltamisohje siitä, että työajan suunnittelua on tehtävä koko kaudelle ja työajan riittävyyttä on seurattava.
Sopimukseen tuotiin sopijaosapuolten aiempi yhteinen ohjeistus koskien osiosta E siirtyneiden palkan siirtymäkauden lisää. Lisätty määräys ei koske opettajan tai opinto-ohjaajan henkilökohtaista vuosityöaikaa ja oikeutta siihen liittyvien lisätuntien korvaukseen.
Työajan suunnittelukohdassa todetaan, että työaikasuunnitelma on annettava riittävän ajoissa opettajalle ja opinto-ohjaajalle. Soveltamisohjeeseen kirjattujen työturvallisuuslain pykälien on tarkoitus ohjata kiinnittämään huomiota työturvallisuuteen liittyviin näkökulmiin ja lain vaatimuksiin työaikasuunnitteluvaiheessa.
Lisätyön maksamisen määräyksiin tehtiin tarkennus opettajan ja opinto-ohjaajan alle vuoden kestävän palvelussuhteen tai kesken suunnitteluvuoden päättyvän palvelussuhteen lisätyötunnin laskemisen osalta.
Epämukavan työajan lisiin tehtiin tarkennus. Lisiä on maksettava myös opinto-ohjaajalle, mikäli kriteerit täyttyvät. Tulkinta on ollut näin aiemminkin, mutta nyt se on kirjattu sopimukseen.
Opettajan ja opinto-ohjaajan vapaajaksojen vahvistamisajankohtaan tuli muutos koskien ajalle 1.10.–31.12. (kalenterivuosijärjestelmässä oleva oppilaitos) ja 1.10.–1.5. (lukuvuosijärjestelmässä oleva oppilaitos) vahvistettavien vapaajaksojen vahvistamisaikaa. Ne on vahvistettava 31.8. mennessä aiemman 30.9. sijaan.
Kun palvelussuhteeseen toistaiseksi tai vähintään vuoden määräajaksi otetun opettajan tai opinto-ohjaajan palvelussuhde alkaa tai päättyy kesken suunnitteluvuoden, vahvistetaan hänelle se määrä vapaajaksoja, mikä palvelussuhteen ajalle oppilaitoksen vapaajaksorytmiin on suunniteltu.
Yhteispäätoimisen tuntiopettajan ammatillisessa oppilaitoksessa työstä saatava palkka määritellään jatkossa vuosityöajan mukaan. Toisessa oppilaitoksessa (esim. lukio) tehty työ määritellään oppituntien mukaan.
Varhaiskasvatuksen opettajat (osio G)
Suurin muutos koskee sitä, miten tehtävänmuutokset vaikuttavat tasopalkkaan. Jatkossa tasokriteerejä, jotka koskevat palkkaryhmissä lapsiryhmän rakenteen arviointia tai henkilöstön määrää tarkastellaan 1–2 kertaa vuodessa.
Tällaisia tasokriteerejä ovat:
- Päiväkodin johtajalla ja varhaiskasvatusyksikön apulaisjohtajalla henkilöstön määrä.
- Tehtävässä edellytetään laajempaa osaamista lasten tehostetun tuen tai erityisen tuen tarpeen vuoksi.
- Ryhmässä korostunut kulttuurinen moninaisuus ja monikielisten lasten määrä.
Tällaisia tasokriteereitä on esimerkiksi palkkaryhmissä:
- Päiväkodin johtaja (450020)
- Varhaiskasvatusyksiön apulaisjohtaja (450030)
- Varhaiskasvatuksen erityisopettaja (451042, 450042)
- Varhaiskasvatuksen opettaja (451044, 450044)
Sopimuskaudella on mahdollisuus vaihtaa vuosilomaa 30 vuosilomapäivän ylittävien päivien osalta rahaksi. Tämä vaatii kuitenkin paikallisen sopimuksen.
Lisäksi sovittu sopimuskauden ajan toimiva työryhmä, jonka tarkoituksena on tarkastella aiemmin tänä vuonna sovitun palkkausjärjestelmää ja sen kehittämistä.
Lue lisää uudesta palkkausjärjestelmästä
13.5. ja 15.5. Osio C:n tekstejä päivitetty.