Koulutuksella voidaan ehkäistä syrjäytymistä sekä nuoriso- ja jengirikollisuutta
Nuorten väkivaltarikollisuus on kasvanut erityisesti alle 15-vuotiaiden keskuudessa, ja yhä useampi teko tapahtuu koulussa tai koulumatkalla. Koulu on siksi keskeisessä roolissa sekä rikollisuuden ennaltaehkäisyssä että ongelmiin puuttumisessa.
OAJ esittää konkreettisia ratkaisuja, joilla vahvistetaan jokaisen lapsen ja nuoren kiinnittymistä kouluun ja varmistetaan, että koululla ja muilla viranomaisilla on toimivat keinot puuttua, kun ongelmia ilmenee.
OAJ:n ratkaisut jakautuvat kahteen kokonaisuuteen: ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen.
Ennaltaehkäisy on kaiken a ja o. Kun koulutuksen laatu ja kouluun kiinnittyminen pitää turvata, jotta ongelmia ei syntyisi.
Jos ongelmia kuitenkin ilmenee, pitää myös puuttumiseen ja ongelmien korjaamiseen olla selvät keinot.
Taustaa: miksi koulu on ratkaisevassa asemassa?
Nuorten väkivaltarikollisuus on kasvanut merkittävästi alaikäisten, erityisesti alle 15-vuotiaiden keskuudessa. Nuorten väkivaltarikokset kohdistuvat yleensä toisiin nuoriin.
Erityisesti alle 15-vuotiaisiin kohdistuvat rikokset tapahtuvat usein koulussa. Siksi myös väkivallan ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa koulu ja opiskeluhuolto ovat avainasemassa.
OAJ onkin vaikuttanut esimerkiksi valtioneuvoston vuosille 2024–2027 laadittuun toimenpideohjelmaan, jolla pyritään ehkäisemään ja torjumaan nuoriso- ja jengirikollisuutta.
Tutustu toimenpideohjelmaan valtioneuvoston sivuilla
OAJ:n ratkaisuehdotukset väkivallan ehkäisemiseksi
Olennaista nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemisessä on varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori kiinnittyy kouluun ja saa tarvitsemansa tuen. Koulupoissaolot ja kiinnittymättömyys kouluun ovat riskitekijöitä syrjäytymiselle ja sitä kautta myös rikollisuudelle.
Vahvistetaan kouluun kiinnittymistä
Ryhmäkoot on pidettävä pieninä ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetusta sekä ryhmäytymistä on lisättävä. Paljon poissaolevissa korostuvat oppijat, joilla on oppimisen pulmia, joten kiinnittymisen tukeminen on samalla oppimisen tukemista.
Jokaiselle lapselle ja nuorelle on mahdollistettava mieluisa harrastus, ja nuorisotyön riittävistä resursseista on huolehdittava. Myös valtioneuvoston toimenpideohjelma tukee nuorten ohjaamista kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin ja kannustaa perheitä mukaan harrastusten tukemiseen.
Lisätään resurssiopettajia
Resurssiopettajien lisääminen mahdollistaa oppilaiden paremman kohtaamisen ja yksilöllisen huomioimisen sekä varhaisemman havainnoinnin ja puuttumisen. Opettajan ja erityisopettajan työparimallia kannattaa suosia, sillä se tuo pedagogista lisäosaamista.
Huolehditaan opiskeluhuollon toimivuudesta
Opiskeluhuollon on toimittava kouluissa ja oppilaitoksissa ja osallistuttava kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ennaltaehkäisyyn sekä tapausten käsittelyyn ja seurantaan.
Henkilöstön riittävyyden varmistamiseksi OAJ kannattaa mitoitusta, jossa olisi vähintään yksi kuraattori 670 oppilasta kohti ja yksi psykologi 780 oppilasta kohti. Heidän työaikaansa on kohdennettava niin, että painopiste on lain mukaisesti yhteisöllisessä opiskeluhuollossa.
Turvataan matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalvelut
Nuorten mielenterveysongelmat ovat viime vuosina lisääntyneet. Ennaltaehkäisevillä, matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluilla turvataan nuorten koulunkäynti ja opiskelu sekä ehkäistään ongelmia tulevaisuudessa.
Vahvistetaan kodin ja koulun yhteistyötä
Ensisijainen kasvatusvastuu on huoltajilla. Lakiin tulisi täsmentää huoltajan velvollisuutta osallistua lapsen asioiden käsittelyyn koulussa tai oppilaitoksessa. Koululla, opettajilla ja vanhemmilla on sama päämäärä – lapsen paras – ja yhteistyö edellyttää kaikkien osapuolten aktiivista osallistumista.
OAJ:n ratkaisut maahanmuuttotaustaisten koulutuksen ja työllistymisen edistämiseksi
OAJ:n ratkaisuehdotukset ongelmiin puuttumiseksi
Vahvistetaan opettajien ja rehtoreiden valtaa puuttua ongelmiin
Perusopetuksessa opetus on voitava evätä oppilaalta enintään kolmeksi tai viideksi päiväksi, ja toisella asteella opiskelijan oikeus opetukseen enintään viideksi päiväksi. Jos epäämiseen liittyy kiusaamista tai toiseen oppilaaseen kohdistunutta väkivaltaa, on laadittava suunnitelma kiusaamisen lopettamisen seuraamiseksi ja turvallisen paluun varmistamiseksi. Opetuksesta evätyllä oppilaalla tulisi olla velvollisuus tavata opiskeluhuollon psykologi tai kuraattori.
Opettajan ja rehtorin määräämien seuraamusten suorittaminen on säädettävä velvoittavaksi, sillä tehottomat seuraamukset antavat oppilaille väärän signaalin. Lisäksi perusopetuslaissa on täsmennettävä, mitä vaaralliset aineet ja kielletyt esineet ovat sekä saako niitä ottaa pois ja miten.
Mahdollistetaan fyysinen rajoittaminen kiinnipitämällä perusopetuksessa
Perusopetuslaissa ei nykyisin säädetä oppilaan rauhoittamisesta kiinnipitämällä. OAJ esittää, että lakiin lisätään säännös, jonka mukaan rehtori tai opettaja voi pitää oppilaasta kiinni tämän rauhoittamiseksi, kun oppilas todennäköisesti vahingoittaisi itseään tai muita ja kiinnipitäminen on välttämätöntä hengen, terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi.
Kiinnipitämisen tulee olla viimesijainen, kokonaisuutena puolustettava keino, ja se on lopetettava heti, kun se ei enää ole välttämätöntä. Apulaisoikeusasiamies on todennut (EOAK/3176/2020), että oppilaiden oikeusturvan toteutumiseksi asiasta on välttämätöntä säätää nimenomaisesti laissa. Tätä OAJ:kin kannattaa.
Puretaan tiedonkulun esteitä ja luodaan toimivia yhteistyömalleja
Oppijan ympärillä on usein monia aikuisia, jotka tietävät häneen liittyvistä asioista jotain, mutta tieto ei kulje heidän välillään. Koulun, nuorisotoimen, sosiaalitoimen, lastensuojelun ja poliisin välisestä tiedonkulusta ja työnjaosta tulisikin säätää selkeästi myös laissa.
Esimerkiksi tilanteessa, jossa nuoren pelätään ajautuvan katujengiin, poliisin tulisi voida kertoa huolesta koulun rehtorille, jotta koulu voi auttaa. Viranomaisten välisen tiedonkulun sujuvoittaminen on myös valtioneuvoston toimenpideohjelman ja OAJ:n eduskuntavaalitavoitteiden mukaista.
Arvioidaan oppijan koulunkäyntikyky ja suunnitellaan jatkotoimet
Käyttöön on otettava koulunkäyntikyvyn arviointiprosessi, joka käynnistetään moniammatillisesti viipymättä, kun signaaleja arvioinnin tarpeesta ilmenee – esimerkiksi epäselvien poissaolojen kertyessä tai akuutissa kriisitilanteessa.
Arviointiprosessissa on pureuduttava oppilaan vointiin, koulun ja ryhmän tilanteeseen sekä muiden tahojen tukeen. Tulosten perusteella jaetaan vastuut jatkotoimista. Kun ammattilaisten arvion mukaan on tarve nopeutettuun pääsyyn mielenterveyspalveluihin, tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on toteutettava viipymättä.
Selkeytetään koulun ja lastensuojelun yhteistyötä
Koulun ja lastensuojelun yhteistyö edellyttää riittäviä resursseja molemmilla sekä selkeää käsitystä kummankin vastuista. Lastensuojelulakiin tulisi lisätä velvollisuus ilmoittaa koululle kirjallisesti, kuka tai mikä taho tekee yhteistyötä ja on toimivaltainen päättämään lapsen oppivelvollisuutta koskevista asioista.
Konsultaation kynnystä on madallettava esimerkiksi nimeämällä kouluihin vastuuhenkilöt, ja yleisimpiin tilanteisiin on laadittava yhteiset toimintamallit.
Annetaan opettajalle ja rehtorille tieto lastensuojeluilmoituksen vastaanottamisesta
Lastensuojelun tulisi antaa ilmoituksen tehneelle taholle tieto lastensuojeluilmoituksen vastaanottamisesta sekä asiaa hoitavan työntekijän nimi ja yhteystiedot. (Osa lastensuojeluun liittyvää OAJ:n eduskuntavaalitavoitetta.)
Nostetaan lapsen koulupolun merkitys sijoituspäätöksen keskeiseksi elementiksi
Lastensuojelulain 52 a §:ään tulisi lisätä, että sosiaalityöntekijän on varmistettava lapsen opintoihin liittyvien tietojen siirtyminen opetuksen järjestäjälle sijoituksen yhteydessä.
Vakiinnutetaan ankkuritoiminta
Moniammatillinen ankkuritoiminta on tehokas keino puuttua nuorten rikollisuuteen ja ennaltaehkäistä häiriökäyttäytymistä. Tutkimusten mukaan ankkuritoimintaan osallistuneilla nuorilla on verrokkeihin nähden pienempi riski joutua epäillyksi uudesta rikoksesta seuraavan vuoden aikana.
Toiminta on vakiinnutettava, sille on kohdennettava resursseja ja koulujen sekä oppilaitosten roolia siinä on vahvistettava. Myös valtioneuvoston toimenpideohjelma linjaa ankkuritoiminnan kehittämisestä yhä kattavammaksi ja vaikuttavammaksi.
Perustetaan nuorisoväkivallan koordinaattorin tehtävä valtioneuvostoon
Poliisin näkyvyyttä ja läsnäoloa nuorten parissa on vahvistettava erityisesti kouluissa ja sosiaalisessa mediassa, ja jokaisella koululla tulisi olla oma yhteyshenkilö poliisista. OAJ esittää, että valtioneuvostoon perustetaan nuorisoväkivallan koordinaattorin tehtävä, joka tukisi kaikkien ministeriöiden työtä, lisäisi tietoa eri toimijoiden työstä ja ehkäisisi päällekkäistä työtä.
Varmistetaan nopea ja tehokas rikosprosessi
Nuorten tekemiin ja nuoriin kohdistuviin rikoksiin on pystyttävä puuttumaan tehokkaammin ja nopeammin. Nopea ja tehokas prosessi ehkäisee rikoskierteen syntymistä.
Jo toteutuneita OAJ:n esityksiä
Moni OAJ:n aiemmin esittämistä toimenpiteistä on jo edennyt lainsäädäntöön tai muuten toteutunut:
- Perusopetuksen oppimisen tuki on uudistettu. Oppimisen tuen uudistus on viety eteenpäin. Tutustu OAJ:n malliin oppimisen tuesta.
- Mobiililaitteiden käyttö on rajoitettu perusopetuksessa. Perusopetuslain muutos, joka rajoittaa puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttöä oppituntien aikana, tuli voimaan 1.8.2025. OAJ ajaa vastaavia säännöksiä myös toiselle asteelle.
- Aluehallintoviraston (nyk. Lupa- ja valvontaviraston) oma-aloitteinen valvonta on tullut perusopetukseen. Lupa- ja valvontavirastolle on säädetty oikeus oma-aloitteisesti valvova perusopetusta. OAJ pitää tärkeänä, että vastaava oma-aloitteinen valvontaoikeus ulottuu kattavasti kaikkeen opetustoimen lakien mukaiseen toimintaan ja että siihen on riittävät resurssit.
- Raakaa väkivaltaa esittävän materiaalin hallussapito on kriminalisoitu. OAJ kannatti lapsiasiavaltuutetun esitystä siitä, että väkivaltaa kuvaavan materiaalin hallussapito säädetään rangaistavaksi. Toimenpideohjelmaan sisältyy myös nuorille suunnattu kampanja väkivaltaa ihannoivan kuvamateriaalin levittämisen ehkäisemiseksi.
Miten nuorten väkivaltarikollisuuden ehkäisemisestä hyötyy
Yhteiskunta
Laadukas koulutus on yksi parhaista keinoista ehkäistä syrjäytymistä, rikollisuutta ja muuta häiriökäyttäytymistä. Siksi koulutuksen resursseistakin on syytä pitää huolta.
Jäsen
Puuttuminen on tärkeää työsuojelullisesti. Koulujen on oltava kaikille rauhallinen ympäristö oppia ja opettajille turvallinen työpaikka. Opettajilla on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen aivan samalla tavalla kuin kaikilla muillakin kansalaisilla.
Oppija
Nuorten tekemät rikokset kohdistuvat yleensä toisiin nuoriin ja voivat tapahtua myös oppilaitoksessa tai koulumatkalla. Jotta jokainen oppija voi saada laadukasta opetusta turvallisessa ympäristössä, ryhmäkokojen tulee olla riittävän pienet ja tukea on oltava tarjolla.
Usein kysyttyä
Mikä on koulun rooli nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisyssä?
Koulu on keskeisessä asemassa, koska suuri osa erityisesti alle 15-vuotiaisiin kohdistuvista rikoksista tapahtuu koulussa tai koulumatkalla. Kouluun kiinnittyminen, riittävä tuki ja toimiva opiskeluhuolto ehkäisevät syrjäytymistä ja rikollisuutta, ja koululla on myös tärkeä rooli ongelmiin puuttumisessa.
Miten nuoriso- ja jengirikollisuutta ehkäistään ennalta?
Ennaltaehkäisyn ydin on koulutuksen laatu: pienet ryhmäkoot, tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetus, riittävä oppimisen tuki ja resurssiopettajat, toimiva opiskeluhuolto, matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä tiivis kodin ja koulun yhteistyö.
Mitä keinoja koululla on, kun ongelmia ilmenee?
Koululla tulee olla riittävä puuttumistoimivalta (mm. opetuksen epääminen ja vaarallisten esineiden haltuunotto), mahdollisuus rauhoittaa oppilas kiinnipitämällä viimesijaisena keinona, sujuva tiedonkulku viranomaisten välillä, koulunkäyntikyvyn arviointi sekä toimiva yhteistyö lastensuojelun, poliisin ja ankkuritoiminnan kanssa.