Eduskunta hyväksyi toukokuussa 2026 lakipaketin, joka sisältää muutoksia muun muassa määräaikaisten työsopimusten tekoedellytyksiin. Muutokset tulivat voimaan 1.6.2026 ja ne koskevat vain työsuhteisia.

Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ilman perusteltua syytä

Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen edellyttää jatkossakin lähtökohtaisesti perusteltua syytä. Lakimuutosten myötä määräaikainen työsopimus voidaan kuitenkin tietyin edellytyksin tehdä myös ilman perusteltua syytä enintään vuodeksi.

Työsopimus voidaan tehdä ilman perusteltua syytä, jos kysymys on ensimmäisestä työsuhteesta työnantajan ja työntekijän välillä työsopimuksen solmimishetkeä edeltäneen viiden vuoden aikana. Tällöin työnantajan ei myöskään tarvitse arvioida työvoimatarpeen pysyvyyttä.

Ilman perusteltua syytä solmittu määräaikainen työsopimus on mahdollista irtisanoa puolin ja toisin samoin perustein ja menettelytavoin kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus sen jälkeen, kun sopimusta on kestänyt vähintään kuusi kuukautta.

Työnantajan annettava selvitys työsuhteen jatkosta

Työnantajan on ennen ilman perusteltua syytä tehdyn määräaikaisen työsopimuksen päättymistä selvitettävä työntekijälle, onko työntekijä mahdollista palkata toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tai perustellusta syystä tehtävään uuteen määräaikaiseen työsuhteeseen. Selvitys on annettava kirjallisesti kuukauden kuluessa pyynnöstä.

Työnantajan on tarjottava työntekijälle työtä, jos hän harkitsee palkkaavansa lisää työntekijöitä kyseiseen tai vastaavan kaltaiseen tehtävään. Työsuhteen päättymistä seuraavan työn tarjoamisvelvollisuuden kestoaika vastaa kolmasosaa päättyneen työsuhteen kestosta. Jos ilman perusteltua syytä tehty määräaikaisuus on kestänyt esimerkiksi kuusi kuukautta, työn tarjoamisvelvollisuus kestää kaksi kuukautta työsuhteen päättymisestä.

Edellä todettua poikkeusta lukuun ottamatta määräaikaiselle työsuhteelle tulee aina olla laissa säädetty peruste.

Perustelluin syin tehty määräaikainen työsopimus

Jos määräaikaisuudelle on lailliset perusteet, työnantaja voi yleensä melko vapaasti päättää määräaikaisen työsuhteen pituudesta. Työnantajalla ei myöskään ole lähtökohtaisesti velvollisuutta tarjota uutta työtä laillisen määräaikaisuuden päätyttyä.

Määräaikaisuuden peruste tulee kirjata myös työsopimukseen. Jos määräaikaisuudelle ei ole perustetta, se on laiton.

Lainsäädäntö ei määritä, monenko peräkkäisen määräaikaisen työsopimuksen ketju on sallittua: määräaikaisen työsuhteen käyttöä on siis aina arvioitava tapauskohtaisesti.

Määräaikaisella työntekijällä on oikeus pyytää työnantajalta perusteltu vastaus siihen, onko työsuhteen kestoa mahdollista pidentää. Vastaus on annettava kirjallisesti kuukauden kuluessa.

Perusteita määräaikaisuudelle:

• Sijaisuus
• Kelpoisuuden puuttuminen
• Aito tarve määräaikaisuudelle: esimerkiksi projekti tai tietty opetuskokonaisuus
• Valmisteilla oleva organisaatiomuutos
• Taloudellinen epävarmuus
• Harjoittelu
• Oma pyyntö.

Seuraamukset laittomasta määräaikaisuudesta

Työsuhde, jonka määräaikaisuudelle ei ole perusteita, on työsopimuslain mukaan toistaiseksi voimassa. Tämä ei kuitenkaan koske työsopimusta, joka on tehty enintään vuodeksi, jos kysymys on ensimmäisestä työsuhteesta työnantajan ja työntekijän välillä työsopimuksen solmimishetkeä edeltäneen viiden vuoden aikana.