• Opettaja-lehti logo
  • OAJ-areena logo

Kunnallisen ammatillisen oppilaitoksen opettajan työaika

Ammatillisen oppilaitoksen opettajat ja opinto-ohjaajat noudattavat vuosityöaikaa. Niiden rehtorit, apulaisrehtorit ja aikuiskoulutusjohtajat noudattavat kokonaistyöaikaa.

Kaikki kunnalliset ammatilliset oppilaitokset siirtyivät vuosityöaikaan 1.8.2020 mennessä.

Uuden työaikamallin etuna on, että se ottaa huomioon kaiken opettajan tekemän työn: palkka vastaa tehdyn työn määrää. Vuosityöaikaan lasketaan opetus ja ohjaus, niiden esi- ja jälkityöt, kokoukset, palaverit, tapaamiset, kouluttautumiset ja kaikki muut opettajalle määrättävät työtehtävät. On tärkeää, että oppilaitoksessa on selkeät toimintaohjeet sekä toimivat käytännöt työsuunnitelman laatimiseen ja työajan seurantaan.

Vuosityöaikasopimus antaa mahdollisuuden kehittää ammatillista koulutusta. Koska se mahdollistaa opettajien hyvin erilaiset tehtävänkuvat, se antaa mahdollisuuden kehittää erilaisia didaktisia ja pedagogisia toimintamalleja.

Miksi vuosityöaikaan siirryttiin?

Ammatillisen koulutuksen reformilainsäädäntö on muuttanut opettajan työnkuvaa merkittävästi, kun opettajan rooli on muuttunut entistä monipuolisemmaksi. Opetusvelvollisuustyöajassa opettajan pitämät oppitunnit ovat palkanmaksun peruste. Ammatillisen reformin myötä oppituntien käsite poistui lainsäädännöstä, ja näin ollen oppitunti palkanmaksun perusteena ei enää ollut toimiva.

Opettajan työhön on tullut viime vuosina paljon opetuksen ja sen suunnittelun ulkopuolista työtä, eikä kaikki opettajan tekemä työ ole ollut palkanmaksun piirissä. Vuosityöaikasopimus tukee ammatillisen opettajan uutta työnkuvaa, sillä sopimuksen mukaan kaikki opettajan tekemä työ on palkanmaksun perusteena. Sopimus mahdollistaa hyvin erilaisia opettajan työnkuvia. Aiemman työaikamallin ongelmana on ollut, että jos opettajan tehtäville ei löydy suoraa palkkaperustetta, kasvaa niin sanottu harmaa alue, jolloin opettaja tekee töitä korvauksetta omalla ajallaan.

Ammatillisella toisella asteella oli aluksi tarkoituksena kokeilla rauhallisesti vuosityöaikaa, mutta kokeilusta siirryttiin pysyvään työaikamalliin, kun ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö muuttui. Koko ammatillista koulutusta koskeva uusi reformilainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2018 alusta.

Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö on muuttanut opettajan työnkuvaa huomattavasti. Reformin yhteydessä oppilaitosten toiminta on muuttunut siten, että perinteinen lähiopetus on vähentynyt OAJ:n vastustuksesta huolimatta merkittävästi. Työpaikoilla oppiminen ja työelämäyhteistyö on lisääntynyt moninkertaiseksi aiempaan verrattuna.

Työaikajärjestelmää oli pakko muuttaa, koska uudessa lainsäädännössä ei ole enää oppitunnin käsitettä, johon opetusvelvollisuusjärjestelmän palkanmaksu perustui. Opetusvelvollisuusjärjestelmä ei siis tunnista oppilaitoksissa tehtävää työtä. Uuden työaikamallin tarkoituksena on turvata opettajien työsuhteet ja ansiotaso.

Lisäksi opiskelijat voivat aloittaa opintonsa ympäri vuoden, joten opetus sijoittuu lukuvuoden aikana aikaisempaan lainsäädäntöön ja rahoitusjärjestelmään verrattuna toisin. Myös tämän vuoksi opettajien työaikajärjestelmää oli pakko muuttaa.

Asiasta käytiin pitkät neuvottelut. Opinto-ohjaajien viestinä oli, että he haluavat opettajien kanssa samaan sopimukseen. Opinto-ohjaajien saaminen mukaan sopimukseen oli vaikeaa, koska työnantaja olisi halunnut pitää opinto-ohjaajat vanhassa sopimuksessa, joka on työnantajalle edullisempi.

OAJ linjasi, ettei se laita nimeään sopimukseen, elleivät opinto-ohjaajat pääse mukaan sopimukseen. Opinto-ohjaajien sopimuksessa on vielä parannettavaa, mutta ehdot ovat paremmat kuin edellisessä sopimuksessa.

Alkuvaiheessa esille voi tulla tilanteita, joissa kaikki ei mene sovitun mukaisesti ja nämä huolet ovat perusteltuja. Vuosityöaikajärjestelmä on uusi sekä opettajille että työnantajille. Muutostilanteissa siirrytään usein sellaiseen maastoon, jossa herää aluksi huolia.

Jos opettaja epäilee, ettei kaikki suju sopimuksen mukaisesti, hänen tulisi keskustella ensiksi esimiehensä kanssa. Jos asia ei ratkea esimiehen kanssa, seuraavaksi kannattaa olla yhteydessä oman oppilaitoksen luottamusmieheen. Luottamusmiehet tuovat tiedon OAJ:n toimistolle ja asiaan mietitään yhdessä ratkaisu. Paikalliset tilanteet ovat yksilöllisiä, joten on tärkeää, että OAJ voi tukea paikallisia toimijoita uuteen työaikamalliin siirtymisessä. Jos esille tulee paikallisia erimielisyyksiä, asia menee erimielisyysneuvotteluihin ja tarvittaessa myös keskustason neuvotteluihin.

Koulutukset järjestetään yhdessä työnantajan kanssa edunvalvonnallisista syistä. OAJ kouluttaa yhteistyössä työnantajan kanssa siksi, jotta voidaan välttää sitä, että sopimuksesta olisi erilaisia tulkintoja tai että sitä sovellettaisiin väärin. On tärkeää järjestää nämä koulutukset yhdessä, jotta kaikki puhuvat samaa kieltä.

Päätökset työaikajärjestelmistä perustuu analyysiin opettajilla käytössä olevista työaikajärjestelmistä. Opetusalalla on käytössä opetusvelvollisuuksiin perustuvan työaikajärjestelmän lisäksi kokonais- ja vuosityöaikajärjestelmät.

Vuosityöaikamalli näytti sopivan parhaiten ammatillisen koulutuksen opettajien työaikamalliksi, kun ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö muuttui ja oppitunnit poistuivat lainsäädännöstä. Kokonaistyöaika olisi ollut myös yksi vaihtoehto, mutta jäsenistön palautteen mukaan sitä ei haluta, koska vuosityöaika turvaa vapaajaksoja paremmin kuin kokonaistyöaika.

Peruslähtökohtana on se, että opettajat voivat rajata työtään vuosityöaikamallissa. Opettajan jaksamisen näkökulmasta on keskeistä tietää, mitä häneltä odotetaan. Sitä kautta opettaja osaa arvioida ja suunnitella omaa työtään.

Sopimukseen liittyviä epäkohtia ja onnistumisia kerätään systemaattisesti. Suurin sopimuksiin liittyvä epäkohta todella on, että niitä sovelletaan väärin. Esimerkiksi sopimukseen on sovittu ja siihen kirjattu periaate, että samasta työstä saadaan sama palkka.

E-osiosta siirtyviä koskevat neuvottelut olivat erityisen haastavat, koska osio poikkeaa huomattavasti ns. nuorisoasteen (osio C) sopimuksista. Tämän takia E-osiosta siirtyvillä opettajilla on hiukan erilainen sopimus, vaikka monelta osin työ on varsin samanlaista kuin muilla vuosityöaikajärjestelmässä olevilla kollegoilla. Työnantaja olisi halunnut E-osion tyyppisen sopimuksen kaikille opettajille. Opoja taas se ei olisi halunnut lainkaan vuosityöaikasopimukseen. Ao. ryhmien edustajat kuitenkin olivat vahvasti loppuun saakka sitä mieltä, että kaikki tulee saada vuosityöaikasopimuksen piiriin. Tästä seurasi mm. E-osiolaisille valinnaisuus.

Sen ristiriidan sovittaminen, että työmäärän tulisi kaikilla ammatillisilla opettajilla olla sama, palkkauksen sama ja muiden palvelussuhteen ehtojen samoja (esim. vapaajaksot) ei ollut taloudellisessa raamissa täysin mahdollista, ja tätä työtä on jatkettava. Tuolloin neuvottelujen aikana tuli täysin selväksi, että osa aikuiskouluttajista olisi halunnut muiden kanssa saman työmäärän samalla palkalla, osa ei halunnut palkkojensa laskevan ja halusi jatkaa aiemmalla suuremmalla työmäärällä. Intressejä on vain soviteltava ja polkua rakennettava kohti parempaa sopimusta. Näin se on opv-järjestelmässäkin.

On myös muistettava, että valinnan kautta vanhaan järjestelmään jääneillä vapaan määrä kasvoi heilläkin vähintään kaksi viikkoa. Osalla opettajista huomattavasti enemmän, jopa viidellä viikolla.

Kuinka paljon vuosityöaika on?

Kokoaikaisen opettajan ja opinto-ohjaajan vuosittainen vähimmäistyöaika on 1 500 tuntia. Työaika jakautuu noin 40 kalenteriviikolle. Lukuvuotta lyhyemmissä palvelussuhteissa kokoaikaisen opettajan työaika on keskimäärin 37,5 tuntia viikossa ja kokoaikaisen opinto-ohjaajan työaika keskimäärin 36,25 tuntia viikossa. Työaika voi vaihdella viikko-/päivätasolla.

Vuosittainen työaika voi liukua 1 500–1 700 tunnin välillä työnantajan päätöksellä. Yli 1 500 tunnin ylittävä työ korvataan tunti tunnista -periaatteella. Tuntipalkka saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 125. 

Jos työaika ylittää 1 700 tuntia, se edellyttää opettajan suostumusta. 1 700 tuntia ylittävät työtunnit korvataan opettajalle puolitoistakertaisena.

Päätoimisen tuntiopettajan työaika on vähintään 800 tuntia vuodessa tai keskimäärin 20 tuntia viikossa.

Palkka täytyy suhteuttaa aina työaikaan. Valtaosa opettajista siirtyy vuosityöaikaan opv-työajasta, jossa ei ole samoja käsitteitä kuin vuosityöajassa ja palkkojen vertailu on vaikeaa. Opv-järjestelmässä ns. sidottuun/kiinteään työaikaan kuuluu opetus ja ohjaus, niiden esi- ja jälkityöt, yhteissuunnittelu ja vesot.

Vuosityöajassa sidottuun/kiinteään työaikaan kuuluu esimerkiksi opetus ja ohjaus, yhteissuunnittelu, opettajankokoukset ja kouluttautumiset. Jos tämä paketti pysyy ennallaan, kun verrataan opv-järjestelmän ns. sidottuun työaikaan, niin palkkakin pysyy ennallaan. Sen sijaan palkka voi laskea, jos työaika vähenee.

Sidotun/kiinteän työajan lisäksi opettajille määritellään vuosityöaikasopimuksessa paikkaan ja aikaan sitomatonta vastuutyötä, jota sopimuksen mukaan täytyy olla pääsääntöisesti vähintään 25 prosenttia opettajan työajasta. Tämän työn opettaja on tehnyt opv-järjestelmässä urakkana.

Syy joidenkin opettajien ansioiden laskuun on se, että työnantaja on samalla vähentänyt heiltä ylitunteja tai työaikaa. Koulutuksen rahoitusta on laskettu viime vuosina radikaalisti ja tämä näkyy suoraan opetuksen määrässä.

Jos opettajalla on epäselvyyksiä palkanmaksusta ja palkkalaskelma näyttää odotetutta pienemmältä, tällöin kannattaa kääntyä luottamusmiehen puoleen. Luottamusmies selvittää, onko opettajan työaikasuunnitelma tehty oikein. Jos sopimusta sovelletaan virheellisesti, siihen puututaan.

Kyllä tarvitsee. Lisätyöstä maksetaan vähintään sama korvaus kuin perustyöstäkin.

Vuosityöajassa kaikki työ on tehdään työajalla, eli kaikki työ on palkanmaksun perusteena. Sijaisuustunnit ovat samalla tavalla työtunteja kuin muutkin tunnit. Kaikille sijaisuuksille on osoitettava työaikaa, ja niistä on maksettava palkka.

Sijaisuudet on mahdollista hoitaa kahdella tavalla:

  1. Työnantaja voi ostaa opettajalta lisätyötä, jos opettajan työtunnit on vahvistettu työaikasuunnitelmassa 1 500 tuntiin ja työaikasuunnitelma on täynnä. Työnantajan on myös huomattava, että sijaisuudet tarvitsevat itse sijaistuntien lisäksi myös sitomatonta työaikaa/vastuutyöaikaa.
  2. Työaikasuunnitelmaan on mahdollista jättää kohdentamatonta työtä. Kohdentamatonta työaikaa voi käyttää lukukauden aikana tarpeen mukaan yllättävissä tilanteissa, kuten sijaisuuksissa. Tällöin sijaisuudet on huomioitu työajassa ja palkassa.

Jos opettajalla ei ole paikkaan tai aikaan sidottua työtehtävää, ei hänellä ole varallaolovelvollisuutta. Kohtuullinen aika ilmoittaa sijaisuuksista on vähintään vuorokautta aiemmin. Paikalliset soveltamisohjeet tarkentavat valtakunnallista sopimusta.

Opettajan työaika jakautuu sidottuun ja sitomattomaan työaikaan

Opettajan työaika jakautuu sidottuun ja sitomattomaan työaikaan. Jos työnantaja lisää opettajan sidottua työaikaa, nousee myös sitomaton työaika. Opettajalle tulee resursoida riittävästi aikaa opetustyön suunnitteluun ja opiskelija-arviointiin.

Opinto-ohjaajan työaikaa ei jaeta sidottuun ja sitomattomaan työaikaan.

Sidottu työaika

Jos työntekemisen aika ja/tai paikka on sidottu, työaika on sidottua. Tämä voi perustua työnantajan määräykseen tai muuhun syyhyn.

Sidottua työaikaa ovat esimerkiksi:

  • opiskelijoiden opetus ja ohjaus
  • kokoukset ja palaverit
  • opettajien yhteiset suunnittelu- ja kehittämispalaverit ja koulutukset
  • osa HOKS:ien teosta
  • kaikki siirtymiset työpäivän aikana
  • laitteiston ja välineistön huoltaminen ja ylläpito
  • opetus- ja ohjaustuntien esi- ja jälkityöt, kuten keskustelut opiskelijoiden kanssa sekä laitteistojen ja opetusvälineiden järjestelyt ja purkamiset.

Opettajan tarvitsee olla oppilaitoksella ainoastaan silloin, kun työnantaja on vahvistanut hänelle sidottua työaikaa.

Sitomaton työaika

Sitomaton työaika tarkoittaa sitä osaa työajasta, jonka osalta opettaja voi itse päättää työn tekemisen ajankohdan ja paikan. Pääsääntöisesti opettajan työstä vähintään 25 prosentin tulee olla sitomatonta työaikaa. Sitomaton työaika perustuu luottamukseen ja opettajan asiantuntijuuteen.

Sitomatonta työaikaa ovat esimerkiksi:

  • oman opetus- ja ohjaustyön oheis- ja suunnittelutehtävät
  • osa arvioinnista
  • yhteistyö, jota työnantaja ei ole edellyttänyt.

Sitomattomana työaikana ei voi olla aikaan ja paikkaan sidottuja työtehtäviä, esimerkiksi opiskelijavastuuta, kokouksia, palavereja tai opiskelijakontakteja.

Sääntelemätön työ

Opettajan työaikasuunnitelmassa voi olla myös tehtäviä, joiden osalta määritellään vain työaika. Tällöin sidotun ja sitomattoman työajan osuuksia ei tarvitse määritellä erikseen.

Sääntelemättömiä tehtäviä voivat olla:

  • esimiestyö
  • tiimivastaavan tehtävät
  • hanke- ja kehittämistyö
  • vastuutehtävät
  • sidosryhmäyhteistyö
  • oman osaamisen kehittäminen.

Muut tehtävät eivät voi olla sääntelemättömiä. Niiden osalta työaika on jaettava sidottuun ja sitomattomaan.

Sopimus turvaa sitomattoman työajan tai vastuutyöajan minimin ja tarvittaessa enemmän, sillä sopimuksessa on mainittu, että kyseisen työajan tulee perustua opettajan todelliseen arvioituun tarpeeseen. Jokaisen opettajan todellinen tarve ei luonnollisestikaan voi olla sama, eikä varsinkaan minimi. Vaikuttaa siltä, että sopimusta sovelletaan virheellisesti, jos valtaosa oppilaitoksen opettajista saa vain sopimuksessa mainitun minimin. Jos sopimusta rikotaan, tällöin lähdetään neuvottelumenettelyyn.

Työajanseuranta on kiinteä osa vuosityöaikajärjestelmää, ja seuranta kertoo opettajan työajan tarpeesta. Jos seurannassa huomataan, ettei työaikasuunnitelma pidä sisällään kaikkea opettajan työtä, niin suunnitelmaa on mahdollista muuttaa. Opettajalta voidaan ottaa jotain työtehtäviä pois tai hänelle voidaan maksaa lisätyöstä.

Sopimuksessa on määritelty katto vain sidotulle/kiinteälle työajalle, sillä opettajan työ on monimuotoistunut ja siinä on uusia elementtejä, vaikka opetus ja ohjaus on toki keskeistä edelleen.

Opettajan työtehtävät eriytyvät hyvin eri tavoin eri vuosina. On tärkeää, että sidotun/kiinteän työajan määrä on rajattu ja että työaika sisältää opetuksen ja ohjauksen lisäksi muitakin tehtäviä. Opetuksen ja ohjauksen määrä riippuu pitkälti muista sidotun/kiinteän työajan tehtävistä, kuten kokouksista, HOKS:ien teosta ym.

Hyvä sopimus on mahdollisimman yksinkertainen. Mitä yksinkertaisempi sopimus, sitä enemmän se sisältää tulkinta- ja soveltamismahdollisuuksia. OAJ:llä on jatkuvasti soveltamisristiriitatapauksia pöydillään myös vuosikymmeniä noudatettujen opv-sopimusten osalta. Yksikään sopimus ei toimi, mikäli sitä ei paikallisesti noudateta.

Sitomattoman työajan määrittelyt liittyvät siihen, ettei aikuiskoulutuksessa sitomatonta työmäärää ollut määritelty lainkaan. Tämä oli työnantajan lähtökohta. Toinen elementti on opetusvelvollisuuksien erot, kolmas tavoite yhdistää useita sopimuksia yhdeksi sopimukseksi, koska lainsäädäntö muuttui ja koko ammatillisen koulutuksen toimintaympäristö muuttui.

Sitomattoman työajan määrittely ja soveltaminen ovat yksi vuosityöaikasopimuksen keskeisimpiä kehittämistarpeita.

Tähän on kaksi pääsyytä. Ensimmäinen on uusi laki, joka ei tunne lainkaan oppitunnin käsitettä. Oli jo tuolloin selvä, että lakimuutoksen myötä työnantajat tulevat uudistamaan omin valtuuksinsa opettajien työkuvia: jotkut enemmän, jotkut vähemmän. Olemme myös nähneet työnantajan pyrkimykset palkata opettajien sijaan ohjaajia, valmentajia jne.

Toinen syy on raha. Jossain vaiheessa joka ikinen neuvottelukierros tullaan tilanteeseen, jossa työnantaja toteaa, ettei jokin esityksemme käy, koska se maksaa liikaa. Tässä asiassa tavoitteemme on luonnollisesti edetä.

Huomionarvoista on kuitenkin, että vuosityöaikasopimuksessa opettajan jokainen työtunti on palkanmaksun piirissä.

Työaika kirjataan työaikasuunnitelmaan

Kaikki opettajan työtehtävät vahvistetaan etukäteen annettavassa työaikasuunnitelmassa. Suunnitelma laaditaan opettajan ja esimiehen yhteistyönä.

Työaika kirjataan koko suunnitteluvuoden ajaksi. Suunnitteluvuosi on joko lukuvuosi eli 1.8.–31.7. tai kalenterivuosi eli 1.1.–31.12. Suunnitteluvuoden aikana toteutuu koko työaika ja kaikki vapaajaksot.

Suunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti, esimerkiksi kuukausittain. Opettaja tekee kutakin työtehtävää sen ajan, joka hänelle on vahvistettu. Opettajalla ei voi olla sellaista työtehtävää, jolle ei ole työaikasuunnitelmassa varattua työaikaa.

Työaikasuunnitelmaa voidaan myös muuttaa, mikäli näyttää siltä, ettei työaika riitä suunnitelmassa osoitettuihin tehtäviin. Muutos vahvistetaan aina ennen työn tekemisen aloittamista.

Työaikasuunnitelma laaditaan esimiehen ja opettajan yhteistyössä. Suunnitelma annetaan opettajalle ennen opettajan työkauden eli luku- tai kalenterivuoden alkua.

Työajanseurannassa käytetään paikallisesti sovittua mallia. Opettaja seuraa työaikansa toteutumista, ja esimies tarkistaa työajan toteutumisen esimerkiksi kuukausittain.

Työaikasuunnitelman toteutumista seurataan läpi suunnitteluvuoden. Työaikasuunnitelmaa voidaan tarvittaessa päivittää, jos se ei vastaa opettajan todellista työnkuvaa.

Pääsääntönä on, että opettajalla ei voi olla työtehtävää, jolle ei ole määritelty työaikaa. Jos työantaja on antanut tietyn tuntimäärän tiettyyn tehtävään, hän on samalla päättänyt, että sillä ajalla saadaan riittävä laatu.

Kyllä voi. Kyseessä on silloin lisätyö. Vuosityöajan ylitys määritellään aina etukäteen työaikasuunnitelmassa tai erillisellä lisätyömääräyksellä. Lisätyöstä maksetaan vähintään sama korvaus kuin perustyöstäkin.

Päivien työrytmi ja tauot

Opettajalle resursoidaan jokaiseen tehtävään se aika, joka tehtävän suorittamiseen kuluu. Esimerkiksi opetustapahtumassa opettajan työaika on eri asia kuin opiskelijan työaika.

Jos opettajalla on lyhyt, esimerkiksi viidentoista minuutin tauko sidottujen työtehtäviensä välissä, on tauko automaattisesti sidottua työaikaa. Tällöin opettajalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta poistua työpaikaltaan.

Jos opettajalla on työtehtäviensä välissä sellainen aika, jolloin mahdollisuus poistua työpaikaltaan, on tauko opettajan omaa aikaa. Tämä voi olla esimerkiksi puolen tunnin ruokatauko.

Ilta-, yö-, viikonloppu- ja arkipyhätyö

Saman vuorokauden aikana tehtäviltä työtunneilta maksetaan epämukavan työajan lisää sen jälkeen, kun on kulunut 8 tuntia vuorokauden ensimmäisen sidotun työtehtävän alkamisesta, kuitenkin aikaisintaan klo 15 alkaen. Lisän suuruus on 50 prosenttia tuntipalkasta.

Lauantaihin, sunnuntaihin ja arkipyhiin sekä arkipäiviin klo 22 ja 7 välille työnantajan työaikasuunnitelmaan vahvistamasta työstä maksetaan epämukavan työajan lisä, jonka suuruus on 50 prosenttia tuntipalkasta.

Tuntipalkka saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 125. Samalta työtunnilta maksetaan lisää vain yhdellä perusteella.

Ammatillisessa koulutuksessa vuosittainen vähimmäistuntimäärä on 1 500 tuntia, josta on vähennetty jo arkipyhät. Esimerkiksi perusopetuksen vuosityöaikakokeilussa vuosittaisia työtunteja on 1 520 miinus arkipyhät. Arkipyhät on vähennetty työajasta jo sopimuksessa, joten niitä ei voi vähentää toiseen kertaan.

Jos opettajan vuosityöaika on esimerkiksi 1 500 tuntia lukuvuodessa, kyseinen työaika sijoitetaan yleensä muille kuin arkipyhäpäiville. Arkipyhälle sijoitetuista työpäivistä maksetaan 50 % epämukavan työn lisä.

Opetusvelvollisuuteen perustuvissa sopimuksissa työaikaan vaikuttavia arkipyhiä on kolme. Ne vähentävät työaikaa 16–17 tuntia vuodessa, kun taas vuosityöajassa on 20 tunnin vähennys.

Ei, sillä työnantaja voi päättää vain sidotun työajan ajankohdat.

Jos työnantaja sijoittaa sidottua työaikaa arkipyhille, opettajalle maksetaan epämukavan työajan lisä (50 % tuntipalkasta tuntia kohti) normaalin palkan lisäksi.

Sitomattoman työajan osalta opettaja päättää itse, milloin ja missä työn tekee. Sitä työnantaja ei voi päättää.

Sopimuksella haluttiin rajata päivittäistä ja viikoittaista työaikaa. Opettajilta on tullut paljon palautetta ylipitkistä työpäivistä.

Liian pitkiin työpäiviin koetetaan vastata epämukavan työajan lisällä. Tavoitteena on, että työpäivän pituus rajoittuisi korkeintaan kahdeksaan tuntiin ja samalla rajattaisiin opettajien viikoittaista työaikaa. Siksi on sovittu niin, että epämukavan työajan lisät alkavat siitä, kun ensimmäisen sidotun työtehtävän alkamisesta on kulunut kahdeksan tuntia. Epämukavan työajan lisää maksetaan iltojen lisäksi myös öisin, arkipyhäisin ja viikonloppuisin.

Vapaajaksot

Ammatillisen oppilaitoksen opettajalla ja opinto-ohjaajalla on 10–12 viikkoa vapaajaksoja, ja kaikkien vapaiden täytyy toteutua suunnitteluvuoden aikana.

Työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa vapaajaksoille. Vapaan ei tarvitse olla viikon mittainen.

Ammatillisen oppilaitoksen opettajalla on yhteensä 12 viikkoa vapaajaksoja: kahdeksan kesällä ja neljä muuna aikana.

Kesän (2.5.–30.9.) kahdeksan viikon vapaajaksot pidetään korkeintaan kolmessa osassa. Muun ajan neljän viikon vapaajaksot pidetään korkeintaan neljässä osassa.

Työnantaja voi siirtää enintään yhden viikon eli 7 kalenteripäivää kesävapaajaksoa aikavälille 1.10 - 1.5. tai enintään yhden viikon eli 7 kalenteripäivää muuna aikana annettavaa vapaajaksoa aikavälille 2.5 - 30.9. Siirretty vapaajakso voidaan antaa erillisinä jaksona edellä olevan jaksotusta koskevista määräyksistä riippumatta. Siirtäminen ei voi muuttaa vapaajaksojen kokonaismäärää, vaan vapaajaksojaviikkoja on oltava 12. Tämä mahdollisuus tulee voimaan 1.1.2021 kalenterivuositarkastelussa ja 1.8.2021 lukuvuositarkastelussa.

Ammatillisen oppilaitoksen opinto-ohjaajalla on yhteensä 10 viikkoa vapaajaksoja: viisi kesällä ja viisi muuna aikana. Yksi viikko voidaan siirtää kesäajasta muuhun aikaan tai päinvastoin.

Kesän (2.5.–30.9.) viiden viikon vapaajaksot pidetään korkeintaan neljässä osassa. Muun ajan viiden viikon vapaajaksot pidetään korkeintaan viidessä osassa.

Aikuiskoulutuskeskuksen sopimuksesta siirtyvällä opettajalla on yhteensä 10 viikkoa vapaajaksoja: kuusi kesällä ja neljä muuna aikana.

Kesän (2.5.–30.9.) kuuden viikon vapaajaksot pidetään korkeintaan neljässä osassa. Muun ajan neljän viikon vapaajaksot pidetään korkeintaan neljässä osassa.

Vapaajaksojen vahvistaminen

Vapaajaksojen ajankohdat vahvistetaan lukuvuosijärjestelmässä (1.8.–31.7.) ja kalenterivuosijärjestelmässä (1.1.–31.12.) eri aikaan.

Lukuvuosijärjestelmässä vapaajaksot vahvistetaan seuraavasti:

  • 2.5.–31.7. väliset vapaajaksot vahvistetaan 31.3. mennessä
  • 1.8.–30.9. väliset vapaajaksot vahvistetaan 31.5. mennessä
  • 1.10.–1.5. väliset vapaajaksot vahvistetaan 30.9. mennessä.

Kalenterivuosijärjestelmässä vapaajaksot vahvistetaan seuraavasti:

  • 1.1.–1.5. väliset vapaajaksot vahvistetaan 30.11. mennessä
  • 2.5.–30.9. väliset vapaajaksot vahvistetaan 31.3. mennessä
  • 1.10.–31.12. väliset vapaajaksot vahvistetaan 30.9. mennessä.

Työpäivien määrän laskennallinen lähtökohta on 195 päivää liitteessä 4 ja 192 päivää liitteessä 5. Työaika jakautuu vanhassa sopimuksessa noin 40 kalenteriviikolle, samoin uudessa sopimuksessa.

Laskennallisten työpäivien määrä säilyy ennallaan. Tässä Opettaja-lehden jutussa on käsitelty laskennallisia työpäiviä.

Sopimuksessa ei ole sovittu todellisten päivien määrää, vaan käytännössä sopimusta sovelletaan eri tavoin eri oppilaitoksissa.

Todellisten työpäivien määrä vaihtelee lukuvuosittain: välillä työpäiviä voi olla enemmän, välillä vähemmän ja välillä saman verran kuin vanhassa sopimuksessa.

Kyseessä on palkkausjärjestelmän muuttaminen. Lomarahojen laskentaperuste muuttui 0,8-kertoimen osalta, mutta lomanrahan laskentaperusteena toimii varsinainen palkka kuten aiemminkin. Lomarahan perusteeksi ei lasketa 1 500 tunnin vuosityöajan ylittävää lisätyötä.

Rahaa siirrettiin maksettavaksi peruspalkan kautta. Tämän seurauksena vuosiansiot eivät ole laskeneet, vaan nousseet. Se on oikea tarkastelukulma, sillä lomaraha on vain yksi osa kokonaispalkkaa. Oleellista on maksetun rahan kokonaismäärä.

Näin opettajan työaika rakentuu opetusvelvollisuuteen ja vuosityöaikaan perustuvissa järjestelmissä

Tavallisimmin vuosityöaikaan siirtyvä opettaja on työskennellyt ammatillisten aineiden opettajana OVTESin liitteessä 4. Vuosityöaikasopimuksessa opettajan palkka määräytyy liitteen 4 ammatillisten aineiden opettajan palkkana 2,5 ylitunnin mukaisesti.

Kun lasketaan vanhan sopimuksen sidottu työaika uuden sopimuksen palkkatasolla, sidottu työaika rakentuu opetusvelvollisuustyöajassa näin:
  • Opetus ja ohjaus: 38 x (24,5 opetusvelvollisuuteen perustuvaa opetustuntia + 2,5 ylituntia) = 1 026 tuntia opetusta ja ohjausta.
  • Muut sidotut tehtävät eli yhteissuunnittelu (81 tuntia) ja vesot (30 tuntia) = 111 tuntia muita sidottuja tehtäviä.
  • Sidottu työaika yhteensä 1 026 + 111 = 1 137 tuntia.
Saman opettajan sidottu työaika rakentuu vuosityöajassa seuraavasti:
  • Jos opettajalla on sitomatonta työaikaa 25 prosenttia, tällöin sidottua työaikaa on 75 prosenttia vuosittaisesta 1 500 tunnista = 1 125 tuntia sidottua työaikaa.
  • Osa sidotusta työajasta on opetusta ja ohjausta, osa esimerkiksi kokouksia, yhteissuunnittelua ja matkoihin käytettävää aikaa.
  • Sopimuksessa ei ole määritelty opetuksen määrää. Reformilainsäädäntö lisää yhteissuunnitteluun käytettävää aikaa, jolloin opetustunteja pitäisi olla vähemmän kuin opetusvelvollisuusjärjestelmässä.
  • Sidottua työaikaa on vähemmän, jos opettajalla on sitomatonta työaikaa enemmän kuin 25 prosenttia.

Opettaja saa saman palkan molemmissa työaikajärjestelmissä, mutta vuosityöajassa opettajalla on vähintään 12 tuntia vähemmän sidottua työaikaa kuin opv-järjestelmässä.

Vastuu sitomattoman työajan käytöstä on vuosityöajassa opettajalla itsellään, aivan kuten opetusvelvollisuuteen pohjautuvassa työajassakin. Sitomaton työaika perustuu luottamukseen ja opettajan asiantuntijuuteen.

 

Kysyttävää vuosityöajasta?

Kerro, mikä ammatillisen koulutuksen vuosityöajassa tökkii, ihmetyttää tai ihastuttaa. Jokainen voi lähettää omia ammatillisen koulutuksen vuosityöaikaan liittyviä kysymyksiään, kehitysideoitaan tai huolenaiheitaan tällä lomakkeella.

Omaa nykyistä palvelussuhdettaan koskeviin kysymyksiinsä jäsenet saavat parhaiten vastauksen tietoturvallisilla yhteydenottolomakkeilla tai puhelimitse.

 

Tutustu dioihin, joissa avataan ammatillisten vuosityöaikasopimusta (OVTES ja AVAINOTES)


Ammatillisen koulutuksen vuosityöaikasopimus: taustaa ja tietoa


Vuosityöaikakokeiluiden lyhyt historia

Diasarja perehdyttää vuosityöaikakokeiluiden historiaan, joka ulottuu 1970-luvulle.

Jaa