Opetusvelvollisuuteen perustuva työaika sijoittuu 190 oppilastyöpäivälle ja kolmelle koulutus-/suunnittelupäivälle. Koulutus- ja suunnittelupäivistä käytetään myös termiä teso-päivät. Opetus- ja muiden tehtävien lisäksi opettajat osallistuvat yhteissuunnittelu- eli ys-aikaan.
Opettajien opetusvelvollisuudet vaihtelevat opetettavan aineen mukaan. Opettajan opetusvelvollisuuteen voidaan lukea erilaisia tehtäviä, jolloin oppitunteja voi olla vastaavasti vähemmän kuin opetusvelvollisuus edellyttää.
Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus voi jäädä alle opetusvelvollisuuden, jolloin palkka määräytyy palkanmaksun perusteena olevien tuntien suhteessa opetusvelvollisuuteen.
Jos opettajan tuntien määrä on lukuvuonna keskimäärin enemmän kuin opetusvelvollisuus, maksetaan hänelle opetusvelvollisuuden yli meneviltä tunneilta ylituntipalkkio.
Täydennyskoulutus- ja suunnittelutyö eli teso-päivät
Toistaiseksi otetulla opettajalla ja vähintään lukuvuoden työajaksi otetulla määräaikaisella opettajalla on velvollisuus osallistua lukuvuoden aikana kolmeen kuusi tuntia kestävään suunnittelu- ja koulutustyöpäivään.
Jos koulutus- ja suunnittelutyö toteutetaan kokonaisina työpäivinä (vähintään 6 tuntia), kaksi työpäivää voidaan sijoittaa koulun työkauden ulkopuolelle välittömästi ennen tai jälkeen lukukauden ja enintään yksi voi olla lauantaityöpäivä.
Mikäli opettaja on osittaisella hoitovapaalla, osa-aikaeläkkeellä tai muuten osittaisella työvapaalla, teso-päiviin osallistuminen voi tapahtua samassa suhteessa kuin työaika on täydestä työajasta. Opetusvelvollisuus vastaa täyttä työaikaa.
Teso-päivien (Yksityisen opetusalan opetushenkilöstöä koskeva työehtosopimus) lisäksi opettaja voidaan koulun työkauden aikana määrätä enintään kuudeksi tunniksi opettajan omaa ammattitaitoa edistävään ja ylläpitävään koulutukseen tai työnkykyä ja työnhyvinvointia parantavaan toimintaan.
Yhteissuunnittelutyöaika eli ys-aika
Yhteissuunnittelu on koulun opettajille annettu väline koulun toiminnan kehittämiseen. Yhteissuunnittelu korostaa jokaisen koulun opettajan vastuuta koulun toiminnasta. Sen avulla rehtorilla on yhdessä opettajien kanssa mahdollisuus koulun kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.
Koulun rehtori on yhteissuunnittelun käynnistäjä ja vireillä pitäjä. Hänellä on vastuu yhteissuunnittelusta.
Opettajalle määräytyvien opetus- ja muiden tehtävien lisäksi opettajan tulee osallistua koulussa koulukohtaisesta toteutuksesta riippuen 45-100 tuntia lukuvuodessa opetuksen yhteissuunnitteluun, aineryhmittäisiin ja asiaryhmittäisiin neuvonpitoihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä opetuksen suunnitteluun ja koulun toiminnan kehittämiseen liittyvien tehtävien tekemiseen. Työajan käyttö suunnitellaan ja sitä seurataan.
Yhteissuunnittelutyöaika ei koske sivutoimista tuntiopettajaa.
Yhteissuunnittelutyöaikaa ei käytetä koulutukseen, vaan teso-päivät ovat koulutusta varten.
Vipu-työkalu
OAJ on laatinut työkalun yhteissuunnittelutyöajan suunnitteluun ja seurantaan. Ys-ajan käyttöä on mahdollista seurata Vipu-taulukolla:
Oppilastyöpäivät
Lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy 31.7. Peruskoulussa ja lukiossa on 190 oppilastyöpäivää lukuvuodessa. Työpäivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvat itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä.
Lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Aikuislukiossa oppilastyöpäiviä on laskennallisesti 165.
Lukuvuonna 2025–2026 on kaksi arkipyhävähennyspäivää. Oppilastyöpäiviä on peruskoulussa ja lukiossa 188 ja aikuislukiossa 163.
Työaikaa lyhentävät arkipyhät
Vaikka muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä vähentäisivät oppilaiden vuotuisten koulutyöpäivien määrää, ovat ne opettajalle työjärjestyksen mukaisia palkallisia päiviä.
Opettajan palkanmaksussa lukuvuoden työpäivien lukumäärä on siis päiväkoulussa 190 ja aikuislukiossa laskennallisesti 165. Vastaavasti työviikkoja on 38 (perusopetus ja lukio) tai 33 (aikuislukio).
Kun lasketaan opettajan työpäiviä tai tuntimääriä sellaiselta lukuvuoden osalta, joka sisältää näitä arkipyhiä, käsitellään pyhäpäiviä samalla tavalla kuin muitakin jaksoon kuuluvia työpäiviä.
Oppitunnin pituus
Perusopetuksen ja lukion oppitunnin pituus on 60 minuuttia, josta opetukseen tulee käyttää peruskoulussa ja lukiossa tuntia kohti vähintään 45 minuuttia ja aikuislukiossa vähintään 40 minuuttia. Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi.
Jos luottamusedustajan kanssa erikseen sovitaan lukion tai aikuislukion opetukseen käytettävän ajan ja välituntien järjestämisestä vakiintuneesta käytännöstä poikkeavalla tavalla, se ei saa johtaa opettajien työpäivän pitenemiseen eikä siihen, että yhdistettyjen välituntien aikana teetetään muuta työtä.
Perusopetuksessa oppilaiden tai opiskelijoiden työpäivä voidaan jaksottaa perinteisestä poikkeavalla tavalla esimerkiksi siten, että päivän aikana on yksi tai useampi kaksoistunti ja keskellä koulupäivää pitkä ruokailuvälitunti. Ruokailuvälitunti muodostuu välitunneista.
Oppituntien jaksotuksesta riippumatta opetukseen ja välitunteihin yhteensä käytettävän ajan pitää pysyä perusopetusasetuksen ja virkaehtosopimuksen mukaisena: Opetukseen tulee käyttää tuntia (60 min) kohti vähintään 45 minuuttia, ja opetukseen käytettävä aika jaetaan työjärjestyksessä tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi.
Jos opetustyö alkaa esimerkiksi klo 9.15, niin työpäivä päättyy 15 minuuttia yli tasatunnin. Sen jälkeen voi olla vielä yhteissuunnittelutyöaikaan kuuluvia tehtäviä, mutta ei valvontatehtäviä ilman korvausta. Vastaavasti toimitaan aamuvalvontojen suhteen.
Kesäopetus
Opetusvelvollisuustyöajassa olevia opettajia ja oppilaanohjaajia ei voida määrätä opetus- tai ohjaustyöhön kesäaikana, ellei kesäopetuksesta sovita paikallisesti pääluottamusedustajan kanssa. Mikäli työstä kesäkeskeytyksellä lähdetään sopimaan, tulee luottamusedustajan olla yhteydessä ensin OAJ:n toimistoon.
Myös muut oppilaitoksen loma-ajat ovat samalla tavoin suojattuja.
Kesäkeskeytysaikana voidaan edelleen pitää uusintakuulusteluja yhtä paljon ja samoina aikoina kuin vakiintuneesti ennen vuotta 1999.
Vuosityötunteihin perustuvassa oppilaanohjaajan ja erityisopettajan/erityisluokanopettajan työajassa on erikseen sovittu kesäkeskeytykselle sijoitettavasta työajasta.
Aikuislukioiden elokuun kesäkurssit ovat olleet vakiintunutta toimintaa. Sen sijaan muuna aikana annettavasta kesäopetuksesta pitää sopia paikallisesti luottamusedustajan kanssa.