• logo
  • logo

Lukion opettajien ja opinto-ohjaajien työaikamuoto on pääasiassa opetusvelvollisuustyöaika.

Oppivelvollisuuteen perustuva työaika koostuu 190 oppilastyöpäivästä ja 3 opettajatyöpäivästä. Opettajatyöpäivistä käytetään myös termiä veso-päivät. Näiden lisäksi opettajat osallistuvat yhteissuunnittelu- eli ys-aikaan.

Opettajan opetusvelvollisuuteen voidaan lukea erilaisia tehtäviä, jolloin oppitunteja voi olla vastaavasti vähemmän kuin opetusvelvollisuus edellyttää.

Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus voi jäädä alle opetusvelvollisuuden, jolloin palkka määräytyy palkanmaksun perusteena olevien tuntien suhteessa opetusvelvollisuuteen.

Jos opettajan tuntien määrä on lukuvuonna keskimäärin enemmän kuin opetusvelvollisuus, maksetaan hänelle opetusvelvollisuuden yli meneviltä tunneilta ylituntipalkkio.

Lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy 31.7. Lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvat itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä. Lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä.

Lukuvuonna 2019–2020 on kolme vähennyspäivää. Oppilastyöpäiviä on 187.

Oppilastyöpäivät eivät koske sivutoimista tuntiopettajaa.

Perusopetuksen oppitunnin pituus on 60 minuuttia, josta opetukseen tulee käyttää peruskoulussa tuntia kohti vähintään 45 minuuttia. Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi.

Lukion ja aikuislukion oppituntien pituudessa on noudatettava oppilaitoksessa vakiintunutta käytäntöä. Pääsääntöisesti lukion oppitunti kestää 45 minuuttia. Aikuislukion oppitunnin pituus on 40 minuuttia.

Jos kuitenkin luottamusmiehen kanssa erikseen sovitaan lukion tai aikuislukion opetukseen käytettävän ajan ja välituntien järjestämisestä vakiintuneesta käytännöstä poikkeavalla tavalla, se ei saa johtaa opettajien työpäivän pitenemiseen eikä siihen, että yhdistettyjen välituntien aikana teetetään muuta työtä.

Oppilaiden tai opiskelijoiden työpäivä voidaan jaksottaa perinteisestä poikkeavalla tavalla esimerkiksi siten, että päivän aikana on yksi tai useampi kaksoistunti ja keskellä koulupäivää pitkä ruokailuvälitunti. Ruokailuvälitunti muodostuu välitunneista. Oppituntien jaksotuksesta riippumatta opetukseen ja välitunteihin yhteensä käytettävän ajan pitää pysyä perusopetusasetuksen ja virkaehtosopimuksen mukaisena. Opetukseen tulee käyttää tuntia (60 min) kohti vähintään 45 minuuttia, ja opetukseen käytettävä aika jaetaan työjärjestyksessä tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi.

Jos opetustyö alkaa esimerkiksi klo 9.15, niin työpäivä päättyy 15 minuuttia yli tasatunnin. Sen jälkeen voi olla vielä yhteissuunnittelutyöaikaan kuuluvia tehtäviä, mutta ei valvontatehtäviä ilman korvausta. Vastaavasti toimitaan aamuvalvontojen suhteen.

Opettajia ei voida määrätä opetustyöhön kesäaikana, ellei kesäopetuksesta sovita paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa. Pääluottamusmiehen tulee olla yhteydessä OAJ:n toimistoon. Myös muut oppilaitoksen loma-ajat ovat samalla tavoin suojattuja. Peruskoulussa lomaopetuksen kieltää lainsäädäntö.

Kesäkeskeytysaikana voidaan edelleen pitää uusintakuulusteluja yhtä paljon ja samoina aikoina kuin vakiintuneesti ennen vuotta 1999. Aikuislukioiden elokuun kesäkurssit ovat olleet vakiintunutta toimintaa. Sen sijaan muuna aikana annettavasta kesäopetuksesta pitää sopia paikallisesti luottamusmiehen kanssa.

Vaikka muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä vähentäisivät oppilaiden vuotuisten koulutyöpäivien määrää, ovat ne opettajalle työjärjestyksen mukaisia palkallisia päiviä. Opettajan palkanmaksussa lukuvuoden työpäivien lukumäärä on siis päiväkoulussa 190 ja aikuislukiossa laskennallisesti 165. Vastaavasti työviikkoja on tasan 38 tai 33.

Kun lasketaan opettajan työpäiviä tai tuntimääriä sellaiselta lukuvuoden osalta, joka sisältää näitä arkipyhiä, käsitellään pyhäpäiviä samalla tavalla kuin muitakin jaksoon kuuluvia työpäiviä.

Suunnittelu- ja koulutuspäivät eli veso-päivät

Toistaiseksi otetulla opettajalla ja vähintään lukuvuoden työajaksi otetulla määräaikaisella opettajalla on velvollisuus osallistua lukuvuoden aikana kolmeen kuusi tuntia kestävään suunnittelu- ja koulutustyöpäivään (veso-päivät). Nämä opettajatyöpäivät voivat olla koulu- tai kuntakohtaisia. Yksi päivistä voidaan jakaa pidettäväksi kahtena eri tilaisuutena, joiden yhteispituus on kuusi tuntia. On myös mahdollista sopia työnantajan kanssa veso-päivän korvaamisesta muulla vastaavalla koulutuksella.

Jos päätoimisen opettajan palvelussuhde, esimerkiksi sijaisuus, kestää vain osan lukuvuoden työajasta, hänellä ei ole osallistumisvelvollisuutta. Sivutoimisella tuntiopettajalla ei myöskään ole osallistumisvelvollisuutta.

Mikäli opettaja on osittaisella hoitovapaalla, osa-aikaeläkkeellä tai muuten osittaisella virkavapaalla, veso-päiviin osallistuminen voi tapahtua samassa suhteessa kuin työaika on täydestä työajasta. Opetusvelvollisuus vastaa täyttä työaikaa.

Kehittämispäivät

Kolmen veso-päivän lisäksi työnantaja voi määrätä opettajan osallistumaan enintään kahteen kuuden tunnin pituiseen suunnittelu-, koulutus- ja työyhteisön kehittämispäivään lukuvuodessa. Päivät on sijoitettava välittömästi lukukauden työajan päättymisen tai alkamisen yhteyteen.

Jos kehittämistyöpäiviä on lukuvuodelle määrätty kaksi, toinen niistä saadaan järjestää kahtena kolmen tunnin oppilastyöpäiville ajoitettavana tilaisuutena. Kehittämistyöpäivästä opettajalle maksetaan päiväpalkka. Maksu tapahtuu kehittämistyöpäivää seuraavan kuukauden palkanmaksun yhteydessä.

Kehittämispäiviin voi osallistua sen mukaan kuin työnantaja määrää, koko kunnan opettajisto (esimerkiksi opetussuunnitelmien päivittämispäivä, koulutyön arvioinnin perusteet -päivä, työyhteisön kehittämispäivä), osa kunnan opettajista (esimerkiksi vuosiluokkien 7–9 opettajat) tai osa jonkin koulun opettajista (esimerkiksi koulujen välisen yhteistyön kehittämisryhmä). Kehittämispäiviä ei tulisi pääsääntöisesti ajoittaa lauantaille.

Kehittämispäivät eivät koske sivutoimista tuntiopettajaa.

Yhteissuunnittelu on koulun opettajille annettu väline koulun toiminnan kehittämiseen. Yhteissuunnittelu korostaa jokaisen koulun opettajan vastuuta koulun toiminnasta. Sen avulla rehtorilla on yhdessä opettajien kanssa mahdollisuus koulun kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.

Koulun rehtori on yhteissuunnittelun käynnistäjä ja vireillä pitäjä. Hänellä on vastuu yhteissuunnittelusta.

Yhteissuunnittelutyöaika ei koske sivutoimista tuntiopettajaa.

Yhteissuunnittelutyöaikaa ei käytetä koulutukseen, vaan veso-päivät ovat koulutusta varten.

OAJ on laatinut työkalun yhteissuunnittelutyöajan suunnitteluun ja seurantaan. Ys-ajan käyttöä on mahdollista seurata taulukolla.

Harjoittelukouluissa 24 tunnin vuotuinen lisätyö tehdään oppilastyöpäivinä. 12 tuntia luetaan lisäyksenä yhteissuunnitteluaikaan. Samalla ys-aika muuttuu viikoittaisesta vuotuiseksi ys-ajaksi, joka on 69–107 tuntia. Muutoksen ansiosta ys-ajan käyttöä voidaan suunnitella ja seurata nykyistä tarkemmin. Loput työajan 24 tunnin pidennyksestä tulee viikoittaiseen työaikaan.

Työmäärän lisäys voi olla suunnittelu- ja kehittämistyötä, tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa sekä opettajan osaamisen kehittämistä. Työnantaja voi perustellusta syystä pitää opettajille yhden 6 tunnin lauantaityöpäivän oppilastyövuoden aikana.

Harjoittelukoulussa toimivan päätoimisen tuntiopettajan lisätyön tuntimäärä määräytyy suhteessa hänen opetustuntiensa määrään. Niillä sivutoimisilla tuntiopettajilla, joilla opetusta on yli 10 tuntia viikossa, on velvollisuus tehdä opetuksen ja muun työvelvollisuuden lisäksi lukuvuosittaista lisätyötä 12 tuntia vastaava työmäärä. Opinto-ohjaajan vuotuinen sidottu työaika pitenee 1 238 tuntiin.


Ys-aika, kiky ja veso yleissivistävässä opetuksessa

Diapaketti avaa yleissivistävässä opetuksessa toimivien opettajien yhteissuunnittelutyöaikaa, veso-koulutuksia ja kilpailukykysopimuksen mukaisia lisäyksiä työaikaan.

 
Jaa