Opetusvelvollisuuteen perustuva työaika koostuu 190 oppilastyöpäivästä ja kolmesta opettajatyöpäivästä. Opettajatyöpäivistä käytetään myös termiä teso-päivät. Näiden lisäksi opettajat osallistuvat yhteissuunnittelutyöaikaan eli ys-aikaan.
Opettajan opetusvelvollisuuteen voidaan lukea erilaisia tehtäviä, jolloin oppitunteja voi olla vastaavasti vähemmän kuin opetusvelvollisuus edellyttää.
Päätoimisen tuntiopettajan tuntimäärä voi jäädä alle opetusvelvollisuuden, jolloin palkka määräytyy palkanmaksun perusteena olevien tuntien suhteessa opetusvelvollisuuteen.
Jos opettajan tuntien määrä on lukuvuonna keskimäärin enemmän kuin opetusvelvollisuus, maksetaan hänelle opetusvelvollisuuden yli meneviltä tunneilta ylituntipalkkio.
Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan tuntipalkkio pidetyistä tunneista.
Opettajatyöpäivät
Suunnittelu- ja koulutuspäivät eli teso-päivät
Toistaiseksi otetulla opettajalla ja vähintään lukuvuoden työajaksi otetulla määräaikaisella opettajalla on velvollisuus osallistua lukuvuoden aikana kolmeen kuusi tuntia kestävään suunnittelu- ja koulutustyöpäivään (teso-päivät).
Yksi päivistä voidaan jakaa pidettäväksi kahtena eri tilaisuutena, joiden yhteispituus on kuusi tuntia ja jotka pidetään koulun oppilastyöpäivinä.
On myös mahdollista sopia työnantajan kanssa teso-päivän korvaamisesta muulla vastaavalla koulutuksella.
Jos opettajan työsuhde, esimerkiksi sijaisuus, kestää vain osan lukuvuoden työajasta, hänellä ei ole osallistumisvelvollisuutta. Sivutoimisella tuntiopettajalla ei myöskään ole osallistumisvelvollisuutta.
Mikäli opettaja on osittaisella hoitovapaalla, osa-aikaeläkkeellä tai muuten osittaisella työvapaalla, teso-päiviin osallistuminen tapahtuu samassa suhteessa kuin työaika on täydestä työajasta.
Tämä pätee myös päätoimiseen tuntiopettajaan, jonka tuntimäärä jää alle täyden työajan. Opetusvelvollisuus vastaa täyttä työaikaa.
Jos harjoittelukoulun opettaja on työnantajan suostumuksella osallistunut yliopiston järjestämään viisi päivää kestäneeseen opettajille tarkoitettuun täydennyskoulutukseen, on hänellä velvollisuus osallistua viiden lukuvuoden aikana vain kahteen opinto- ja suunnittelupäivään lukuvuodessa.
Kehittämispäivät
Kolmen teso-päivän lisäksi työnantaja voi määrätä opettajan osallistumaan enintään kahteen kuuden tunnin pituiseen suunnittelu-, koulutus- ja työyhteisön kehittämispäivään lukuvuodessa.
Päivät on sijoitettava välittömästi lukukauden työajan päättymisen tai alkamisen yhteyteen.
Jos kehittämistyöpäiviä on lukuvuodelle määrätty kaksi, toinen niistä saadaan järjestää kahtena kolmen tunnin oppilastyöpäiville ajoitettavana tilaisuutena.
Kehittämistyöpäivästä opettajalle maksetaan päiväpalkka. Maksu tapahtuu kehittämistyöpäivää seuraavan kuukauden palkanmaksun yhteydessä.
Kehittämispäiviin voi osallistua sen mukaan kuin työnantaja määrää koko opettajakunta (esimerkiksi opetussuunnitelmien päivittämispäivä tai työyhteisön kehittämispäivä) tai osa opettajista (esimerkiksi aloittavien opiskelijoiden ryhmänohjaajat tai koulun johtoryhmä). Kehittämispäiviä ei tulisi pääsääntöisesti ajoittaa lauantaille.
Kehittämispäivät eivät koske sivutoimista tuntiopettajaa.
Yhteissuunnittelutyöaika eli ys-aika
Yhteissuunnittelu on koulun opettajille annettu väline koulun toiminnan kehittämiseen.
Yhteissuunnittelu korostaa jokaisen koulun opettajan vastuuta koulun toiminnasta. Sen avulla rehtorilla on yhdessä opettajien kanssa mahdollisuus koulun kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.
Yhteissuunnittelutyöajan käytöstä tulee laatia opettajakohtaiset suunnitelmat, joita seuraamalla voidaan estää vuotuisen työajan ylittyminen.
Koulun rehtori on yhteissuunnittelun käynnistäjä ja vireillä pitäjä. Hänellä on vastuu yhteissuunnittelutyön mahdollisimman tasaisesta jakautumisesta lukuvuoden ajalle ja siitä, että työaikaa riittää kaikkiin tehtäviin.
Harjoittelukoulun opettajalla on ys-työaikaa 69–107 tuntia. Ys-työaika tulee sijoittaa koulun oppilastyöpäiville.
Yhteissuunnittelutyöaikaa ei käytetä koulutukseen, vaan teso-päivät ovat koulutusta varten.
Yhteissuunnittelutyöaika ei koske sivutoimista tuntiopettajaa.
Osa-aikaisten lehtorien ja alle opetusvelvollisuuden opettavien päätoimisten tuntiopettajien ys-ajan määrä tulee osittaa samassa suhteessa osa-aikaisuuden kanssa. Yhteissuunnittelutyöaika ei koske sivutoimisia tuntiopettajia.
Suunnittele ys-aikaasi
OAJ on laatinut kätevän työkalun yhteissuunnittelutyöajan suunnitteluun ja seurantaan.
- Ensin rehtori suunnittelee ys-ajan käytön yleisellä tasolla ja varaa ys-ajasta mm. koulun yhteisiin tehtäviin tarvittavan tuntimäärän.
- Sen jälkeen opettaja suunnittelee omaan käyttöönsä jäävien ys-tuntien sisällön niiden tuntimäärien rajoissa, jotka rehtori on hänelle osoittanut.
- Suunnitelmaan pitää jättää myös väljyyttä, jotta yllättäviinkin tilanteisiin riittää työaikaa.
- Mikäli työaika suunnitelmassa ei riitä kaikkeen, pitää rehtorin kanssa sopia mitä tehtävistä jätetään pois tai mihin käytetään vähemmän aikaa.
- Suunnitelmiin pitää jättää myös kohdentamatonta työaikaa, koska kaikkea ei voi ennakoida.
- Ys-aika ei saa ylittyä.
Lisätyö
Työnantaja voi tarvittaessa määrätä opettajalle opetuksen kehittämiseen ja hallintoon liittyviä tai muita vastaavia erikseen määrättäviä tehtäviä, joista maksetaan ylituntipalkkioperusteen mukainen palkkio siten, että 1,5 tunnin työmäärä vastaa yhtä ylituntipalkkiota.
Tuntimäärä arvioidaan työnantajan ja opettajan kanssa yhteisesti etukäteen.
Palkkio voidaan maksaa vain niistä erillistehtävistä, joita ei ole otettu huomioon tehtävien vaativuutta määrättäessä.
Lisätyötä koskevaa määräystä ei sovelleta työhön, josta on jo olemassa muu erillinen sopimusmääräys (esimerkiksi luokanvalvojan työ, musiikkiesitysten hoitotyö ja perusasteen oppilaskohtaisesta kertoimesta tai lukioresurssista korvattava työ).
Opiskelijavalintoihin liittyvä työ
Harjoittelukoulun opettaja voi sopia rehtorin kanssa osallistumisesta OKL:n opiskelijavalintoihin liittyvien kokeiden järjestämiseen.
Jos valintakokeiden järjestäminen edellyttää kouluttautumista, voidaan yksi opinto- ja suunnittelupäivistä käyttää tähän. Jos sopimuksen mukaiset opinto- ja suunnittelupäivät on jo lukuvuoden aikana käytetty, tulee koulutuspäivästä maksaa yhden päivän palkka. Koulutus voi sijoittua viimeistään viikolle 23.
Itse valintakokeiden arviointityöstä opettajalle 39,450 euron korvaus jokaiselta työtunnilta.
Oppilastyöpäivät
Lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy 31.7. Peruskoulussa ja lukiossa on 190 oppilastyöpäivää lukuvuodessa. Työpäivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvat itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä.
Lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä.
Lukuvuonna 2026–2027 on kaksi arkipyhävähennyspäivää. Oppilastyöpäiviä on peruskoulussa ja lukiossa 189.
Työaikaa lyhentävät arkipyhät
Vaikka muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä vähentäisivät oppilaiden vuotuisten koulutyöpäivien määrää, ovat ne opettajalle työjärjestyksen mukaisia palkallisia päiviä.
Opettajan palkanmaksussa lukuvuoden työpäivien lukumäärä on siis päiväkoulussa 190 ja aikuislukiossa laskennallisesti 165. Vastaavasti työviikkoja on tasan 38 tai 33.
Kun lasketaan opettajan työpäiviä tai tuntimääriä sellaiselta lukuvuoden osalta, joka sisältää näitä arkipyhiä, käsitellään pyhäpäiviä samalla tavalla kuin muitakin jaksoon kuuluvia työpäiviä.
Oppitunnin pituus
Perusopetuksessa ja lukiossa oppitunnin pituus on 60 minuuttia, josta opetukseen tulee käyttää vähintään 45 minuuttia.
Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi.
Jos luottamusedustajan kanssa erikseen sovitaan opetukseen käytettävän ajan ja välituntien järjestämisestä vakiintuneesta käytännöstä poikkeavalla tavalla, se ei saa johtaa opettajien työpäivän pitenemiseen eikä siihen, että yhdistettyjen välituntien aikana teetetään muuta työtä.
Oppilaiden ja opiskelijoiden työpäivä voidaan jaksottaa perinteisestä poikkeavalla tavalla esimerkiksi siten, että päivän aikana on yksi tai useampi kaksoistunti ja keskellä koulupäivää pitkä ruokailuvälitunti. Ruokailuvälitunti muodostuu sitä ympäröivien oppituntien välitunneista.
Oppituntien jaksotuksesta riippumatta opetukseen ja välitunteihin yhteensä käytettävän ajan pitää pysyä perusopetusasetuksen ja työehtosopimuksen mukaisena.
Jos opetustyö alkaa esimerkiksi klo 9.15, niin työpäivä päättyy 15 minuuttia yli tasatunnin. Sen jälkeen voi olla vielä yhteissuunnittelutyöaikaan kuuluvia tehtäviä, mutta ei valvontatehtäviä ilman korvausta. Vastaavasti toimitaan aamuvalvontojen suhteen.
Kesäopetus
Opetusvelvollisuustyöajassa olevia opettajia ja oppilaanohjaajia ei voida määrätä opetus- tai ohjaustyöhön kesäaikana, ellei kesäopetuksesta sovita paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa.
Pääluottamusmiehen tulee olla yhteydessä OAJ:n toimistoon. Myös muut oppilaitoksen loma-ajat ovat samalla tavoin suojattuja.
Kesäkeskeytysaikana voidaan edelleen pitää uusintakuulusteluja yhtä paljon ja samoina aikoina kuin vakiintuneesti ennen vuotta 1999.