• Opettaja-lehti logo
  • OAJ-areena logo

Peruskoulun opettajien työaikamuoto on pääasiassa opetusvelvollisuustyöaika. Osa peruskoulun oppilaanohjaajista on vuosityöajassa.

Oppivelvollisuuteen perustuva työaika koostuu 190 oppilastyöpäivästä ja 3 opettajatyöpäivästä. Opettajatyöpäivistä käytetään myös termiä veso-päivät. Näiden lisäksi opettajat osallistuvat yhteissuunnittelu- eli ys-aikaan.

Opettajan opetusvelvollisuuteen voidaan lukea erilaisia tehtäviä, jolloin oppitunteja voi olla vastaavasti vähemmän kuin opetusvelvollisuus edellyttää.

Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus voi jäädä alle opetusvelvollisuuden, jolloin palkka määräytyy palkanmaksun perusteena olevien tuntien suhteessa opetusvelvollisuuteen.

Jos opettajan tuntien määrä on lukuvuonna keskimäärin enemmän kuin opetusvelvollisuus, maksetaan hänelle opetusvelvollisuuden yli meneviltä tunneilta ylituntipalkkio.

Lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy 31.7. Lukiossa on 190 oppilastyöpäivää lukuvuodessa. Työpäivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvat itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä. Lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Aikuislukiossa oppilastyöpäiviä on laskennallisesti 165.

Lukuvuonna 2024–2025 on kolme arkipyhävähennyspäivää. Oppilastyöpäiviä on lukiossa 187 ja aikuislukiossa 162.

Perusopetuksen oppitunnin pituus on 60 minuuttia, josta opetukseen tulee käyttää peruskoulussa tuntia kohti vähintään 45 minuuttia. Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi.

Oppitunnin pituus on 60 minuuttia, josta opetukseen tulee käyttää lukiossa vähintään 45 minuuttia ja aikuislukiossa vähintään 40 minuuttia.

Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi.

Jos luottamusmiehen kanssa erikseen sovitaan lukion tai aikuislukion opetukseen käytettävän ajan ja välituntien järjestämisestä vakiintuneesta käytännöstä poikkeavalla tavalla, se ei saa johtaa opettajien työpäivän pitenemiseen eikä siihen, että yhdistettyjen välituntien aikana teetetään muuta työtä.

Perusopetuksessa oppilaiden tai opiskelijoiden työpäivä voidaan jaksottaa perinteisestä poikkeavalla tavalla esimerkiksi siten, että päivän aikana on yksi tai useampi kaksoistunti ja keskellä koulupäivää pitkä ruokailuvälitunti. Ruokailuvälitunti muodostuu välitunneista. Oppituntien jaksotuksesta riippumatta opetukseen ja välitunteihin yhteensä käytettävän ajan pitää pysyä perusopetusasetuksen ja virkaehtosopimuksen mukaisena. Opetukseen tulee käyttää tuntia (60 min) kohti vähintään 45 minuuttia, ja opetukseen käytettävä aika jaetaan työjärjestyksessä tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi.

Jos opetustyö alkaa esimerkiksi klo 9.15, niin työpäivä päättyy 15 minuuttia yli tasatunnin. Sen jälkeen voi olla vielä yhteissuunnittelutyöaikaan kuuluvia tehtäviä, mutta ei valvontatehtäviä ilman korvausta. Vastaavasti toimitaan aamuvalvontojen suhteen.

Opettajia ja opetusvelvollisuustyöajassa olevia oppilaanohjaajia ei voida määrätä opetus- tai ohjaustyöhön kesäaikana, ellei kesäopetuksesta sovita paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa. Pääluottamusmiehen tulee olla yhteydessä OAJ:n toimistoon. Myös muut oppilaitoksen loma-ajat ovat samalla tavoin suojattuja.

Kesäkeskeytysaikana voidaan edelleen pitää uusintakuulusteluja yhtä paljon ja samoina aikoina kuin vakiintuneesti ennen vuotta 1999. Aikuislukioiden elokuun kesäkurssit ovat olleet vakiintunutta toimintaa. Sen sijaan muuna aikana annettavasta kesäopetuksesta pitää sopia paikallisesti luottamusmiehen kanssa.

Vaikka muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä vähentäisivät oppilaiden vuotuisten koulutyöpäivien määrää, ovat ne opettajalle työjärjestyksen mukaisia palkallisia päiviä. Opettajan palkanmaksussa lukuvuoden työpäivien lukumäärä on siis päiväkoulussa 190 ja aikuislukiossa laskennallisesti 165. Vastaavasti työviikkoja on tasan 38 tai 33.

Kun lasketaan opettajan työpäiviä tai tuntimääriä sellaiselta lukuvuoden osalta, joka sisältää näitä arkipyhiä, käsitellään pyhäpäiviä samalla tavalla kuin muitakin jaksoon kuuluvia työpäiviä.

Suunnittelu- ja koulutuspäivät eli veso-päivät

Toistaiseksi otetulla opettajalla ja vähintään lukuvuoden työajaksi otetulla määräaikaisella opettajalla on velvollisuus osallistua lukuvuoden aikana kolmeen kuusi tuntia kestävään suunnittelu- ja koulutustyöpäivään (veso-päivät). Nämä opettajatyöpäivät voivat olla koulu- tai kuntakohtaisia. Yksi päivistä voidaan jakaa pidettäväksi kahtena eri tilaisuutena, joiden yhteispituus on kuusi tuntia. On myös mahdollista sopia työnantajan kanssa veso-päivän korvaamisesta muulla vastaavalla koulutuksella.

Jos päätoimisen opettajan palvelussuhde, esimerkiksi sijaisuus, kestää vain osan lukuvuoden työajasta, hänellä ei ole osallistumisvelvollisuutta. Sivutoimisella tuntiopettajalla ei myöskään ole osallistumisvelvollisuutta.

Mikäli opettaja on osittaisella hoitovapaalla, osa-aikaeläkkeellä tai muuten osittaisella virkavapaalla, veso-päiviin osallistuminen tapahtuu samassa suhteessa kuin työaika on täydestä työajasta. Tämä pätee myös päätoimiseen tuntiopettajaan, jonka tuntimäärä jää alle täyden työajan. Opetusvelvollisuus vastaa täyttä työaikaa.

Kehittämispäivät

Kolmen veso-päivän lisäksi työnantaja voi määrätä opettajan osallistumaan enintään kahteen kuuden tunnin pituiseen suunnittelu-, koulutus- ja työyhteisön kehittämispäivään lukuvuodessa. Päivät on sijoitettava välittömästi lukukauden työajan päättymisen tai alkamisen yhteyteen.

Jos kehittämistyöpäiviä on lukuvuodelle määrätty kaksi, toinen niistä saadaan järjestää kahtena kolmen tunnin oppilastyöpäiville ajoitettavana tilaisuutena. Kehittämistyöpäivästä opettajalle maksetaan päiväpalkka. Maksu tapahtuu kehittämistyöpäivää seuraavan kuukauden palkanmaksun yhteydessä.

Kehittämispäiviin voi osallistua sen mukaan kuin työnantaja määrää koko kunnan opettajisto (esimerkiksi opetussuunnitelmien päivittämispäivä, arvioinnin perusteet -päivä, työyhteisön kehittämispäivä), osa kunnan opettajista (esimerkiksi aloittavien opiskelijoiden ryhmänohjaajat) tai osa jonkin koulun opettajista (esimerkiksi lukion johtoryhmä). Kehittämispäiviä ei tulisi pääsääntöisesti ajoittaa lauantaille.

Kehittämispäivät eivät koske sivutoimista tuntiopettajaa.

Yhteissuunnittelu on koulun opettajille annettu väline koulun toiminnan kehittämiseen. Yhteissuunnittelu korostaa jokaisen koulun opettajan vastuuta koulun toiminnasta. Sen avulla rehtorilla on yhdessä opettajien kanssa mahdollisuus koulun kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.

Alle opetusvelvollisuuden opettavien opettajien osalta ys-ajan määrä tulee osittaa samassa suhteessa osa-aikaisuuden kanssa. Yhteissuunnittelutyöaika ei koske sivutoimista tuntiopettajaa.

Yhteissuunnitteluajan käytöstä tulee laatia opettajakohtaiset suunnitelmat, joita seuraamalla voidaan estää vuotuisen työajan ylittyminen. Koulun rehtori on yhteissuunnittelun käynnistäjä ja vireillä pitäjä. Hänellä on vastuu yhteissuunnittelutyön mahdollisimman tasaisesta jakautumisesta lukuvuoden ajalle ja siitä että työaikaa riittää kaikkiin tehtäviin.

Yhteissuunnittelutyöaikaa ei käytetä koulutukseen, vaan veso-päivät ovat koulutusta varten.

OAJ on laatinut työkalun yhteissuunnittelutyöajan suunnitteluun ja seurantaan. Ys-ajan käyttöä on mahdollista seurata Vipu-taulukolla.

Työnantaja voi määrätä opettajalle, mikäli katsoo tarvitsevansa, opetuksen kehittämiseen ja hallintoon liittyviä tai muita vastaavia erikseen määrättäviä tehtäviä, ja niistä maksetaan ylituntipalkkioperusteen mukainen palkkio siten, että 1,5 tunnin työmäärä vastaa yhtä ylituntipalkkiota. Tuntimäärä arvioidaan työnantajan ja opettajan kanssa yhteisesti etukäteen. Palkkio voidaan maksaa vain niistä erillistehtävistä, joita ei ole otettu huomioon tehtävien vaativuutta määrättäessä. 

Opiskelijavalintoihin liittyvä työ

1.4.2020 alkaen tulee voimaan määräys harjoittelukoulun opettajan osallistumisesta OKL:n opiskelijavalintoihin. Opiskelijavalintoihin liittyvästä työstä sovitaan etukäteen rehtorin kanssa. Jos valintakokeiden järjestäminen edellyttää kouluttautumista, voidaan yksi opinto- ja suunnittelupäivistä käyttää tähän. Jos sopimuksen mukaiset opinto- ja suunnittelupäivät on jo lukuvuoden aikana käytetty, tulee koulutuspäivästä maksaa yhden päivän palkka. Koulutus voi sijoittua myös viikolle 23. Itse valintakokeiden arviointityöhön osallistumisesta opettajalle maksetaan 35 euron korvaus jokaiselta työtunnilta.


Ys-aika ja vesot yleissivistävässä opetuksessa

Diapaketti avaa yleissivistävässä opetuksessa toimivien opettajien yhteissuunnittelutyöaikaa ja veso-koulutuksia. Otetaan tänä lukuvuonna yhdessä Joku roti! ys-aikaan!

Jaa