Koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan työhyvinvointi

Työn haitallinen kuormitus ja epäasiallinen käytös vaikuttavat heikentävästi työhyvinvointiin – hyvä johtaminen ja esihenkilötyö, varhainen vaikuttaminen, toimiva työterveyshuolto sekä turvallinen ja yhteisöllinen työympäristö puolestaan tukevat sitä.

Työhyvinvointi on monen tekijän yhteissumma. Työssään hyvinvoiva koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan ammattilainen on tyytyväinen työhönsä, jaksaa tehdä työnsä laadukkaasti, sietää epäonnistumisia ja kykenee ratkaisemaan ristiriitoja.

Työhyvinvointi ei synny itsestään, vaan se rakentuu koko työympäristön yhteistyössä. Työhyvinvointi on työpaikan yhteinen asia.

OAJ edistää jäsentensä työhyvinvointia

Työhyvinvointi syntyy yhteistyössä työpaikalla. Työhyvinvointi on työntekijän kokemus, johon vaikuttavat mm. organisaation toiminta, työyhteisön toiminta, työ itse ja työntekijän vaikutusmahdollisuudet, hyvä ja tasapuolinen johtaminen. Yksittäisen työntekijän työhyvinvoinnin keskiössä on ihminen itse. Työhyvinvointiin vaikuttavat yksilölliset voimavarat kuten motivaatio, elämänhallinta ja -tilanne, oma terveys ja työkyky ja resilienssi.

Työn rakenteet ovat työpaikalla yhteisesti sovittuja menettelyjä, ohjeita sekä toimintatapoja kulloiseenkin tilanteeseen. Sovittujen menettelyiden avulla jokainen työntekijä tietää jo etukäteen, miten työpaikalla toimitaan. Toimintamalli lisää avoimuutta ja tasapuolista kohtelua sekä tukee esimiestyön oikeudenmukaista tekemistä. Samankaltaiset asiat hoidetaan samalla tavalla henkilöstä eli työntekijästä riippumatta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi työvälineiden, työajan sekä vapaiden käyttöä, aikaista puuttumista, sairauslomakäytänteitä, perehdyttämistä, viestintää kaikkia asioita, joita työssä ja työpaikalla tapahtuu.

Työn kuormittavuus, häirintä ja/tai epäasiallinen käytös vaikuttavat heikentävästi työhyvinvointiin – hyvä esihenkilötyö, varhainen puuttuminen, työterveyshuolto ja kannustava työympäristö auttavat!

OAJ tekee myös joka toinen vuosi työolobarometrin, joka käsittelee kattavasti alan työhyvinvointia, työoloja ja turvallisuutta.

OAJ tukee jäsenen työhyvinvointia

Tutustu, kuinka tuemme jäsentemme työhyvinvointia Tutustu työolobarometriin

Työkuormitus

Sopivalla tasolla oleva työkuormitus, voimavarojen hyödyntäminen ja vahvistaminen sekä riittävä palautuminen tukevat työssä jaksamista. Työn aiheuttamasta kuormituksesta tulisi palautua saman päivän aikana.

Haitallinen työkuormitus heikentää työhyvinvointia

Kuormitus muuttuu haitalliseksi, kun se on liian yksipuolista, kestää liian pitkään, on liiallinen yksilön suorituskykyyn nähden, aiheuttaa ylikuormittumista ja väsymistä, tai kun siitä ei palaudu. Työturvallisuuslaki 2002/738 edellyttää, että haitallinen työkuormitus tunnistetaan ja poistetaan, tai vähennetään siten, että siitä ei aiheudu terveyshaittaa. Haitallista kuormitusta tulee ensisijaisesti estää ennalta. Työnantaja on vastuussa haitallisen kuormituksen tunnistamisesta ja toimenpiteistä sen poistamiseksi tai vähentämiseksi. Työntekijän tulee puolestaan ilmoittaa työnantajalla haitallisesta työkuormitusta sekä muista työssä esiintyvistä epäkohdista.

Tunnistamisessa voi käyttää apuna esimerkiksi työsuojeluviranomaisen kyselyä, jonka kehittämisessä myös OAJ on ollut mukana. Tutustu ja lataa kyselylomake työsuojeluhallinnon verkkosivuilta. Kuormitusvaaka on helppokäyttöinen ja maksuton sovellus. Se auttaa hahmottamaan yksilön kuormituksen ja voimavarojen välistä tasapainoa työssä ja kohdentamaan toimenpiteitä oikeisiin asioihin. Lue lisää Kuormitusvaa'asta täältä

Kasvatus-, opetus ja tutkimusalalla haitallista työkuormitusta aiheuttavat muun muassa

epäselvät tai puutteelliset ohjeet, esimerkiksi uudet menetelmät, työvälineet, ohjelmat, toimintatavat
puutteellinen perehdytys ja työhönopastus
epäselvyydet työnjaossa, tehtävänkuvissa, vastuissa
epäselvät tai toimimattomat prosessit
epäselvät, epärealistiset, ristiriitaiset tai kohtuuttomat odotukset ja tavoitteet
liian suuret vaatimukset suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin ja saatavilla olevaan tukeen, esimerkiksi inkluusioon liittyvät ongelmat
liian suuri työmäärä suhteessa työaikaan, työtehtävien valuminen vapaa-ajalle
toissijaiset tehtävät vievät aikaa varsinaiselta työltä
liiallisen tietomäärän tai hallitsemattoman tietotulvan käsittely
toimimattomat työvälineet tai ohjelmat
työympäristön puutteet, muun muassa liian pienet tai epätarkoituksenmukaiset tilat, sisäilmaongelmat, keskittymistä häiritsevä melu, valaistukseen liittyvät ongelmat
jatkuvat keskeytykset
usean eri asian tekeminen samanaikaisesti
vaikeus pitää taukoja työpäivän aikana
liian vaikeat tai vaativat työtehtävät, uudet vaatimukset ilman perehdytystä tai täydennyskoulutusta
liian suuri vastuu suhteessa vaikutusmahdollisuuksiin
väkivallan, häirinnän ja maalittamisen uhka
haasteelliset vuorovaikutustilanteet oppilaiden tai huoltajien kanssa
häiriöt työyhteisössä: yhteistyö- ja vuorovaikutusongelmat, puutteellinen tuki, johtamiseen ja esihenkilötyöhön liittyvät puutteet ja ongelmat, syrjivä kohtelu, ristiriidat, työpaikkakiusaaminen, häirintä

On huomioitava, että työn muut kuormitustekijät, kuten epäselvä työnjako tai epärealistiset tavoitteet, altistavat työyhteisön sosiaalisen toimivuuden häiriöille.

Toimintaohjeet työntekijälle

Seuraa omaa työajan käyttöäsi, jotta pystyt tunnistamaan ja myös osoittamaan, onko työmääräsi ja työnkuvasi suhteessa käytettävissä olevaan aikaan.

Ota asia puheeksi esihenkilön kanssa, mikäli tunnistat seikkoja työympäristössä tai työyhteisössä, jotka voivat aiheuttaa haitallista työkuormitusta, tai jos tunnistat itsessäsi merkkejä ylikuormittuneisuudesta.

Asian käsittely työpaikalla helpottuu, mikäli pystyt yksilöimään, mitkä seikat työssä, työympäristössä tai työyhteisössä aiheuttavat haitallista kuormitusta sekä ehdottamaan, millä toimenpiteillä kuormitusta voisi helpottaa. Työterveyshuolto auttaa kuormituksen hallinnassa niin työyhteisö- kuin yksilötasolla. Yksilön asiassa työterveysneuvottelu voi olla tarpeen, jotta löydetään oikeat keinot (kuten muutokset työnkuvassa tai työajassa) työn kuormittavuuden vähentämiseksi.

Työpaikan työsuojeluvaltuutettu tukee tarvittaessa asian käsittelyssä. Joissakin tilanteissa ilmoitus on syytä tehdä kirjallisesti, jotta se voidaan tarvittaessa myöhemmin todentaa tehdyksi. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää Työsuojeluviranomaisen laatimaa lomaketta Ilmoitus työnantajalle työssä kuormittumisesta mikäli organisaatiossa ei ole omaa lomaketta ilmoituksen tekemiseen. Esihenkilöllä on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin tiedon saatuaan. Mikäli esihenkilö ei ryhdy toimenpiteisiin, tai tehdyt toimenpiteet ovat riittämättömiä, on tästä syytä tehdä ilmoitus esihenkilön omalle esihenkilölle. Mikäli tämä ei johda toimenpiteisiin, niin työntekijä voi tehdä valvontapyynnön työsuojeluviranomaiselle (puh 0295 016620, pyydä yhdistämään Työhyvinvointineuvontaan)

Toimenpiteet haitallisen työkuormituksen vähentämiseksi ja poistamiseksi

Toimenpiteiden tulee kohdistua haitallisen työkuormituksen juurisyihin ollakseen vaikuttavia. Aiheuttajasta riippuen ne kohdistuvat työn sisältöön, työjärjestelyihin, työyhteisöön, johtamiseen ja esihenkilötyöhön tai organisaation rakenteeseen ja prosesseihin. Toimenpiteiden vaikuttavuutta on myös seurattava, jotta tiedetään, olivatko oikeita tai riittäviä. Lisätietoja työn kuormittavuuden hallinnasta löytyy muun muassa Työturvallisuuskeskuksen digijulkaisusta Keinoja työn kuormittavuuden hallintaan

Epäasiallinen kohtelu kuriin

Työhyvinvointi ja työturvallisuus vaarantuvat, jos työpaikalla esiintyy epäasiallista kohtelua, kuten häirintää, kiusaamista, vastuutonta työkäyttäytymistä tai muuta epäasiallista käytöstä. Katso, kuinka voit toimia, jos havaitset työpaikallasi epäasiallista kohtelua.

Epäasiallinen kohtelu ja häirintä