OAJ edistää jäsentensä työhyvinvointia
Työhyvinvointi syntyy yhteistyössä työpaikalla. Työhyvinvointi on työntekijän kokemus, johon vaikuttavat muun muassa organisaation toiminta, työyhteisön toiminta, työ itse ja työntekijän vaikutusmahdollisuudet sekä hyvä ja tasapuolinen johtaminen.
Yksittäisen työntekijän työhyvinvoinnin keskiössä on ihminen itse. Työhyvinvointiin vaikuttavat yksilölliset voimavarat kuten motivaatio, elämänhallinta ja -tilanne, oma terveys ja työkyky ja resilienssi.
Työn rakenteet ovat työpaikalla yhteisesti sovittuja menettelyjä, ohjeita sekä toimintatapoja kulloiseenkin tilanteeseen. Sovittujen menettelyiden avulla jokainen työntekijä tietää jo etukäteen, miten työpaikalla toimitaan.
Toimintamalli lisää avoimuutta ja tasapuolista kohtelua sekä tukee esihenkilötyön oikeudenmukaista tekemistä. Samankaltaiset asiat hoidetaan samalla tavalla henkilöstä eli työntekijästä riippumatta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi työvälineiden, työajan sekä vapaiden käyttöä, aikaista puuttumista, sairauslomakäytänteitä, perehdyttämistä, viestintää kaikkia asioita, joita työssä ja työpaikalla tapahtuu.
Lue lisää Työhyvinvointioppaastamme:
Lataa ja lue OAJ:n työhyvinvointiopas (PDF)
Huolehdi työhyvinvoinnistasi
Kun työhyvinvointisi on uhattuna, työterveyshuolto auttaa. Opettajien työssä esiintyy enemmän kuormitusta kuin monissa muissa ammateissa. Haitalliseen työkuormitukseen voi ja tulee puuttua: varhainen tuki edistää työkyvyn palautumista ja säilymistä.
Työhyvinvointi ei synny itsestään
Työhyvinvointia ja -turvallisuutta ei saada parannettua kerralla ja nopeasti. Aihealueet ovat eri laajuisia, jotkut asiat vaativat enemmän aikaa kuin yhden kokouksen yhtenä asiana ehtii, mutta teemaa voi jakaa useampaankin kokoukseen.
Pitkäjänteisyydellä, suunnitelmallisuudella sekä toimintamallien toimivuutta seuraamalla ja kehittämällä saavutetaan parhaiten pysyviä tuloksia.
Työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden kehittäminen edellyttää avointa puhetta työpaikoilla
Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittäminen edellyttävät sitä, että asioista puhutaan yhteisesti. Siksi sekä organisaatiotasolla että työpaikoilla työhyvinvointiin ja -turvallisuuteen liittyvien asioiden tulisi olla säännöllisesti yhteisten kokousten asialistoilla.
Esihenkilön tulee johtaa tätä työtä. Esihenkilön tehtävänä on luoda sekä menettelytavat että rakenteet siihen, miten näitä asioita käsitellään työpaikoilla. Tämä on myös ennaltaehkäisevää työhyvinvointi ja -turvallisuustyötä ja toimii myös koko työyhteisön perehdyttämiseen ja asioiden kertaamiseen.
Esihenkilöille saattaa ensin syntyä käsitys, että kun kyseessä oleva asiakohta tulee yhteisen kokouksen asialistalle, siitä muodostuu ”kaatopaikka”, johon kaikki mieltä painavat asiat ja paha olo puretaan, eikä puhutakaan enää työhyvinvoinnista vaan -pahoinvoinnista. Näin sen ei tarvitse eikä se saakaan olla.
Keskustelu muodostuu yhteisesti sovituista teemoista
Esihenkilöiden tulisi yhdessä työsuojeluhenkilöstön – esimerkiksi työpaikan työsuojeluasiamiehen – kanssa luoda suunnitelma siihen, millaisia teemoja kyseisen asian osalta nostetaan yhteiseen keskusteluun.
Kannattaa aloittaa siitä, mitä työhyvinvoinnilla tarkoitetaan, mitkä asiat työyhteisössä ovat hyvin ja mikä tukee työhyvinvointia ja -turvallisuutta. Tällöin termit kirkastuisivat, ja niitä vaalittaisiin jatkossakin. Jokaisen työyhteisön jäsenen roolia yhteisen hyvinvoinnin kannalta kannattaa myös huomioida. Oleellista on tuoda esille, että työhyvinvointi on työyhteisön yhteinen asia, mutta se on myös jokaisen henkilökohtaisella vastuulla ja jokainen voi siihen vaikuttaa.
Seuraavia teemoja voisivat olla organisaation pelisäännöt ja toimintamallit sekä se, miten niitä toteutetaan työpaikalla. Niitä teemoja, joihin organisaatiossa oletettavasti on olemassa toimintamalli tai -ohje, on koottu alempana. Työsuojeluorganisaatiota kannattaa hyödyntää myös työpaikkatasolla ja pyytää esimerkiksi työsuojeluvaltuutettu kertomaan ja keskustelemaan jostain työhyvinvoinnin tai turvallisuuden osa-alueesta.
Yhteisten työpaikkakokousten asiateemat
Työpaikkakokousten asiateemoina voivat olla esimerkiksi:
- perehdyttäminen työsuojeluteemoihin
- työnantajan ja työntekijän työsuojeluvastuu ja yhteistoiminta
- työsuojeluyhteistoimintahenkilöt ja heidän tukensa esihenkilöille, työntekijöille ja työyhteisöille
- uhka- ja väkivaltatilanteiden ennakointi, toiminta tilanteissa ja tilanteen jälkeen
- häirinnän ja epäasiallisen käyttäytymisen ennaltaehkäisy, mikä on vastuullista työkäyttäytymistä ja miten toimitaan, jos kohtaa epäasiallisuutta
- sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy ja toiminta sisäilmaongelmatilanteessa
- työkuormituksen ennaltaehkäisy ja toiminta kuormittumisen ilmetessä
- työtapaturmien ennaltaehkäisy, toiminta tapaturman sattuessa sekä tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden tutkinta
- työterveyshuollon toimintaperiaatteet
- vaarojen arvioinnin toteuttaminen työpaikalla.
Teemaa käsitellessä työpaikalla voidaan todeta, mitä organisaation ohjeistus kyseisestä asiasta toteaa. Tämän jälkeen voidaan pohtia, miten asia on hoidossa työpaikalla. Organisaatiotasolla yhteinen puhe työhyvinvoinnista ja -turvallisuudesta kokouksissa voi tarkoittaa sitä, että tarkastellaan, miten edellä mainituista linjauksista on organisaatiotasolla linjattu ja ohjeistettu. Lisäksi voidaan pohtia, tulisiko näitä toimintamalleja ja ohjeistuksia päivittää.
Teemojen lisäksi voi aiheeksi ottaa ajankohtaisia hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita ja uutisia. Myös OAJ:n työhyvinvointilukuvuoden kuukausiteemoja ja niihin liittyvää materiaalia voi tarkastella.
Turvallinen työympäristö
Jokaisella on oikeus turvalliseen työhön, työympäristöön ja työolosuhteisiin. OAJ painottaa, että turvallisen työympäristön rakentumisessa on kolme pääkohtaa: vaarojen ja riskien arviointi, toimiva työyhteisö sekä riittävät resurssit.