Tuoreen OECD:n Education at a Glance -raportin mukaan koulutuksen rahoitus on muissa OECD-maissa keskimäärin kasvanut, mutta Suomessa heikentynyt. Suomi ei tule nykyisillä toimilla saavuttamaan tavoitettaan siitä, että puolella ikäluokasta on korkeakoulututkinto. OAJ peräänkuuluttaa päättäjiltä suunnanmuutosta.

OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto on tyytyväinen siihen, että koulutus säästyi hallituksen budjettiriihessä lisäleikkauksilta, mutta harmittelee samalla jo aiemmin tehtyjä merkittäviä koulutusleikkauksia. Budjettiriihtä varjosti vakava rasismikeskustelu, jolla voi olla kielteisiä vaikutuksia tarvittavaan maahanmuuttoon ja kotoutumiseen.

OAJ vastustaa tehtäviä leikkauksia, koska ne vaarantavat laadukkaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tarjoamisen sekä heikentävät tavoitetta nostaa osaamis- ja koulutustasoa Suomessa.

Valtiovarainministeriö on ehdottanut säästötoimena yliopistojen indeksien jäädyttämistä. Jäädytys olisi käytännössä leikkaus korkeakoulutukseen, painottavat koulutus- ja tutkimusalan järjestöt. Lakisääteisten indeksikorotusten tarkoitus on varmistaa, että korkeakoulujen perusrahoitus vastaa todellisia kustannuksia, jotka nousevat vuosi vuodelta.

Hallituksen aiemmin tekemien päätösten seurauksena koulutuksen rahoitus on jäämässä tällä hallituskaudella noin puoli miljardia euroa miinukselle. Budjettiriihessä ei lisäleikkauksiin ole varaa, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto toteaa. Opettajarekisterin perustaminen olisi hänestä kustannustehokas tapa edistää sitä, että koulutus säilyy Suomessa laadukkaana.

Valtionvarainministeriön ehdottama leikkaus kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista tarkoittaisi suoria ja tuntuvia leikkauksia myös perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen, OAJ ja Kuntaliitto toteavat yhteisessä kannanotossaan. Ne muistuttavat, että koulutuksesta huolehtiminen on talouspoliittisestikin välttämätön investointi.

Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus tuottaa peruspalveluita kuntalaisilleen. Sote-uudistuksen jälkeen tehtäväksi jäi käytännössä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen. Valtionosuusjärjestelmällä valtio tukee kuntia velvoitteen täyttämisessä, mutta järjestelmä kaipaa pikaisesti korjaamista, jotta rahoitus jakautuisi kunnille nykyisten tehtävien mukaan eikä perustuisi vanhoihin tehtäviin, kirjoittaa OAJ:n erityisasiantuntija Risto-Matti Alanko blogissaan.

Petteri Orpon hallituksen kausi on nyt puolessa välissä. On aika tarkastella, miten koulutuksen rahoitus on kehittynyt hallituskauden aikana. Iso kuva on karu: tähänastisilla päätöksillä koulutukseen on lisätty rahoitusta noin 300 miljoonaa euroa, mutta vastapainona ovat kipeät koulutusleikkaukset, jotka nousevat lähes 800 miljoonaan euroon. Hallituksen toimet tekevät siis koulutuksen rahoitukseen jopa noin puolen miljardin euron loven.

OAJ lausui ammatillisen koulutuksen rahoitusasetuksen luonnoksesta. Lausunnon kokoaminen oli haastavaa, koska sekä rahoituslain muutoksen että tulevan asetuksen piti yksinkertaistaa rahoituksen laskentatapaa, mutta ainakaan asetuksen ja asetusmuistion perusteella näin ei ole tapahtumassa.

OAJ antoi lausuntonsa Eduskunnan sivistysvaliokunnalle julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029. OAJ korostaa lausunnossaan koulutuksen merkitystä talouskasvun vauhdittajana, joka jätettiin julkisen talouden suunnitelmassa ja puoliväliriihen päätöksissä huomioimatta.