Ammatillisen koulutuksen heikosta laadusta, vähentyneistä resursseista ja jopa siitä, että ammatillinen koulutus on rikki, on kohistu mediassa nyt reilun viikon verran. Yhtenä sysäyksenä keskustelulle toimi tällä kertaa Penni Pietilän väitöskirjatutkimuksesta tehty artikkeli (HS 25.5.2025).

Syitä ammatillisen koulutuksen niin kutsutulle "rappiolle" on etsitty leikkauksista, osaamisperusteisuudesta, liian nopeista ja monista muutoksista ja vuoden 2018 toimeenpannusta reformista.

Ongelmat on tehty ratkaistaviksi

Ongelmista on tärkeää puhua. Vielä tärkeämpää on kuitenkin aktiivisesti etsiä ratkaisuja sen varmistamiseksi, että oppilaitoksissa onnistutaan kouluttamaan ja kasvattamaan osaavia ammattilaisia sekä hyviä, tasapainoisia ja sivistyneitä ihmisiä ja yhteiskunnan jäseniä. Se on jokaisen opiskelijan, yritysten ja koko Suomen etu.

Ongelmista on tärkeää puhua. Vielä tärkeämpää on kuitenkin aktiivisesti etsiä ratkaisuja.

Vaikka viimeaikaisen keskustelun rivien välistä voisi tulkita, että ammatillinen koulutus ja kaikki oppilaitokset ovat kriisissä, todellisuus ei onneksi ole niin mustavalkoinen.

On myös erittäin hyviä koulutuksen järjestäjiä, joilla ammattiylpeys oman toiminnan laadusta ohjaa resursoimaan lähiopetuksen määrään, laadukkaaseen työelämäyhteistyöhön sekä opetushenkilöstön ammattitaidon ylläpitoon. Näistä järjestäjistä tulisi kaikkien ottaa mallia.

Esitimme lakimuutosta, jossa lähiopetuksen määrä nostettaisiin 18 tuntiin osaamispistettä kohti.

Koska mallintamisen toisesta oppilaitoksesta toiseen on lähes yhtä haastavaa kuin mallintaminen muiden maiden koulutusjärjestelmää Suomen koulutusjärjestelmään, OAJ esitti viime viikolla uutta ratkaisua, joka vahvistaisi koulutuksen laatua ja auttaisi varmistamaan, että opiskelijat saavat tarpeeksi opetusta oppilaitoksissa kautta maan.

Esitimme lakimuutosta, jossa lähiopetuksen määrä nostettaisiin 18 tuntiin osaamispistettä kohti.

Tiedotteemme: OAJ:ltä uusi ehdotus ammatillisen koulutuksen laadun turvaamiseksi

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan tarvitseman opetuksen ja ohjauksen määrää arvioidaan aiemman osaamisen perusteella. Lähtökohtana tälle arviolle on se, että yksi osaamispiste vastaa 12:ta tuntia lähiopetusta.

Eli: Jos opiskelijalla on tutkinnon osan sisällöistä aiempaa kokemusta ja osaamista, hän voi edetä opinnoissaan nopeammin, vähemmällä lähiopetusmäärällä ja jopa lyhyemmällä jaksolla työelämässä oppimista. 

Etenkin oppivelvollisten lähiopetuksen määrän lisääminen on tärkeää. 

Ja päinvastoin, jos opiskelija tarvitsee oppiakseen enemmän aikaa, kertausta ja toistoja, niin lähiopetusta voi ja kannattaa olla enemmän. Oppivelvollisilla hyvin harvoin on tällaista aiempaa osaamista, ja heidän opiskeluvalmiutensa voivat olla vielä hakusessa. Siksi etenkin heidän kohdallaan lähiopetuksen määrän lisääminen on tärkeää. 

Ratkaisustamme hyötyisivät kaikki

Ongelma on se, että ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkausten myötä 12 tuntia on monissa oppilaitoksissa muodostunut maksimiksi, ja osa sisällöistä opiskellaan verkkokursseina. Tämä ei ole lain tarkoitus eikä kenenkään etu.

Opiskelija ja yritykset tarvitsevat osaamista, eivät pelkkiä suoritusmerkintöjä.

Opiskelija ja yritykset tarvitsevat osaamista, eivät pelkkiä suoritusmerkintöjä. Siksi lakia täsmentävään asetukseen kirjattua tuntimäärää pitää nostaa. Tästä olisi monia hyötyjä:

• Muutos auttaisi varmistamaan, että perusasiat opitaan huolella oppilaitoksessa opettajan tuella.
  
  
• Koulutuksen laatu olisi tasalaatuisempaa eri oppilaitoksissa ja eri puolilla Suomea. Opiskelijoiden yhdenvertaisuus siis lisääntyisi.
  
  
• Opiskelijoilla olisi täydemmät päivät ja viikot.
  
  
• Siirtymä työelämässä tapahtuvaan harjoitteluun olisi helpompaa, kun perustaidot ovat hallussa ja tiivis arkirutiini tuttua.

Tuntimäärän noston jälkeenkin oppilaitoksissa voitaisiin toki henkilökohtaistamisen kautta tunnistaa ja tunnustaa aiempaa osaamista ja rakentaa nopeampia polkuja heille, joilla on siihen hyvät edellytykset. Opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen varmistamisen laiminlyönti säästöpaineissa kuitenkin vaikeutuisi.

Osaamisesta säästäminen tulee kalliiksi

Uudistus on tekemistä vaille valmis. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite turvata riittävä lähiopetuksen määrä ammatillisessa koulutuksessa. Tässä on siihen selkeä ratkaisu.

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite turvata riittävä lähiopetuksen määrä ammatillisessa koulutuksessa. Tässä on siihen selkeä ratkaisu.

Tiukkaan taloustilanteeseen vetoaminenkaan ei ole pitävä peruste uudistuksen torppaamiseksi. Myöhemmin on nimittäin edessä kallis lasku, jos päättäjät jättävät nyt käyttämättä tilaisuuden varmistaa, että jokainen opiskelija saa tiedot ja taidot, joita he tarvitsevat yhteiskunnassa ja työelämässä pärjäämiseen.

Lisää ratkaisuehdotuksiamme ammatillisen koulutuksen laadun turvaamiseksi löydät täältä.