Sain viime keväänä tilaisuuden olla keskustelemassa Tukholman SETT-messuilla pohjoismaisten opetusalan edustajien kanssa koulutuksen digitalisaatiokehityksestä edelleen ajankohtaisten ICILS-tutkimuksen tulosten pohjalta.  

ICILS on kansainvälinen kahdeksasluokkalaista monilukutaitoa ja digitaalista osaamista kartoittava tutkimus. Positiivista tuloksissa oli se, että suomalaiset koululaiset olivat tällä osaamisella mitattuna maailman huippua. Kuitenkin etenkin monilukutaidossa oli tulos heikentynyt huomattavasti aiemmasta. 

Positiivista tuloksissa oli se, että suomalaiset koululaiset olivat tällä osaamisella mitattuna maailman huippua.

Eritahtinen digitalisaatiokehitys luo eriarvoisuutta 

Tulokset kertoivat myös huolestuttavasta sosioekonomisesta eriytymisestä. Näyttää siltä, että koululaiset ovat hyvin epätasaisesti valmistautuneita muun muassa tekoälykehityksen myötä kiivaasti digitalisoituvaan ja mediatodellisuudeltaan koko ajan haastavammaksi muuttuvaan maailmaan. Näin he, ja erityisesti heikommista taustoista tulevat oppilaat, ovat yhä alttiimpia erilaisille huijauksille ja vaikutusyrityksille. 

Valitettavasti eriarvoistumista on nähtävissä digitalisaatiossa myös kuntien ja koulujen välillä. Toukokuussa julkaistiin viimeisin Opetushallituksen tutkimuskatsaus, joka kertoi digitalisaation etenemisen epätasaisuudesta. Myös OAJ on selvittänyt tätä tasaisin väliajoin, ja uusin laajaan jäsenkyselyyn perustuva selvityksemme on juuri julkaistu. 

Valitettavasti eriarvoistumista on nähtävissä digitalisaatiossa myös kuntien ja koulujen välillä.

Digitalisaatiota ja koulutusta koskeva keskustelu on viime aikoina pyörinyt vahvasti kännyköiden käyttöä koskevan lainsäädännön ympärillä. Kännykkäkeskustelu on ollut tarpeellinen: ymmärrettävästi oppimisen digitalisaation tavoitteena ei ole sallia opiskelua tai hyvinvointia häiritsevää digilaitteiden rajatonta omaehtoista käyttöä. 

Valitettavasti kännykkäkeskustelua on usein pelkistetty yleiseksi digitalisaation vastustamiseksi. Tähän meillä ei ole varaa, mikäli haluamme taata lapsille ja nuorille yhdenvertaiset valmiudet selviytyä tämän päivän ja tulevaisuuden opiskelu- ja työelämässä – ja ylipäätään yhteiskunnassa. 

Opettajien digiosaamisesta on huolehdittava 

Koulutuksen tehtävänä ei ole kasvattaa digitalisaation objekteja tai tahdottomia teknologiatuotteiden kuluttajia, jotka ovat algoritmien vietävissä. Koulutuksen tehtävänä on kasvattaa kriittisesti itse ajattelevia ihmisiä, jotka osaavat toimia myös digitaalisessa maailmassa turvallisesti, eettisesti ja ymmärtäen heihin kohdistuvia vaikutusyrityksiä. 

Koulutuksen tehtävänä on kasvattaa kriittisesti itse ajattelevia ihmisiä, jotka osaavat toimia myös digitaalisessa maailmassa turvallisesti, eettisesti ja ymmärtäen heihin kohdistuvia vaikutusyrityksiä. 

Jotta näitä valmiuksia voidaan koulutuksessa edistää oppijoiden osalta, on opettajien yhtä lailla oltava itse toimijoita, ei vain toiminnan kohteita digitalisaatiossa. Ainoastaan digitalisaatiota ymmärtävä opettaja voi arvioida, kuinka digitaalisia laitteita voisi parhaiten hyödyntää pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. 

Ainoastaan digitalisaatiota ymmärtävä opettaja voi arvioida, kuinka digitaalisia laitteita voisi parhaiten hyödyntää pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. 

Tämä on mahdollista vain, mikäli opettajien osaamisesta huolehditaan riittävästi ja yhdenvertaisesti. Tähän asti näin ei ole toimittu. 

Koska koulutuksen tehtävä ei ole tuottaa kuluttajia teknologiayrityksille, on myös pohdittava kriittisesti, kuinka laaja valta teknologiayrityksille on annettu koulutuksen digitalisaation edistämisessä. 

Sen sijaan tarvitaan selkeä kansallinen strategia siitä, miten digitalisaatiota tulee koulutuksessa edistää. Digiosaamiselle on saatava selkeät osaamistavoitteet opetussuunnitelmiin, ja opettajille on tarjottava laadukasta täydennyskoulutusta työajalla. 

Digiosaamiselle on saatava selkeät osaamistavoitteet opetussuunnitelmiin, ja opettajille on tarjottava laadukasta täydennyskoulutusta työajalla. 

Vain selkeällä tavoitteiden asettamisella luodaan yhdenvertaisesti osaamista, jolla kansalaiset pärjäävät yhä laajemmin digitaalisessa maailmassa.