Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee parhaillaan visiota tulevaisuuden peruskoulusta yhdessä neuvottelukunnan kanssa, johon on kutsuttu reilut 40 jäsentä. Verkkoaivoriihellä, maakuntakierroksella ja Educa-tilaisuudella ministeriö on samalla koonnut laajasti kansalaisten, rehtoreiden, opettajien ja oppilaiden näkemyksiä valmistelun tueksi.

Se onkin tärkeää, sillä vision täytyy rakentua koulun arjesta käsin. Tämän arjen tuntevat parhaiten peruskoulussa työskentelevät jäsenemme. Siksi myös me kysyimme tänä syksynä laajemminkin eri koulutusasteilla työskenteleviltä jäsenpanelisteiltamme, mitä peruskoulussa pitäisi korjata ja mistä pitää kiinni. 

Vision täytyy rakentua koulun arjesta käsin. Tämän arjen tuntevat parhaiten peruskoulussa työskentelevät jäsenemme. 

Jäsentemme vastauksissa oli paljon yhteistä riippumatta siitä, työskenteleekö vastaaja itse perusopetuksessa. Niissä oli paljon samaa myös sen kanssa, mitä toimikuntamme ja hallituksemme edustajat olivat jo aiemmin kertoneet. Vastausten pohjalta olemme OAJ:nä vaikuttaneet valmistelussa olevan vision sisältöön. Ministeriön on tarkoitus julkaista ja luovuttaa valmis visio opetusministerille alkuvuodesta 2026.

Korjattavaa: liian suuret ryhmät, liian vähän tukea, epäselvä suunta

Yksi yleisimmin toistuva viesti oli tämä: ryhmäkoot ovat peruskoulussa liian suuria. Se vaikuttaa kaikkeen. 

Liian suurissa ryhmissä oppilaat eivät saa tarvitsemaansa tukea, opettajien jaksaminen on koetuksella ja työrauha kärsii. Suuret ryhmät estävät yksilöllisen huomioimisen ja vaikeuttavat laadukkaan opetuksen toteuttamista. Sama huoli toistui kyselyn vastaajilla varhaiskasvatuksesta lukioon ja ammatilliselle toiselle asteelle.

Liian suurissa ryhmissä oppilaat eivät saa tarvitsemaansa tukea, opettajien jaksaminen on koetuksella ja työrauha kärsii. 

Toinen keskeinen huoli liittyi oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Moni vastaaja koki, että oppilaita ei voi tukea niin kuin haluaisi, koska aikaa, osaavaa henkilöstöä ja muita resursseja puuttuu. Tämä näkyy erityisesti niiden lasten arjessa, jotka tarvitsisivat eniten ohjausta ja tukea. Resurssivajeet vaikeuttavat kuitenkin myös lahjakkaiden oppilaiden tukemista.

Opetussuunnitelmaan liittyvät epäselvyydet kuormittavat. Moni jäsen toivoi selkeämpää ja johdonmukaisempaa suuntaa, jotta opettajat voivat keskittyä paremmin työhönsä. Erityisesti perustaitojen oppimiseen toivottiin lisää aikaa sekä rehtoreille ja opettajille säännöllistä täydennyskoulutusta. 

OAJ:n toimikunnat ja hallitus olivat näiden lisäksi tuoneet esille jo muun muassa sen, että työmäärän kasvulle ja resurssien leikkaamiselle on saatava stoppi, vaatimustasoa on nostettava ja oppilaille tarvitaan lisää sinnikkyyttä.

Säilytettävää: ammattitaito, lähikoulut ja yhteisöllisyys

Jotta tulevissa uudistuksissa ei rikottaisi sitä, mikä toimii, kysyimme jäseniltämme myös, mikä peruskoulussa toimii ja mitä tulisi varjella. 

Monelle opettajalle on tärkeää säilyttää kelpoisuudet sekä ammatillinen autonomia. He tuntevat oppilaansa ja haluavat säilyttää mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa opetusta omaan ammattitaitoonsa nojaten. Se nähdään merkittävänä työn mielekkyyden ja opetuksen laadun kannalta.

Opettajat tuntevat oppilaansa ja haluavat säilyttää mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa opetusta omaan ammattitaitoonsa nojaten.

Myös lähikoulut ja pienet opetusryhmät mainittiin vahvuuksina. Ne tukevat oppilaiden tasa-arvoisia mahdollisuuksia ja mahdollistavat yksilöllisen kohtaamisen. Yhteisöllisyys, turvallinen ilmapiiri ja oppilaan aito huomioiminen nousivat esiin toistuvasti. Peruskoulun vahvuutena moni vastaaja piti sitä, että jokainen lapsi saa tuntea kuuluvansa joukkoon ja olevansa arvokas oppija.

Mikä tekee työstä merkityksellistä?

Kysyimme myös, mikä tekee opettajan työstä merkityksellistä. Vastauksissa korostuivat oppilaiden tukeminen ja heidän kasvunsa seuraaminen. Aidot kohtaamiset ja oppimisen edistyksen näkeminen tuovat iloa ja voimaa. 

Aidot kohtaamiset ja oppimisen edistyksen näkeminen tuovat iloa ja voimaa. 

Hyvä johtaminen sekä työyhteisö, kollegoiden tuki ja mahdollisuus tehdä merkityksellistä työtä yhteisen päämäärän eteen ovat tärkeitä voimavaroja. Monet kokivat tärkeäksi myös sen, että saavat käyttää omaa osaamistaan ja vaikuttaa työnsä sisältöön.

Jäsenyys tuo valtaa vaikuttaa

Opettajien asiantuntemuksen on välttämätöntä kuulua, kun rakennetaan tulevaisuuden peruskoulun visiota. Eikä pelkästään siinä, vaan kaikessa jäsentemme työtä koskevassa päätöksenteossa. Me huolehdimme siitä, että jäsentemme näkemykset kuuluvat kunnissa ja valtakunnan tasolla siellä, missä ratkaisuja tehdään.

Visiossa tavoitteet asetettava korkealle

Vision ja ratkaisuja Suomi tarvitsee, sillä oppimistulokset ovat laskeneet Suomessa jo 20 vuotta. Jos suunta halutaan muuttaa, päättäjien täytyy kuunnella opettajia ja tarttua toimeen. 

Mitä peruskoulun visiossa kohti vuotta 2045 pitää OAJ:stä tavoitella? Sillä päästään jo pitkälle, kun näistä tehdään totta:

1. Peruskoulu tuottaa maailman kärkitason osaamista ja hyvinvointia.  Se turvataan yhä lähipalveluna ja yhdenvertaisuutta rakentavana tekijänä koko maassa. 
   
   
2. Rahoitustaso on vähintään samalla tasolla kuin muilla osaamisen huippumailla. Oppilasmäärän laskemisesta vapautuva rahoitus kohdennetaan koulutuksen laadun kehittämiseen ja tasa-arvorahalla tuetaan haastavien alueiden koulujen resursseja.
   
   
3. Opettajien perus- ja täydennyskoulutus on laadukasta ja rehtorit sekä opettajat kelpoisia. Alan veto- ja pitovoima on sellainen, että hakijoiksi saadaan parhaat ja alalla pysytään sekä viihdytään.