Alle puolet opettajista on saanut konkreettista koulutusta henkilötietojen turvallisesta käytöstä Wilmassa tai muussa vastaavassa järjestelmässä. Epävarmuus tietoturva-asioissa onkin suurta, OAJ:n tuore jäsenkysely paljastaa.

Wilman käytön epäselvyydet ja opettajan oikeusturva puhuttavat laajasti. Asia nousi julkisuuteen, kun Muuramessa irtisanottiin opettaja tietosuojaloukkausepäilyn vuoksi. Irtisanottua opettajaa tukenut kollega sai työnantajalta kutsun kuulemistilaisuuteen, jonka aiheena oli kirjallinen varoitus. OAJ:n mukaan varoitukselle ei ollut perusteita.

Moni julkisuuteen noussut oikeustapaus korostaa opettajien työn vaativuutta ja vastuullisuutta. Millä keinoilla opettaja saa puuttua lasten väliseen tappeluun? Entä mitä tietoja hän saa katsoa Wilmasta? Yhä useammin opettajia myös uhkaillaan oikeusjutuilla. OAJ:n juristit ovat kuluvana vuonna auttaneet tuhansia jäseniä erilaisissa kysymyksissä, mutta opettajat ansaitsevat vaativalle ja vastuulliselle työlleen myös muun yhteiskunnan tuen, OAJ:n lakiasiainjohtaja Ulla Walli kirjoittaa.

Miten peruskoulusta tehdään jokaiselle lapselle turvallinen ja oppimista tukeva paikka? Ja miten varmistetaan, että opettajilla on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin? Kysyimme jäseniltämme, mitä peruskoulussa tulisi korjata ja mitä taas säilyttää. Näitä näkemyksiä olemme viestineet osaksi valtakunnallista visiotyötä, OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen kirjoittaa.

Suomi huolehtii huomattavasti OECD-maiden keskivertoa huonommin uran alussa olevien opettajien mentoroinnista ja opettajien täydennyskoulutuksesta, selviää OECD:n tänään julkaisemasta TALIS-tutkimuksesta. Kehityskohteiden lisäksi TALIS kertoo positiivisiakin viestejä. Esimerkiksi suomalaisopettajien tyytyväisyys omaan ammattiin on pysynyt korkealla.

Hallitus jatkaa ensi vuoden budjetissaan aikaisemmilta vuosilta tuttua linjaa, jossa koulutukseen lisätään määrärahoja tarkkaan harkittuihin paikkoihin, mutta samoista rahapoteista leikataan korotuksia suuremmat summat.

Tuoreen OECD:n Education at a Glance -raportin mukaan koulutuksen rahoitus on muissa OECD-maissa keskimäärin kasvanut, mutta Suomessa heikentynyt. Suomi ei tule nykyisillä toimilla saavuttamaan tavoitettaan siitä, että puolella ikäluokasta on korkeakoulututkinto. OAJ peräänkuuluttaa päättäjiltä suunnanmuutosta.

Petteri Orpon hallituksen kausi on nyt puolessa välissä. On aika tarkastella, miten koulutuksen rahoitus on kehittynyt hallituskauden aikana. Iso kuva on karu: tähänastisilla päätöksillä koulutukseen on lisätty rahoitusta noin 300 miljoonaa euroa, mutta vastapainona ovat kipeät koulutusleikkaukset, jotka nousevat lähes 800 miljoonaan euroon. Hallituksen toimet tekevät siis koulutuksen rahoitukseen jopa noin puolen miljardin euron loven.

Uutta perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tukea koskevaa lakia aletaan noudattaa 1.8.2025. OAJ:n erityisasiantuntija Sari Jokinen avaa blogissaan muutoksia, joita uudistus tuo perusopetuksen arkeen.

Kesken oppimisen tuen uudistuksen eduskuntakäsittelyn näytti siltä, että esitys olisi vesittymässä ja opetusryhmissä tulisi olemaan liian paljon tukea tarvitsevia oppilaita. Hallitus kuitenkin kuunteli opettajilta tullutta palautetta. Nyt etenevä lakiesitys on parannus nykytilaan verrattuna, mutta lopulta paljon jää riippumaan siitä, miten hyväksyttyä lakia sovelletaan kunnissa.