Budjettiehdotus tarjoaa opetusalalle nollasummapeliä

Hallituskausi on sisältänyt sekä leikkauksia että täsmäpanostuksia koulutukseen. Syyskuun alun budjettiriihessä hallituksella on 1,5 miljoonan paikka tehdä rakentava päätös alan pitovoiman ja laadun eteen.

Risto-Matti Alanko
Risto-Matti Alanko
Erityisasiantuntija

Niin työnantajien kuin työntekijöiden edunvalvontajärjestöt ja hallitus ovat yhtä mieltä siitä, että suomalaisten koulutus- ja osaamistasoa täytyy nostaa. Talouskasvu perustuu osaamiseen ja koulutettuun väestöön, kuten Opetusalan Ammattijärjestö OAJ keväällä julkaisemasta Koulutus on kasvua -tutkimuskoosteesta käy ilmi.

Hallituksella on viimeinen hetki tehdä oikeita kasvuratkaisuja ja viedä aloittamansa toimet loppuun. Tarvitaan päätöksiä ja rahoituksen ohjaamista osaamistason nostamiseen. Hyvä keino tähän on ohjata ikäluokkien pienentymisestä vapautuvia rahoja koulutuksen laadun vahvistamiseen.

Tekemisen paikkoja budjettiriiheen 

Kohdennetaan nuorten opettajien mentorointiin

Hallituksen perustama Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esitti loppuraportissaan oppimistason nostoon nuorten opettajien mentorointiohjelmaa. Ohjelman hintalappu olisi 1,5 miljoona. Mentoroinnilla voidaan vahvistaa opetuksen laatua ja opettajien osaamista. 

Tutkimusten mukaan mentorointi tukee työuran alkuvaihetta ja ammatillista kehittymistä sekä parantaa työssä jaksamista ja alalla pysymistä. Juuri julkaistun Opetusalan työolobarometrin mukaan puolet opettajista harkitsee alan vaihtoa.

Nostetaan taiteen perusopetuksen saavutettavuutta

Taiteen perusopetuksen uudistus on tulossa voimaan 1.1.2027. Uudistuksen tavoitteena on yhdistää kaksi oppimäärää yhdeksi ja vahvistaa opetuksen saavutettavuutta. 

Taiteenalojen tarjonnan sekä alueellisen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen edellyttää lisärahoitusta 10 miljoonan euroa. Ilman sitä uudistuksen tavoitteet eivät toteudu kuten työn tueksi tehdyssä raportissakin jo esitettiin.

Turvataan indeksikorotukset, jotta koulutustason nostamisessa on mahdollista onnistua 

Suomen talouskasvu ja velkasuhteen taittaminen edellyttävät korkeaa osaamistasoa ja tuottavuuden kasvua. Koulutustasomme päinvastoin laskee ja osaajapula syvenee. 

Koulutustason nostaminen edellyttää, että korkeakoulujen rahoitus pidetään vakaana ja niiden toimintaan kohdennetaan lakisääteiset indeksikorotukset. Ilman niitä korkeakoulut joutuvat vähentämään opiskelupaikkoja ja heikentämään opetuksen laatua tilanteessa, jossa reaalirahoitus on jo pitkään heikentynyt.

Suomi voittaa koulutuksella 

Heikko tilanne Suomen työmarkkinoilla koskee myös opettajia. Tästä syystä kaikki päätökset, jotka helpottaisivat ja kannustaisivat opiskeluun työttömyyden aikana, olisivat järkipolitiikkaa. Ne tarjoaisivat opettajille työmahdollisuuksia ja muille mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan ja työmarkkina-asemaansa. 

Ennen kaikkea hallituksen kannattaisi budjettiriihessä pelata pitkää peliä ja rakentaa päätöksillä tulevaisuuden kasvua ja hyvinvointia kaikille suomalaisille. 

Koulutukseen ja osaamiseen panostaminen on siinä pelissä tutkitusti toimiva strategia.

Lue lisää:

Koulutus- ja osaamistason nostaminen

Opetusalan työolobarometri 2026

Taiteen perusopetus

 

 

Risto-Matti Alanko
Risto-Matti Alanko
Erityisasiantuntija

Uusimmat blogit