”Mihin mä tätä äikkää tarviin, kun osaan jo puhua suomea?”
Äidinkielenopettaja Hanna Rahkoselle yläkoululaisten välillä provosoivatkin heitot ovat paitsi mieluisia haasteita, usein myös herkullista opetusmateriaalia.
Hänestä työn suola on valottaa oppilaille, mihin kaikkeen vahva äidinkielentaito avaa ovia: yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, syviin ihmissuhteisiin, menestykseen elämässä.
– Miten paljon helpompaa ihmisen on toimia elämän jokaisella osa-alueella, kun on sekä luku- että vuorovaikutustaidot hallussa, hän sanoo.
Hänestä suomalaisen koulutusjärjestelmän suuri arvo on siinä, että se pystyy tutkitusti tasaamaan oppilaiden välisiä tasoeroja polarisoituneessa yhteiskunnassa. Hänen tehtävänsä on vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä ja vaatia heitä tekemään töitä oppimisen eteen.
– Olen se turvallinen aikuinen, joka sanoo, että sä pystyt tähän, vaikka sitä ei osattaisi kotona painottaa.
Innostus on tarttuvaista
Äidinkieli on harvan yläkoululaisen lempiaine. Oppilaat ihmettelevät toisinaan, onko Rahkonen oikeasti valinnut olla juuri äidinkielenopettaja. Ja miten joku voi olla noin innoissaan jostain pilkkusäännöistä?
Intohimoinen ote omaan aineeseen onkin Rahkosen salainen ase. Innostus nimittäin tarttuu.
– Monet oppilaat sanovat, että vitsi, kun äikkä on niin tylsää, mutta ihanaa, että sä oot meillä opettajana, kun sä teet siitä mielenkiintoista.
Rahkonen näkee työnsä arvon esimerkiksi lukuinnon heräämisessä: kun seiskaluokkalainen kertoo, että opettajan ehdottama kirja oli ensimmäinen, jonka hän luki kokonaan ja kysyy uutta kirjavinkkiä.
Kaksi, kolmekin oppilasta vähemmän per ryhmä vapauttaa enemmän aikaa ja resursseja yksittäisten oppilaiden kohtaamiseen.
Myös oppilaiden yhteiskunnalliset oivallukset palkitsevat: kun asialle ensin kintaalla viitannut yläkoululainen ymmärtää, mitä vaikka sananvapaus tarkoittaa käytännössä.
Rahkosesta on todella inspiroivaa olla tukemassa yläkoululaisten kasvua ajatteleviksi, pikkuhiljaa itsenäistyviksi, kriittisiksi yksilöiksi.
– On tosi hedelmällistä olla tukemassa tätä kehitystä ja näyttämässä, miten monella tavalla asioista voi ajatella.
Ryhmäkoissa pienikin muutos on iso
Rahkonen tekee töitä noin 1000 oppilaan Kauraslammen koulussa Ylöjärvellä. Hän opettaa viikoittain kuutta ryhmää ja 120:tä oppilasta, välillä lisäksi valinnaisryhmiä.
Hänestä oman koulun resurssitilanne on ihan hyvä. Hän toteaa samaan hengenvetoon, ettei tilanne ole sama kaikkialla Suomessa. Hän korostaa, että pienilläkin muutoksilla ryhmäkoissa on väliä.
– Kaksi, kolmekin oppilasta vähemmän per ryhmä vapauttaa enemmän aikaa ja resursseja yksittäisten oppilaiden kohtaamiseen.
Tämä tarkoittaa paitsi entistä parempaa tukea sitä tarvitseville oppilaille, myös asian jo osaavien oppilaiden kirittämistä entistä parempiin tuloksiin. Rahkosen mukaan myös levottomia oppilaita kaitseva ohjaaja vapauttaisi hänet keskittymään paremmin pedagogiikkaan.
Ryhmäkokojen suitseminen onkin yksi OAJ:n eduskuntavaalitavoitteista. OAJ:n mukaan ryhmien muodostamista pitäisi ohjata suosituksella opettajamitoituksesta, jossa yhtä opettajaa kohden olisi enintään 10–20 oppilasta.
Arvostuksen pitää näkyä myös palkassa
Hanna Rahkonen toivoo, että opettajien arvo korkeakoulutettuina asiantuntijoina tunnistettaisiin Suomessa paremmin. Hän näkee arjessaan, miten osa vanhemmista ei enää luota kouluun ja opettajien ammattitaitoon.
Minusta tuntuu, että todella moni opiskelukaverini kyseenalaisti, haluaako tehdä tätä. Aika raskas ammatti suhteessa palkkaan.
Hänestä korkeakoulutettujen opettajien työn arvostus pitäisi näkyä myös palkassa. Tällä hetkellä opettajien palkkataso ja työmäärä ovat hänestä epätasapainossa. Nuoret tekijät puhuvat tästä paljon.
– Minusta tuntuu, että todella moni opiskelukaverini kyseenalaisti, haluaako tehdä tätä. Aika raskas ammatti suhteessa palkkaan.
Opettajan työn vetovoimaan vaikuttaa myös se, miten nuoret tekijät otetaan vastaan. Kun Rahkonen aloitti Kauraslammen koulussa elokuussa 2023, mentorikollega auttoi häntä kaikissa vastaan tulevissa työarjen ja ammatti-identiteetin kysymyksissä.
– Se oli ihanaa. Oli mukavampi solahtaa työhön, kun oli joku, jonka ei tarvinnut hyvää hyvyyttään tukea minua, vaan hänelle oli määrätty työaikaa sitä varten.
Käänteentekijä Hanna Rahkonen
- Suomen kielen ja kirjallisuuden lehtori Kauraslammen koulussa Ylöjärvellä Pirkanmaalla
- OAJ Ylöjärven varapuheenjohtaja, OAJ-valtuutettu
- Kasvatustieteiden maisteri, luokanopettajan ja äidinkielen aineenopettajan pätevyydet
- 29-vuotias, asuu Tampereella
Teksti: Heidi Pelander, kuvat: Jarkko Mikkonen
