Lapsen oikeus saada opetusta ja koulutusta toteutuu Suomessa yleisesti ottaen hyvin. Perusopetus on maksutonta ja oppivelvollisuus päättyy vasta aikuistumiseen. Kouluympäristössä on kuitenkin toteutettava myös lapsen muita perus- ja ihmisoikeuksia. Kaikilla lapsilla on esimerkiksi oltava oikeus yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun taustasta riippumatta. Kaikilla lapsilla on esimerkiksi oltava oikeus yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun taustasta riippumatta.
Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) julkaisi lokakuussa Suomea koskevan tuoreen maaraporttinsa. Sen mukaan vihapuhe on Suomessa hälyttävällä tasolla. Lukuisat suomalaisen kansalaisyhteiskunnan edustajat kertoivat kouluissa laajasti ilmenevästä kiusaamisesta etenkin etnisyyden, kansalaisuuden, uskonnolliseen yhteisöön kuulumisen, seksuaaliseen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin perusteella.
Raportista ilmenee myös, että koulujen henkilöstöllä on riittämättömästi koulutusta siinä, miten kiusaamistapauksia tulisi käsitellä. Lisäksi ECRI:n huomiota kiinnitettiin ilmoituksiin, joita on tehty rasistisin tai uskonnollisin syin tapahtuvaan kiusaamiseen syyllistyneistä opettajista. Raportin johtopäätösten mukaisesti opettajien koulutusta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioista on lisättävä.
Erot kasvavat korkoa aikuisuudessa – potentiaalia ei ole varaa hukata
Koulutuksellinen yhdenvertaisuus on tutkimusten mukaan heikentynyt Suomessa, ja hyvinvoinnin sekä osaamisen erot ovat kasvaneet. Sillä, miten hyvin lapsen oikeudet toteutuvat koulussa, on valtava vaikutus lapsen myöhempään hyvinvointiin, kehitykseen ja elämään.
Korkeampi koulutus on suorana yhteydessä yksilön hyvinvointiin ja kansantalouteen. Valtaosassa maailman maista korkeampiin sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvilla on pienempituloisiin ryhmiin kuuluvia vähintään kaksi kertaa paremmat mahdollisuudet osallistua korkeakoulutukseen ja hankkia itselleen korkeakoulututkinto.
Suomea on perinteisesti pidetty maana, jossa luokkanousu on hyvin mahdollista koulutuksen avulla, mutta maahanmuuttotaustaisten osuus korkeakoulutuksessa ei ole kasvanut lähellekään maahan muuttaneiden määrän tahdissa. Vuonna 2022 toisen polven eli Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita oli 10 900, joista vain yksi prosentti opiskeli ammattikorkeassa ja yksi prosentti yliopistossa. Aliedustus korkeakoulutuksessa Suomessa pidempään asuneisiin suomalaisiin verrattuna on selvä. Segregaatiota on kuitenkin tarkasteltava useilla eri akseleilla maahanmuuttotaustan lisäksi: Myös sosioekonominen tausta ja kielitaito ovat olennaisia.
Mikä avuksi?
Yhdenvertaisuuslain mukaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjän sekä koulun ja oppilaitoksen on arvioitava, miten yhdenvertaisuus toteutuu sen toiminnassa, ja tehtävä tarvittavia toimenpiteitä edistääkseen yhdenvertaisuutta. Tasa-arvolain mukaan kaikilla, sukupuoleen katsomatta, tulee olla samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen.
Koulutus- ja hyvinvointierojen kitkeminen eri väestöryhmien välillä edellyttää suunnitelmallista työtä sekä riittäviä resursseja. Erityisesti osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä kielitaidon ja oppimisen tukeen on panostettava. Konkreettisina keinoina OAJ on esittänyt tarveperustaisen tasa-arvorahoituksen lisäämistä, kielikoulutuksen ja oppimisen tuen vahvistamista uudella mallilla sekä aliedustettujen ryhmien pääsyn edistämistä korkeakouluopintoihin.
Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea vahvistamaan lasten osallistumisjärjestelmiä ja lisäämään lapsivaikutusten arvioinnin systemaattista käyttöä päätöksenteossa. Erityisesti heikompiosaisilta leikkaaminen voi osoittautua monin tavoin lyhytnäköiseksi, kun samanaikaisesti koulutus- ja osaamistasoa tulisi nostaa.
Suomessa koettu syrjintä ja rasismi sekä köyhyys ja yksinäisyys ovat merkittäviä kuormitustekijöitä yksilöille, mutta tulevat lopulta kalliiksi koko yhteiskunnalle. Rakenteellisen syrjinnän kitkeminen koulutuksessa lisää koko yhteiskunnan kehityspotentiaalia. Jokaista lasta tulisi kannustaa ja tukea löytämään omia kiinnostuksen kohteita ja sitä kautta tavoittelemaan tähtiä.
