Kesän keskellä on vihdoin virinnyt keskustelu kuntien rahoista ja suunnitteilla olevasta valtionosuusuudistuksesta. Yle uutisoi (29.7.) kulisseissa käytävästä keskustelusta.  

Perusajatus valtionosuusjärjestelmässä ei ole muuttumassa. Valtionosuuksia on jatkossakin maksettava kunnille, jotta ne kykenevät järjestämään peruspalveluitansa eli tarjota kuntalaisille laadukasta varhaiskasvatusta ja perusopetusta. On kieltämättä hieman nurinkurista, että summa muuttuu sen mukaan, miten kunta on aiemmin järjestänyt sote-palvelunsa. 

Valtionosuuksia on jatkossakin maksettava kunnille, jotta ne kykenevät järjestämään peruspalveluitansa eli tarjota kuntalaisille laadukasta varhaiskasvatusta ja perusopetusta.

Sote-uudistus rikkoi valtionosuusjärjestelmän perustaa. Uudistuksessa kunnilta siirrettiin tehtäviä hyvinvointialueille sekä tuloja niiden kattamiseksi. Sote-menot ovat kuitenkin olleet hyvin erilaisia riippuen kunnasta. Osissa kunnissa on paljon ikäihmisiä ja yleisiä kansansairauksia, kun taas osissa kuntia väki on nuorempaa ja terveempää. Yhden koon ratkaisua paikkaamaan luotiin järjestelmään sote-siirtoerät. Osaa kunnista ne palkitsevat ruhtinaallisesti tuloina, toisia ne rankaisevat menoina. 

Valtion rooli palveluiden rahoittajana ei ole määräävä. Vain noin neljännes laskennallisista kustannuksista katetaan valtionosuuksilla. Loppu on kuntien oman verokertymän varassa. Vaihtelut kuntien valtionosuuksissa ovat kuitenkin suuria.  Kaskisissa kunta maksaa 857 euroa valtiolle jokaista kuntalaista kohden, jotta kunta saa täyttää velvollisuutensa järjestää lakisääteiset palvelunsa. Valtionosuustaso on siis negatiivinen. Utsjoki saa peruspalveluiden järjestämiseen valtiolta yli 2 700 euroa asukasta kohden, kun valtakunnallinen keskiarvo on 939 euroa asukasta kohden.  

Vain noin neljännes laskennallisista kustannuksista katetaan valtionosuuksilla.

Soten haamuista on päästävä eroon 

Valtionosuusjärjestelmä kaipaa kipeästi uudistusta. Nyt tehty selvitys  antaa eväitä korjauksiin, mutta ei vähennä uudistuksen tarvetta jatkossa. Koko järjestelmä pitäisi järjestää uudelleen vastaamaan hallitusohjelmankin tavoitteen mukaisesti kuntien uusia tehtäviä. Siksi soten haamuista on päästävä eroon jollain aikavälillä.   

Koko järjestelmä pitäisi järjestää uudelleen vastaamaan hallitusohjelmankin tavoitteen mukaisesti kuntien uusia tehtäviä.

Valtionosuusjärjestelmään pitäisi tuoda mukaan elementtejä, jotka kannustaisivat kuntia parantamaan koulutuksen laatua ja toimimaan yhteistyössä yli kuntarajojen. Suomalaisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu päätetään kunnissa, ei Arkadianmäellä.   

Mikäli uudistus tehdään nollasummapelinä, kuten nykyisessä taloustilanteessa on ennakoitavaa, voittajia ja häviäjiä syntyy väistämättä. Valtion on varmistettava, että rahoitus laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen toteuttamiseen säilyy joka puolella Suomea. Siltarumpupolitikointiin sortuminen vesittäisi väistämättä koko uudistuksen. Kuntien tehtävien muutokset ovat olleet niin merkittävä, että se vaatii toteutuakseen isomman uudistuksen. Oikeudenmukainen rahoituksen jakautuminen on kasvatuksen ja koulutuksen järjestämisen kannalta ainoa oikea etenemistapa.   

Valtion on varmistettava, että rahoitus laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen toteuttamiseen säilyy joka puolella Suomea.