Luemme päivästä toiseen siitä, kuinka Suomi velkaantuu, huoltosuhde rapautuu, korot jylläävät ja menot kasvavat. Osaamis- ja koulutustason lasku jäävät puheenaiheina näiden jalkoihin, vaikka ne luovat vakavan uhan Suomen tulevaisuudelle.

Koulutusleikkaukset vaikuttavat vuosikymmenten päähän

Koulutusleikkaukset eivät ole tilapäisiä sopeutustoimia, vaan päätöksiä, joiden vaikutukset ulottuvat vuosikymmenien päähän. Ilman inhimillistä pääomaa ei synny tuottavuutta, innovaatioita eikä kestävää talouskasvua. Koulutusleikkausten todelliset seuraukset paljastuvat vasta sen jälkeen, kun leikkauksista päättäneet ovat jo poistuneet vastuusta. 

Koulutus ei romahda yhdessä yössä. Se rapautuu hitaasti. Siksi ilmiö on poliittisesti helppo ohittaa ja taloudellisesti vaarallinen. 

Oppimistulosten heikkeneminen, kansainvälisissä vertailuissa vajoaminen ja lähiopetuksen vähentyminen ovat merkkejä kehityksestä, joka ei aiheuta kriisiä yhden vaalikauden aikana, mutta joka muuttaa yhteiskunnan suuntaa pysyvästi. 

Lopulta kehitys kuitenkin näkyy myös taloudessa heikkona tuottavuuskasvuna, osaajapulana sekä samanaikaisena kasvavana työttömyytenä sekä investointien siirtymisenä muihin maihin, kuten olemme saaneet huomata.

Muut maat tietävät, miksi ne panostavat koulutukseen

Muut maat tietävät tarkalleen, miksi ne panostavat koulutukseen. Ne investoivat koulutukseen voittaakseen tulevaisuuden työpaikat ja pysyäkseen talouden ja työelämän muutosvauhdissa.

Muut maat investoivat koulutukseen voittaakseen tulevaisuuden työpaikat ja pysyäkseen talouden ja työelämän muutosvauhdissa. Ruotsi tarjoaa tästä esimerkin.

Naapurimaa Ruotsi tarjoaa tästä ajankohtaisen esimerkin. Ruotsi lisää tälle vuodelle koulutukseen hieman yli 4,3 miljardia kruunua, mikä on suurin rahoituslisäys yli 20 vuoteen sekä nimellisesti että reaalisesti. 

Ruotsi ja muut maat yhdistävät opetuksen ja osaamisen innovaatiopolitiikkaan, tutkimukseen ja kehittämiseen. Meillä TKI-rahoituskin on muuttumassa tehottomaksi yritystueksi ilman investointeja inhimilliseen pääomaan ja korkeakoulutukseen.

Velkajarru tarvitsee rinnalleen kasvutakuun

Julkinen talous on saatava kestävälle uralle. Velkajarru ei kuitenkaan oikaise kehitystä, jos se heikentää kasvun edellytyksiä. Mikä on se osaamis- ja koulutustaso, jonka alapuolelle Suomi on valmis tietoisesti menemään? 

Mikä on se osaamis- ja koulutustaso, jonka alapuolelle Suomi on valmis tietoisesti menemään? 

On silkkaa itsepetosta kikkailla tilastoja kaunistelevilla toimilla, jotka eivät tosiasiassa nosta osaamis- ja koulutustasoa. Siksi velkajarrun rinnalle tarvitaan osaamista nousuun kiihdyttävä kasvutakuu, eli hallituskaudet ylittävä pitkäjänteinen parlamentaarinen suunnitelma toimenpiteistä ja rahoituksesta, jolla koulutus- ja osaamistaso käännetään nousuun.

Velkaa voidaan maksaa takaisin vuosien aikana. Menetettyä osaamista ei. Siksi ratkaiseva kysymys ei ole, kuinka nopeasti velka taittuu, vaan millaiselle osaamispohjalle Suomen talous ja hyvinvointi tulevaisuudessa rakentuvat. 

Lue myös tiedotteemme: OAJ ehdottaa velkajarrun rinnalle kasvutakuuta