Ammatillisen koulutuksen tuoma kustannustehokkuus säilyy vain riittävän rahoituksen avulla
Ammatillisen koulutuksen kokonaisopiskelijamäärä on reilut 150 000. Opiskelemaan hakeudutaan perusopetuksen jälkeen yhteishaun kautta, ja muille hakijoille jatkuva haku on käytössä ympäri vuoden. Vuosittain noin 50 000 opiskelijaa aloittaa joko ammatilliset perusopinnot tai eri tavoin koostetut ammatilliset opinnot.
Maailmalla on ihmetelty, miten Suomi on kyennyt luomaan näin suuren suosion saaneen ammatillisen koulutuksen ja tehnyt oppilaitoksista vielä haluttuja työpaikkoja. Ammatillisen koulutuksen opettajan työhön on tulijoita, ja kiinnostus opettajaopintoihin on suurta.
Ammatillista koulutusta on kehitetty pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti koko 2000-luvun ajan. Keskeisiä uudistuksia ovat olleet yleissivistävien opintojen vahvistamien, jatko-opintoihin oikeuttava yleinen korkeakoulukelpoisuus, ammatillisia taitoja mittaavat Skills- ja Taitaja-kisat, koulutuksen järjestäjien vahva yhteistyö sekä opettajien pedagogisen osaamisen korostaminen. Viimeisimpänä uudistuksena on vuoden 2018 alussa voimaan tullut reformilainsäädäntö, joka jälleen kerran muutti koko koulutuksen lainsäädännön.
Suurin tämän viimeisimmän uudistuksen ongelma ovat olleet mittavat koulutusleikkaukset, jotka toteutettiin samaan aikaan uudistuksen kanssa. Leikkaukset ovat olleet noin 25 % vuoden 2014 rahoituksen tasosta. Tämä on osoittautumassa vakavaksi virheeksi, jos rahoitusvajetta ei saada pikaisesti korjattua.
Nopea väylä työelämään ja jatko-opintoihin
Ammatillisen koulutuksen käyneet sijoittuvat Euroopan komission tekemän tutkimuksen mukaan työelämään paremmin kuin yleissivistävän koulutuksen käyneet. Suomessa ammatillinen tutkinto on myös väylä jatko-opintoihin. Nyt yli 50 %:lla ammattikorkeakouluopiskelijoista on takanaan jokin ammatillinen tutkinto.
Ammatillisen koulutuksen käyneet ovat alan opiskelua vastaavissa töissä myös korkeakouluopintojen aikana ja kehittävät sekä omaa osaamistaan että kasvattavat yhteiskunnan verovaroja.
Lisäksi kaikki 150 000 opiskelijaa hankkivat vuosittain osaamista aidoissa työelämän tilanteissa ja harjaannuttavat taitojaan, eli tekevät pääsääntöisesti tuottavaa työtä yritysten ja yhteiskunnan hyväksi. Tämä jää usein mainitsematta, ja vain työpaikoille aiheutuvat ongelmat otetaan esille, kun työpaikalla tapahtuva oppiminen nostetaan otsikoihin.
Opiskelijoiden taustat ovat erittäin moninaiset ja sen vuoksi joidenkin opiskelijoiden opiskelu myös maksaa koulutuksen järjestäjälle muita enemmän. Keskimääräinen hinta ammatilliselle tutkinnolle on noin 30 000 euroa. Kustannukset ovat kuitenkin investointi, joka tulee yhteiskunnalle takaisin monin verroin.
Suomi on siis onnistunut saamaan aikaan laadukkaan, vetovoimaisen ja kustannustehokkaan ammatillisen koulutuksen. Sitä ei saa päästää rapautumaan. Koulutuksen laatuun on panostettava ja sen merkitys nostettava esille, jotta menestystarina voi jatkua.
Opetuksen kehittäminen vaatii myös rahoitusta
Laatua ei kuitenkaan synny ilman resursseja. Tarvitaan opettajia antamaan opiskelijan tarvitsemaa opetusta ja tukea. Opinto-ohjaus on välttämätöntä opintojen suunnittelussa ja niiden eri vaiheissa, jotta opinnot etenevät sujuvasti. Erityistä tukea antavien opettajien oikea-aikainen tuki ehkäisee keskeyttämisiä ja syrjäytymistä luontevasti ja kustannustehokkaasti.
Ammatillisen koulutuksen rahoituksen on katettava paitsi perustoimet ja tarvittavat investoinnit, myös mahdollisuudet toteuttaa opetusta erilaisissa oppimisympäristöissä.
Ammatillinen koulutus kehittää laajasti niin toimintaympäristönsä kuin koko maan työelämää ja elää työn muutoksia ennakoiden. Tähän toimintaan tarvitaan ennakoitavissa olevia resursseja, joiden avulla perustoiminnan vakaus varmistetaan ja laadukasta koulutusta toteutetaan tulevaisuudessakin.
Inkeri Toikka
Erityisasiantuntija, OAJ
Ratkaisuja Suomelle
Maailman paras koulutusjärjestelmä on ajautumassa ahdinkoon monista kehitysponnisteluista huolimatta. OAJ:llä on joukko ehdotuksia – Ratkaisuja Suomelle – joiden avulla syöksykierre voidaan katkaista ja vapauttaa koulutuksen muutosvoima. Kun on kyse Suomen tulevaisuudesta, koulutus ratkaisee.
Lue lisää: koulutusratkaisee.fi
Katso OAJ:n viestit päättäjille:
- Julkaisut Ratkaisuja Suomelle (pdf) ja OAJ:n työmarkkinatavoitteet (pdf)
- Ratkaisujen lyhennelmä flyerista (pdf)
