OAJ kommentoi avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuria
OAJ antaa kommenttinsa koskien avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuria. Viitearkkitehtuurin tavoite auttaa hahmottamaan avointa tiedettä ja tutkimusta on hyvä, mutta ei vielä riittävän selkeä ja käytettävä.
OAJ pitää tavoitetta laatia avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri paikallisen työn pohjaksi ja tueksi hyvänä. Viitearkkitehtuurin tavoite auttaa hahmottamaan avointa tiedettä ja tutkimusta on hyvä, mutta ei ole vielä riittävän selkeä ja käytettävä. Lisäksi viitearkkitehtuurin ymmärtäminen edellyttää asiantuntemusta ja vahvaa aiempaa tuntemusta avoimesta tieteestä ja tutkimuksesta.
Viitearkkitehtuurin yhteydessä on tuotava selkeämmin esiin, että oppimateriaalin avoin julkaiseminen on vapaaehtoista ja jokaisen opettajan omassa päätäntävallassa. Sen lisäksi, että päätäntävalta koskee sitä, avaako materiaaleja ollenkaan vai ei, koskee se myös sitä, millä ehdoin materiaaleja avataan ja ylipäätään kenen toimijan kanssa. Toimijoiden välisiä sopimussuhteita kuvaavissa kaavioissa ei ole riittävän hyvin tunnistettu tätä ja tuotu esiin tutkijan tai opettajan yksinomaista oikeutta päättää avoimesta julkaisemisesta.
OAJ kiinnitti huomiota myös terminologiaan ja ehdottaa, että viitearkkitehtuurissa puhuttaisiin käyttöluvan luovuttamisesta eli lisenssistä. Kun puhutaan sopimussuhteesta, jossa tekijänoikeuksien omistaja luovuttaa oikeuksia, käytettäisiin termiä oikeuksien luovutussopimus. OAJ esittää, että arkkitehtuurissa puhuttaisiin yleisesti avoimista lisensseistä ja huomauttaa, että tekijänoikeuksien omistajan oikeus on päättää millaisella lisenssillä materiaaliaan jakaa.
Lisäksi koskien kyvykkyyksiä ja niiden resursseja (kuvat 8–13) OAJ näkee, että digipedagogiikan lisäksi tulee puhua ensisijaisesti pedagogisesta osaamisesta. Digipedagogiikka on vain osa laajempaa pedagogista osaamista, jota tarvitaan niin oppijalähtöisessä työssä kuin avoimessa oppimateriaalityössä ja avoimessa oppimisympäristötyössä. Ehdotamme, että kuvia 8–13 täydennettäisiin pedagogisella osaamisella. Meritoitumisen ja kannustimen hallinnan osalta (kuva 13) on mainittujen asioiden lisäksi tärkeää, että ymmärretään sekä opetuksen että tutkimuksen tärkeys, eikä meritoituminen kanavoituisi liian kapea-alaiseksi.