Voit lukea alta kokonaisuudessaan vetoomuksen, jonka OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto ja YLL:n puheenjohtaja Santeri Palviainen lähettivät 19.2.2026 opetusministeri Anders Adlercreutzille, tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitielle, opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikölle Heidi Backmanille sekä Opetushallituksen pääjohtajalle Minna Kelhälle.
Vetoomus ulkomaanlehtoritoiminnan jatkumiseksi
Pyydämme opetus- ja kulttuuriministeriötä arvioimaan uudelleen ulkomaanlehtoritoiminnan lakkauttamista koskevan suunnitelman.
Kyseessä on pieni säästö, mutta suuri menetys Suomen osaajapolitiikalle, korkeakoulutukselle, elinkeinoelämälle ja kansainväliselle asemalle. Ulkomaanlehtoritoiminta on kustannustehokas ja vaikuttava investointi.
Ulkomaanlehtoritoiminnan lakkauttaminen vuodesta 2027 alkaen olisi lyhytnäköinen säästö, jonka vaikutukset ylittävät moninkertaisesti siitä saatavan noin 300 000 euron vuosittaisen taloudellisen hyödyn. Kyseessä on pieni menoerä, mutta strategisesti poikkeuksellisen vaikuttava kokonaisuus Suomen osaajapolitiikan, korkeakoulutuksen, maakuva- ja elinkeinopolitiikan näkökulmasta.
Ulkomaanlehtorit tekevät pitkäjänteistä ja vaikuttavaa maakuvatyötä
Ulkomaanlehtoreiden työ perustuu henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen ja pitkäaikaisiin yliopistoyhteyksiin. Tällä tavalla rakennettu Suomi-kuva on kestävä ja luottamukseen nojaava. Maakuvatyö ei ole irrallista viestintää, vaan se kytkeytyy suoraan opiskelijarekrytointiin, tutkimusyhteistyöhön ja taloussuhteisiin. Vastaavan vaikuttavuuden tuottaminen erillisillä markkinointi- tai hankerahoituksilla ei olisi välttämättä edes mahdollista ja lisäksi se olisi paljon kalliimpaa.
Kustannustehokas väylä korkeasti koulutettuihin osaajiin
Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijat ulkomailla ovat usein jo korkeakoulutettuja. Monella heistä on tavoitteena työllistyä Suomeen, ja heidän kieli- ja yhteiskuntaosaamisensa mahdollistaa nopean työllistymisen ilman erillisiä tutkintoja Suomessa tai laajaa kotoutumiskoulutusta. Ulkomaanlehtoritoiminta tukee suoraan hallituksen tavoitetta lisätä työperäistä maahanmuuttoa ja vahvistaa osaajapohjaa erittäin pienin julkisin kustannuksin.
Toiminta tavoittaa opiskelijoita monilta aloilta kuten lääketieteestä, kauppatieteistä ja valtiotieteistä. Valmistuneet työllistyvät monipuolisesti Suomeen ja Suomen kanssa toimiviin organisaatioihin ulkomailla. Samalla ulkomaille jäävä Suomi-osaaminen tukee suomalaisten yritysten toimintaa ja kasvua kansainvälisillä markkinoilla.
Osaamisen kerrannaisvaikutus ja kulttuurivienti on taloudellisesti kannattavaa
Ulkomaanlehtoritoiminta kouluttaa myös opettajia ja asiantuntijoita, jotka jatkavat suomen kielen ja kulttuurin opetusta omissa maissaan. Tämä synnyttää pitkäkestoisen kerrannaisvaikutuksen ilman jatkuvaa suoraa rahoitustarvetta.
Suomi tunnetaan koulutuksen innovatiivisuudesta. Ulkomaanlehtoritoiminnan kautta on kehitetty hybridimalleja, digitaalisia ratkaisuja ja kansainvälisiä yhteisopetuksen muotoja, jotka parantavat opetuksen saavutettavuutta ja vaikuttavuutta myös Suomen korkeakouluille.
Toiminta tukee lisäksi kulttuurivientiä, kuten kirjallisuuden kääntämistä ja muita luovia aloja, jossa syvällinen kieli- ja kulttuuriosaaminen on välttämätöntä.
Vuosikymmenten aikana rakennettu verkosto on korvaamaton
Ulkomaanlehtoritoiminnan kautta on syntynyt laaja, tiivis ja toimiva kansainvälinen verkosto suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin asiantuntijoita. Tämä vuosikymmenien aikana luotu verkosto tekee tiivistä yhteistyötä ja ylläpitää Suomen asemaa näkyvänä ja kiinnostavana kohteena niin tutkimuksen kuin tieteen yhteistyön saralla. Verkoston purkaminen on helppoa, mutta sen uudelleen rakentaminen käytännössä mahdotonta ilman merkittäviä lisäpanostuksia tulevaisuudessa.
