OAJ:n jäsenkysely paljasti: Opettajien täydennyskoulutukselle valtava tarve
Lähes 40 prosenttia opettajista ei ole osallistunut täydennyskoulutukseen työajalla 12 kuukauteen. Täydennyskoulutus on pirstaleista ja sijaisia palkataan nihkeästi koulutuksen ajaksi. OAJ vaatii, että täydennyskoulutus kirjataan lakiin jokaisen opettajan ja alan esihenkilön oikeudeksi ja velvollisuudeksi.
OAJ:n tuoreen täydennyskoulutuskyselyn tulokset vahvistavat ennakkokäsitystä siitä, että huomattava määrä opettajia jää täydennyskoulutuksen ulkopuolelle, vaikka oman osaamisen päivittäminen on yhä tärkeämpää yhteiskunnan muutoksissa ja vaativissa opetusalan työtehtävissä.
– Maamme sivistys ja tulevaisuuden osaaminen rakentuvat lasten ja nuorten oppimisen ja opiskelun, laadukkaan opetuksen sekä kelpoisten ja osaavien opettajien varaan. Siksi on välttämätöntä, että opettajat voivat kehittää osaamistaan ja osallistua täydennyskoulutukseen työajalla vuosittain, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto tähdentää.
Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opettajista 38 prosenttia ei ole osallistunut täydennyskoulutukseen työajalla viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana.
– Jos opettaja ei voi kouluttautua työajalla, noin joka viides opettaja ei osallistu lainkaan oman osaamisensa kehittämiseen. Tämä on hälyttävän iso osuus. Esimerkiksi perusopetuksen opettajista 26 prosenttia jättää täydennyskoulutuksen väliin, mikäli siihen ei voi osallistua työajalla, Murto kertoo.
– Työntekijän osaamisen kehittäminen on työnantajan vastuulla, mutta vastuu näkyy olevan kateissa. Täydennyskoulutus pitäisikin kirjata lakiin niin, että se on jokaisen opettajan ja alan esihenkilön oikeus ja velvollisuus, Murto ehdottaa.
- Täydennyskoulutuksella on merkittävä vaikutus opettajien työmotivaatioon. Motivoitunut ja innostunut opettaja saa oppijatkin innostumaan oppimisesta.
OAJ esittää lisäksi, että alalle tulleiden uusien opettajien tuki ja ohjaus eli mentorointi säädetään opettajan lakisääteiseksi oikeudeksi.
Joka kolmas korkea-asteella ilman kouluttautumiseen varattua työaikaa
Täydennyskoulutukseen osallistuminen kangertelee myös ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Yli kolmasosa (35 %) korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstöstä kertoo, ettei työsuunnitelmassa ole varattu aikaa täydennyskoulutukselle.
– Onko työmäärä korkeakouluissa paisunut niin, ettei oman osaamisen kehittäminen enää mahdu työsuunnitelmaan? Tätä ei pidä hyväksyä, vaan jokaisen opetus- ja tutkimusalalla työskentelevän pitää saada täydennyskoulutusta säännöllisesti, Murto huomauttaa.
Muista opettajaryhmistä poiketen valtaosa eli 80 prosenttia varhaiskasvatuksen opettajista ilmoitti osallistuneensa täydennyskoulutukseen työajalla. Varhaiskasvatuksessa opettajien täydennyskoulutus on kirjattu lakiin, mikä osaltaan selittää suurempaa osallistumisastetta.
Sijaiset puuttuvat – oppilaan oikeus opetukseen vaarantuu
OAJ:n kyselyssä ilmeni, että jopa 37 prosentille täydennyskoulutukseen osallistuvista opettajista ei palkata sijaisia koulutuksen ajaksi.
- Kun sijaista ei palkata, oppilaiden ja opiskelijoiden oikeus saada opetusta vaarantuu. Esimerkiksi perusopetuksessa lähes joka viides vastaaja kertoi, että kollega huolehtii oman opetustyönsä ohella koulutuksessa olevan ryhmästä. Tämä on opettajalle stressaavaa ja vaaratilanteiden riski kasvaa. Sijaisen saannin vaikeus voikin olla yksi selitys sille, että osa opettajista ei kouluttaudu lainkaan, Murto toteaa.
Muutkin kyselyt osoittavat puutteita
Opettajan peruskoulutus antaa valmiudet ammattiin, mutta osaamista pitää kehittää koko työuran ajan. Viime viikolla julkaistuun Opettajan ääni -kyselyyn vastanneista opettajista vain vajaa kolmannes (31 %) katsoi, että opettajankoulutus antaa riittävästi osaamista työhön.
– Tämäkin korostaa täydennyskoulutuksen merkitystä opettajan osaamisessa, Murto sanoo.
Alle puolet (44 %) Opettajan ääni -kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että he saavat riittävästi täydennyskoulutusta pedagogisen osaamisensa kehittämiseksi.
Opettajien suosituimmat täydennyskoulutusaiheet liittyvät vahvasti koulutuksen arkeen. Kolme toivotuinta koulutusteemaa OAJ:n kyselyn mukaan ovat oppimisen tuki ja erityispedagogiikka, haastavat kasvatukselliset tilanteet ja työrauha sekä digitalisaation hyödyntäminen opettajan työssä.
Opetusalan Ammattijärjestön täydennyskoulutuskyselyyn vastasi 596 opettajaa ja alan esihenkilöä varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Kysely toteutettiin keväällä ja uusittiin alkusyksystä 2023.