Psykososiaalista kuormitusta tulee ehkäistä nykyistä tehokkaammin
Työpaikkojen psykososiaalisia kuormitustekijöitä ei tunnisteta riittävästi eikä niitä osata hallita. OAJ pitää psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisyn vahvistamista tärkeänä, ja samoin ajattelee 84 % poliittisista päättäjistä. Ennalta ehkäisyn lisäksi tarvitaan ratkaisukeskeistä puuttumista kuormitustekijöihin. Tämä vaatii työpaikolla toimenpiteitä ja aktiivista yhteistoimintaa.
Sopiva kuormitus työpaikalla edistää terveyttä ja työkykyä. Liiallinen kuormitus taas on haitallista työntekijän hyvinvoinnille. Psykososiaaliset kuormitustekijät liittyvät työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen.
– Haitallista psykososiaalista kuormitusta tulee ennaltaehkäistä nykyistä vahvemmin. Yksi keskeinen keino on työturvallisuuslain uudistaminen, sanoo OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos.
Myös poliittiset päättäjät tunnistavat psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisyn tärkeyden. Tammikuussa julkaistussa päättäjäkyselyssä 84 % vastaajista oli sitä mieltä, että työturvallisuuslakia ja sen valvontaa tulee uudistaa. (OAJ:n Aula Researchilla teettämä päättäjäkysely 2023)
Haitallisen kuormituksen hallitsemiseksi tulee myös turvata työn ja työhyvinvoinnin parantamiseen tähtäävän TYÖ2030-ohjelman jatko, jolle päättäjät antoivat vahvan tukensa (84 %). TYÖ2030-ohjelman tavoitteena on, että Suomi on vuoteen 2030 mennessä johtava työelämäinnovaatioiden kehittäjä ja että Suomessa on maailman paras työ ja työhyvinvointi. TYÖ2030-ohjelman toimenpiteillä vaikutetaan työllisyyteen, talouteen, työhyvinvointiin sekä työurien jatkumiseen.
Tärkein työhyvinvointia tukevan työympäristön peruskivi on työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistoiminta. Työsuojelun yhteistoiminnasta säädetään valvontalaissa. Työsuojelun yhteistoiminnan tarkoitus on lisäksi kirjoitettu kunta-alan omaan työ- ja virkaehtosopimukseen: sen tarkoitus on kehittää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta.
– Työsuojelulainsäädäntöä tulee uudistaa siten, että työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa työnteon turvallisuuteen ja terveellisyyteen parannetaan, sanoo Lindroos.
OAJ:n tilaama ja Aula Researchin toteuttama päättäjäkysely kohdennettiin muun muassa puolueiden ja eduskuntaryhmien puheenjohtajistolle sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan / sivistysvaliokunnan jäsenille. Kyselytutkimuksen otos kerättiin 20.12.2022–30.1.2023 . Lisätietoa kyselyn tuloksista antaa OAJ:n ekonomisti Mika Väisänen, mika.vaisanen@oaj.fi, p. 020 748 9618
