Kuntapäättäjät tekevät usein kasvatusta ja koulutusta koskevia päätöksiä liian vähäisen tiedon pohjalta. Median ja kuntalaisten on myös vaikea objektiivisesti seurata, kuinka laadukasta koulutusta kunnassa tarjotaan.
– Julkista dataa kasvatusta ja koulutusta koskien on ollut aiemminkin saatavilla runsaasti, mutta se on ollut levitettynä hajanaisesti ja vaikeasti sisäistettävässä muodossa. Kunnilla on suuri valta koulutuksen laadun ja resurssien kannalta ja päätösten tueksi tarvitaan mahdollisimman vankkaa tietoa. OAJ:n julkaisema Sivistyskuntakone kokoaa kasvatusta ja koulutusta koskevaa tietoa ja tarjoilee sen helposti hyödynnettävässä muodossa, OAJ:n erityisasiantuntija Risto-Matti Alanko korostaa.
Sivistyskuntakoneen avulla voit tarkastella Manner-Suomen osalta kuntakohtaisesti, miltä eri koulutusmuotojen tilanne näyttää ja vertailla kuntaa sen vastaavan kaltaisiin toisiin kuntiin.
– Palvelun tarkoituksena on kirittää jokaista kuntaa tekemään päätöksiä, joilla niistä tulee elinvoimaisia sivistyskuntia. Koulutuskysymykset ovat kaikista keskeisimpiä kuntien elinvoiman ja kuntalaisten osaamisen kannalta. Kysymys ei myöskään ole nollasummapelistä: koko Suomi hyötyy, kun kunnissa tarjotaan laadukasta koulutusta, Alanko toteaa.
Sivistyskuntakone kertoo esimerkiksi perusopetuksen oppilasmäärän kehityksen, yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuuden, lukiolaisten oppimateriaaleihin käytetyt summat ja maakunnan TKI-panostukset.
– Mikään yksittäinen mittari ei tietenkään kerro, kuinka hyvin koulutus on kunnassa järjestetty. Koulutusta koskevia päätöksiä tehtäessä onkin tärkeää kuunnella juuri paikallisia opetusalan ammattilaisia. Suomen 308 kuntaa ovat jokainen omanlaisiaan. Yhteistä kaikille on se, että niiden elinvoima voidaan varmistaa laadukkaalla kasvatuksella, koulutuksella ja osaamisella, Alanko sanoo.
Tiedon visualisoinnin on toteuttanut palkittu suunnittelutoimisto Koponen&Hilden.