Puhelimet kielletään oppitunneilla perusopetuksessa
Kännyköiden ja muiden mobiililaitteiden käyttö on kielletty oppitunneilla 1.8.2025 lähtien. Käyttö on kuitenkin edelleen sallittu opettajan luvalla oppimistarkoitukseen ja rehtorin tai opettajan luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon.
Järjestyssäännöissä tulee määrätä, missä kännyköitä ja muita mobiililaitteita säilytetään oppituntien aikana. Koulussa voidaan esimerkiksi päättää, että puhelimet säilytetään häiriöttömässä tilassa oppilaan omassa laukussa tai puhelin tuodaan puhelinparkkiin.
Lakimuutoksen myötä koulu voi järjestyssäännöissään kieltää kaikkien mobiililaitteiden käytön myös koko koulupäiväksi – eli välituntien, ruokailun ja siirtymistenkin aikana. Tällöinkin käytöstä ja säilytyksestä tulee määrätä järjestyssäännöissä, jotka on päivitettävä 1.8. mennessä.
Tupakkalaki kieltää nikotiinipussit ja vapet
Eduskunta hyväksyi toukokuussa uuden tupakkalain. Lain mukaan alle 18-vuotias ei saa pitää hallussaan tupakkatuotetta tai tupakan vastiketta. Hallussapitokielto laajenee siis esimerkiksi nikotiinipusseihin ja nikotiinittomiin ”vapeihin”.
Lisäksi savuttomien nikotiinituotteiden käyttö kielletään 1.8.2025 alkaen esi-, perus- ja toisen asteen oppilaitosten sisä- ja ulkotiloissa sekä päiväkodeissa ja leikkikentillä.
Kaikkien tupakan vastikkeiden tuominen kouluihin ja oppilaitoksiin on kielletty perusopetuslain, lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain nojalla. Rehtori tai koulun opettaja saa ottaa tupakan vastikkeen oppilaalta tai opiskelijalta haltuunsa. Haltuunotossa ei saa käyttää voimakeinoja eikä oppilaan tavaroita saa tarkistaa, esimerkiksi ottaa tuotteita repusta tai tämän käytössä olevasta kaapista.
Oppimisen tuki uudistuu
Oppimisen tuki uudistuu esi- ja perusopetuksessa 1.8.2025. Aiemmasta tuen tasoihin perustuvasta järjestelmästä siirrytään malliin, jossa säädetään konkreettisista tukimuodoista ja -toimista.
Uudistus vahvistaa oppilaan oikeutta tukeen. Opetuksen järjestäjillä on aiempaa vahvempi velvoite toteuttaa oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä. Se vähentää myös opetushenkilöstön hallinnollista työtä ja korostaa suunnitelmallisuutta, ennakointia sekä opetushenkilöstön yhteistyötä.
Oppilaalla on ensisijaisesti oikeus ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin. Mikäli nämä eivät riitä, oppilaalla on oikeus yksilöllisesti kohdennettuihin oppilaskohtaisiin tukitoimiin. Poikkeaminen opetussuunnitelman tavoitteista on mahdollista vasta, kun muut tukitoimet eivät ole riittäviä. Tuen tarpeen arvioi aina opettaja, tarvittaessa yhdessä esimerkiksi opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa.
Lue lisää tuesta esi- ja perusopetuksessa
Oppimisen tuki uudistuu samanaikaisesti myös lukiossa. Opiskelijalla on jatkossa lakisääteinen oikeus tukiopetukseen, ja oikeus erityisopetukseen täsmentyy. Oppilaitoksen on tarjottava erityisopettajan antamaa opetusta, tukea ja ohjausta.
Opiskelijalla on oikeus erityisopetukseen, jos hän tarvitsee sitä todennettujen oppimisvaikeuksien tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi lukion oppimäärän suorittamiseksi, eikä tukiopetus tai erityisopettajan tuki riitä.
Ammatillisella toisella asteella oppimisen tuki uudistuu vasta 1.8.2026. Muutokseen on kuitenkin valmistauduttava oppilaitoksissa jo nyt.
Lue ammatillisen tuen uudistuksesta
AVI:en oma-aloitteinen puuttumisoikeus
Aluehallintovirastot (AVI) valvovat opetuksen järjestämistä kanteluiden perusteella. Jatkossa ne voivat myös perustellusta syystä tutkia, onko opetuksen järjestäminen perusopetuslain mukaista. Perusteltuna syynä voitaisiin pitää esimerkiksi sitä, että huoltajilta on tullut tietoon huolenilmaisuja opetuksen järjestämisestä.
Oikeus oma-aloitteiseen tutkimiseen voi kohdentua opetuksen järjestämiseen yleisesti tai vain yksittäisen oppilaan asiaan. Opetuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä myös opettajan antamaa opetusta.
Kasvatukselliset toimet, kurinpitokeinot ja turvaamistoimet perusopetuksessa
Perusopetuslakiin tehtiin myös säädöshuoltoa: laki ei ole muuttunut, mutta perusopetuksen käytössä olevia puuttumiskeinoja selkeytettiin jäsentämällä termit lievimmästä ankarampaan ja erottamalla entistä selvemmin turvaamistoimet muista. Jatkossa perusopetuksessa puhutaan kasvatuksellisista toimista, kurinpitokeinoista ja turvaamistoimista.
Kasvatuksellisia toimia ovat siivousvelvoite ja kasvatuskeskustelu, kurinpitokeinoja kotitehtävien tekeminen työpäivän päätyttyä, jälki-istunto, kirjallinen varoitus sekä määräaikainen erottaminen.
Turvaamistoimenpiteitä ovat oppilaan poistumiseen ja poistamiseen liittyvät toimet, opetuksen epääminen sekä esineiden ja aineiden haltuunotto. Opetuksen epääminen on turvaamistoimi ja tarkoitettu äärimmäisen poikkeuksellisia tilanteita varten, jolloin oppilas vaarantaa muiden oppilaiden tai henkilökunnan turvallisuuden tai häiritsee kohtuuttomasti opetusta.
EU:n tekoälyasetus
EU:n tekoälyasetuksen tarkoituksena on varmistaa, että markkinoille tuotavat tai käyttöönotettavat tekoälyjärjestelmät eivät vaaranna ihmisten turvallisuutta, terveyttä tai perusoikeuksia.
Tekoälyasetus on jo kieltänyt tietyt tekoälykäytännöt 2.2.2025 alkaen. Asetuksessa luokitellaan suuririskisiksi tekoälyjärjestelmät, joita käytetään varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa – erityisesti pääsyyn, hyväksymiseen, oppimistulosten arviointiin ja kokeiden valvontaan.
Opetusalan osalta valvovaksi viranomaiseksi on elokuun alusta 2025 tulossa tietosuojavaltuutettu. Tietosuojavaltuutettu voi säädösehdotuksen mukaan tehdä yhteistyötä alan viranomaisten, kuten Opetushallituksen, kanssa. Ehdotus on paraikaa eduskunnassa hyväksyttävänä.
Tekoälyjärjestelmien hankinnoista vastaavat ensisijaisesti koulutuksen järjestäjät, joiden tulee noudattaa tekoälyasetusta. Myös opettajien tulee tuntea sääntely ja ohjeistus tekoälyn sallitusta ja vastuullisesta käytöstä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus ovat julkaisseet kansalliset suositukset tekoälyn käytöstä varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä vapaassa sivistystyössä.
