Lähiopetusta on aivan liian vähän. Se on rakennusalan lehtorin Vesa Ketolan mielestä heittämällä räikein epäkohta suomalaisessa ammatillisessa koulutuksessa.
Ketola näkee seuraukset arjessaan. Osa talonrakentajista lähtee työelämään vaillinaisin taidoin. Samaan aikaan työmailta tulee viestiä, ettei heillä ole aikaa eikä resursseja opettaa tulokkaita.
– Ja työmailta puuttuu pedagoginen osaaminen, jota on meillä täällä koulussa, Ketola lisää.
Käsisirkkelin käyttöä opetetaan kädestä pitäen.
Minimimäärä lähiopetukselle ammatillisessa koulutuksessa on 12 tuntia per osaamispiste. Tämäkään ei Opetushallituksen tilastojen mukaan läheskään aina toteudu.
OAJ:n kesällä 2026 julkaiseman selvityksen mukaan kolme neljästä tutkinnon suorittaneesta oppivelvollisesta sai vähimmäistasoa vähemmän lähiopetusta.
Varmuus tulee toistoista
Ketola opettaa tulevia rakennusalan ammattilaisia Länsirannikon Koulutus Oy WinNovassa Porissa. Kädentaitojen opetuksessa lähiopetuksen merkitys on kouriintuntuvaa.
Esimerkiksi käsisirkkelin käyttöä opetetaan kädestä pitäen. Mitä enemmän opiskelijalla on aikaa harjoitella, sitä varmempaa tekeminen on.
Väitän, että vasta satojen toistojen jälkeen osaaminen on kunnolla saavutettu.
– Väitän, että vasta satojen toistojen jälkeen osaaminen on kunnolla saavutettu, Ketola sanoo.
Hän kuvaa arkeaan hektiseksi. Opetusaika menee siihen, että hän saa käsiteltyä kaikki sisällöt koko ryhmän kanssa.
Jos tunteja olisi enemmän, hän pystyisi tukemaan hitaammin oppivia paremmin ja haastamaan nopeammin omaksuvia useammin. Opiskelijat eivät turhautuisi. Opetus olisi sanalla sanoen laadukkaampaa.
– Opetus ei olisi vain ja ainoastaan se, mitä tarvitaan, vaan voisi antaa enemmän. Ja onhan opiskelijoiden mukavampi mennä työelämään, kun he ovat varmempia itsestään, Ketola sanoo.
OAJ:n vaalitavoitteena onkin lähiopetuksen lisääminen 18 tuntiin per osaamispiste. Opiskelijoille halutaan turvata myös kokonaiset lähiopetuspäivät ja -viikot.
Lisää aikaa kohtaamisille
Ketola on itsekin tehnyt pitkän uran rakentajana ja rakennusinsinöörinä. Kädentaitojen lisäksi hän toivoo jättävänsä opiskelijoihinsa jäljen omasta ammattiylpeydestään ja työmoraalistaan.
Työssään Ketola on monen nuoren tukena herkässä elämänvaiheessa. Sillä voi olla käänteentekevä merkitys: esimerkiksi vuosi sitten tippumassa ollut nuori saakin tutkinnon suoritettua ja ilmoittaa hakevansa ammattikorkeakouluun.
– Kun saa nuoreen yhteyden, saa hänet jatkamaan ja ymmärtämään, miksi hän käy tätä koulua. Ja sitten huomaa nuoren henkisen kasvun. Se on hienoa, Ketola kuvaa.
Hän korostaa, että nuorten pahan olon hoksaaminen ei ole liukuhihnatyötä, vaan aidoille kohtaamisille pitäisi olla enemmän aikaa. Kun luottamus opettajaan vahvistuu, nuori alkaa yrittää enemmän.
– Kun antaa nuorille aikaa, se johtaa vain hyvään; oli se sitten alanvaihto tai jatkaminen samalla alalla, joka tapauksessa löydetään nuorelle paras ratkaisu.
Jotta opettajat ehtisivät kohdata jokaisen opiskelijan, opetusryhmiä pitää OAJ:n mukaan pienentää. Lisäksi pitää seurata, toteutuvatko tuen uudistukselle asetetut tavoitteet.
Koulutusta kehityksen kärjessä
Ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat johtaneet myös siihen, että opettajilla ei ole aikaa kouluttautua, Ketola kertoo. Mahdollisuus kouluttautua työajalla olisi hänestä keskeinen omaa työhyvinvointia parantava seikka.
– Meillä on nyt kahdet yt-neuvottelut takana, miehitys ei vain kestä kouluttautumista.
Ammatillisen koulutuksen käyneet insinöörit ovat haluttuja työmailla nimenomaan tuotannollisissa tehtävissä, koska heillä on tietämystä myös käytännön tekemisestä.
Ketola toivoisi resursseja myös moderneihin ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöihin. Hän korostaa, että rakennusala uudistuu nuorten tekijöiden mukana, ja koulutuksen pitää kulkea kehityksen kärjessä.
– Viemme täältä työmaille esimerkiksi kiertotalouden malleja.
Ketolan mukaan ammatillisesta koulutuksesta pitäisi päästä jatkamaan entistä sujuvammin korkeakouluun. Tätä ajaa myös OAJ. Työelämä kaipaa sekä amis- että lukiotaustaisia insinöörejä.
– Ammatillisen koulutuksen käyneet insinöörit ovat haluttuja työmailla nimenomaan tuotannollisissa tehtävissä, koska heillä on tietämystä myös käytännön tekemisestä, Ketola sanoo.
Käänteentekijä Vesa Ketola
- Rakennusalan lehtori Länsirannikon Koulutus Oy WinNovassa Porissa.
- Pääluottamusedustaja, Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajat ja asiantuntijat AO ry:n hallituksen jäsen, OAJ-valtuutettu.
- Rakennusinsinööri YAMK (kestävä rakentaminen), ammatillinen opettaja. Pitkä kokemus rakennusalalta ennen opettajanuraa, joka alkoi vuonna 2019.
- 57-vuotias, asuu Porissa.
Teksti: Heidi Pelander, kuvat: Jarkko Mikkonen
