Petteri Orpon hallituksen kausi on nyt puolessa välissä. On aika tarkastella, miten koulutuksen rahoitus on kehittynyt hallituskauden aikana. Iso kuva on karu: tähänastisilla päätöksillä koulutukseen on lisätty rahoitusta noin 300 miljoonaa euroa, mutta vastapainona ovat kipeät koulutusleikkaukset, jotka nousevat lähes 900 miljoonaan euroon. Hallituksen toimet tekevät siis koulutuksen rahoitukseen jopa yli puolen miljardin euron loven.

Yli 90 prosenttia opettajista tuntee työnsä vaativuuden kasvaneen uran aikana, kertoo OAJ:n tuore jäsenkysely. OAJ:n puheenjohtajaa Katarina Murtoa kyselytulos ei yllätä. Yhteiskunnassa tulisi hänestä herätä laajemminkin siihen, miksi koulutuksen resurssit ja opettajien palkkakehitys pitää turvata.

Hallitus on toteuttamassa useita ammatillista toisen asteen koulutusta koskevia uudistuksia. Ammatillisten oppilaitosten saaman rahoituksen perusteet muuttuvat, oppimisen tukea uudistetaan ja osa oppilaitoksista otetaan mukaan toiminnan ohjauksen kokeiluun. Samaan aikaan toteutettavat mittavat rahoitusleikkaukset vesittävät osan uudistuksista.

Kuntavaalit ovat koulutusvaalit. Kasvatus ja koulutus tulevat olemaan jatkossa suurin kuntien menoerä ja tärkeä elinvoimakysymys. OAJ julkaisi ratkaisuja kunnille ja hyvinvointialueille Helsingissä 7.10.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on pöyristynyt hallituksen päätöksestä tehdä lisäleikkauksia ammatilliseen koulutukseen. Suomeen ei saada riittävästi osaavaa työvoimaa ilman ammatillista koulutusta.

Ammatilliseen koulutukseen ei ole syytä tehdä enää yhden yhtä lisäleikkausta. Jo päätetyt leikkaukset on peruttava. OAJ:n työolobarometrin mukaan puolet ammatillisen koulutuksen henkilöstöstä tekee jo nyt melko usein tai erittäin usein liikaa työtä.

Norminpurkamista ei saa käyttää kiertoilmauksena koulutuksen laadun heikentämiselle ja suoranaisille koulutusleikkauksille. Koulutusta koskevilla normeilla turvataan se, että lapsilla ja nuorilla on ympäri Suomen yhtäläiset mahdollisuudet elämässä.

Suomalaista koulutusta on uudistettava, mutta se pitää tehdä koulutuksen laatu edellä. On edesvastuutonta, että työelämäprofessori Martti Hetemäki ja tutkija Vesa Vihriälä heittelevät Helsingin Sanomissa ehdotuksia koulutusjärjestelmämme laittamisesta mullin mallin ilman tutkimukseen pohjautuvia perusteita.

Työmarkkinamallin oikeudenmukaisuus ja työrauha turvataan parhaiten liittojen ja neuvottelujärjestöjen välisellä avoimella ja luottamuksellisella keskustelulla sekä sovittelujärjestelmän kehittämisellä. OAJ julkaisee omat vastauksensa työministerin kahdeksaan kysymykseen työmarkkinamallin kehittämisestä.

Yli 500 opettajaa, vanhempaa ja kaupunkilaista osallistui mielenosoitukseen Jyväskylässä maanantai-iltana. Mielenosoitus vaati Jyväskylän päättäjiä olemaan leikkaamatta koulutuksesta talouden tasapainotuksen työkaluna.