Kuntien valtionosuuden ikäryhmäperusteista rahoitusta ei voida supistaa samassa tahdissa laskevan lapsimäärän kanssa ilman, että se näkyy koulutuksen laadussa.
– Päätös vuoden 2027 koulutusrahoituksesta tehdään nyt. Meillä on nyt järjestelmässä koulutuksen automaattileikkuri, joka tekee koulutuksen järjestämisestä pieneneville ikäluokille erittäin haastavaa. Ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat rahat pitää säilyttää koulutusjärjestelmän käytössä, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoo.
Opettajien mentorointiohjelma tukemaan oppimistuloksia
OAJ on tehnyt aloitteen nuorten opettajien mentorointiin suunnatusta 1,5 miljoonan euron lisärahoituksesta. Rahoituksella voitaisiin tarjota noin 2 000 viime vuosina aloittaneelle varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen opettajalle 16 tuntia mentorointia.
Hyvien opettajien pitäminen alalla ja heidän ammattitaitonsa tukeminen ovat ilmeisen tärkeitä parempien oppimistulosten saavuttamiseksi.
Tutkimusnäyttö osoittaa mentoroinnin tukevan työuran alkua, ammatillista kehittymistä ja alalla pysymistä. Juuri julkaistun Opetusalan työolobarometrin mukaan noin puolet alle 51-vuotiaista opettajista harkitsee alan vaihtoa muun muassa työn kuormittavuuden takia.
– Hyvien opettajien pitäminen alalla ja heidän ammattitaitonsa tukeminen ovat ilmeisen tärkeitä parempien oppimistulosten saavuttamiseksi. Mentorointiohjelma olisi kustannustehokas ratkaisu opettajien ja lasten oppimisen tukemiseen, Murto sanoo.
Taiteen perusopetusta useammalle
Taiteen perusopetukseen OAJ esittää 10 miljoonan euron lisärahoitusta. Uudistettu lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2027 alussa, mutta sen tavoitteet eivät toteudu ilman lisärahoitusta. Rahoituksella voidaan vahvistaa taiteen perusopetuksen saatavuutta ja saavutettavuutta eri puolilla Suomea.
OAJ vaatii myös opettajanimikkeen suojaamista ja opettajarekisterin perustamista. Suomessa ei ole tällä hetkellä kattavaa ja ajantasaista tietoa opettajien määristä, kelpoisuuksista tai alueellisesta tarpeesta. Rekisteri olisi tärkeä väline opettajakoulutuksen mitoituksen ja tulevan työvoimatarpeen ennakointiin. Rekisterin perustamisen kustannuksiksi on arvioitu noin kolme miljoonaa euroa neljän vuoden aikana.
Koulutuksessa tarvitaan ennen kaikkea ennakoitavaa perusrahoitusta.
– Syntyvyyden lasku ja opettajakunnan eläköityminen muuttavat koulutuksen henkilöstötarpeita samaan aikaan, kun maahanmuutto ja tuen tarpeen kasvu lisäävät osaavan henkilöstön tarvetta. Meidän on tiedettävä, mitä opettajia ja kuinka paljon Suomessa tarvitaan tulevaisuudessa, Murto sanoo.
Kasvutakuu koulutuksesta
Lisäksi korkeakouluille on turvattava lakisääteiset indeksikorotukset. Niin korkeakoulujen kuin perusopetuksen rahoituksen on pysyttävä vakaana, jotta hallituksen koulutustason nostotavoite ja Suomen kasvun edellyttämä osaamisen vahvistaminen voidaan toteuttaa.
– Korkeakoulujen indeksien jäädyttäminen on leikkaus koulutuksesta siinä missä perusopetuksen ikäluokkien pienentymiseen sidottu rahoitusleikkauskin. Koulutuksessa tarvitaan ennen kaikkea ennakoitavaa perusrahoitusta, jotta kouluissa ja oppilaitoksissa voidaan keskittyä niiden perustehtävään eli laadukkaaseen opetukseen, Murto sanoo.
