1. Parannetaan työrauhaa ja turvallisuutta oppilaitoksissa

→ Keinoja uhkaavaan käytökseen puuttumiseksi.

Työrauhan ja turvallisuuden takaamiseksi lainsäädäntöä on täsmennettävä, jotta opettajalla ja rehtorilla on tarvittavat keinot puuttua uhkaavaan käytökseen.

Opettajilla on varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa oltava esimerkiksi oikeus rauhoittaa opetusta häiritsevää tai turvallisuutta vaarantavaa lasta kiinni pitämällä, jos vähemmän rajoittavat toimet eivät tule kysymykseen.

Opettajan oikeudet ja velvollisuudet kurinpitotilanteissa nyt

Työsuojeluohjelma ehkäisisi väkivaltaa, väkivallan uhkaa ja haitallista kuormitusta

→ Kurinpitotoimet velvoittaviksi

Oppilaille määrätyt kurinpitotoimet ovat tehottomia ja menettävät merkityksensä, jos niitä ei tarvitse suorittaa. Siksi oppijoille tulee säätää velvollisuus suorittaa heille määrätyt kurinpitotoimet, kuten jälki-istunnot.

→ Kännykät kuriin myös toisella asteella

Toisen asteen koulutuksen lainsäännössä tulisi perusopetuslakia vastaavasti säätää opettajille ja rehtoreille mahdollisuus puuttua ennaltaehkäisevästi mobiililaitteiden käyttöön oppitunneilla ja tarvittaessa rajoittaa sitä.

→ Turvataan oikeus yksityisyyteen

Lähtökohtana opetuksessa tulee olla oppilaan ja opiskelijan oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja yksityisyyteen. Opetuksen sekä arviointitietojen julkisuutta pitääkin rajoittaa, jotta oppijoiden oikeus yksityisyyteen voidaan turvata ja oppilaitosturvallisuudesta huolehtia paremmin.

→Sujuvoitetaan tiedonkulkua

Viranomaisten välistä tiedonkulkua tulee sujuvoittaa säätämällä ja ohjeistamalla siitä täsmällisemmin. Poliisin yhteistyötä koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten kanssa tulee edelleen kehittää, samoin moniammatillista Ankkuri-toimintaa. 

Tiedonkulku ja yhteistyö on välttämätöntä myös nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi.

OAJ:n ratkaisut nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi

2. Lisätään koulupäivän jälkeisten harrastusmahdollisuuksien saavutettavuutta

Harrastusmahdollisuuksista ja niiden saavutettavuudesta huolehtiminen tukee liikunnallisen elämäntavan kehittymistä, mahdollistaa tutustumisen eri harrastuksiin sekä poistaa yksinäisyyttä ja turvattomuutta lasten iltapäivistä. Myös riittävä ja oikea-aikainen tuki eri elämäntilanteissa täytyy varmistaa, jotta pahoinvointia voidaan ennaltaehkäistä. 

→ Lisää harrastusmahdollisuuksia

Harrastukset tukevat lapsen ja nuoren itsetunnon sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehitystä ja tarjoavat vastapainoa ja palautumista koulutyöstä. Siksi lasten mahdollisuuksia osallistua koulupäivän jälkeen esimerkiksi koulujen kerhotoimintaan ja taiteen perusopetukseen tulee lisätä.

→ Ennaltaehkäistään pahoinvointia

Vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen ennaltaehkäisevää tukea.

3. Parannetaan monialaista yhteistyötä sekä oppilas- ja opiskeluhuollon riittävyyttä

Lasten ja nuorten hyvinvointi edellyttää monialaista ja moniammatillista tukea. He tarvitsevat kokonaisvaltaisen, saumattoman ja vaikuttavan tukijärjestelmän arkensa ja hyvinvointinsa tueksi. Se on tärkeää, sillä vain hyvinvoiva lapsi oppii.

Terveydenhuollon ammattilaisten tehtävät eivät kuulu opettajille, ja siksi on tärkeää, että kouluissa on riittävä määrä kouluterveydenhuollon henkilöstöä vastaamaan lasten ja nuorten tarpeisiin.

→ Vahvistetaan oppilas- ja opiskeluhuoltoa

Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja tulee vahvistaa sekä turvata palveluiden riittävyys. Opiskelijan pitäisi esimerkiksi päästä psykologin tai kuraattorin puheille viimeistään seitsemäntenä työpäivänä sen jälkeen, kun hän on tätä pyytänyt, ja kiireellisissä tapauksissa vielä nopeammin. Tämä edellyttää psykologien ja kuraattorien saatavuuden varmistamista sekä lainsäädännön täsmentämistä.

→ Roolit ja vastuut selkeiksi

Koulu- ja oppilaitosnuorisotyö sekä psykiatriset sairaanhoitajat on tuotava osaksi palvelukokonaisuutta. Kouluterveydenhoitajien roolia on selkeytettävä siten, että heidän tehtäviinsä kuuluu pitkäaikaissairaan lapsen lääkehoidon tukeminen, äkillisten sairastumis- ja tapaturmatilanteiden arviointi sekä osallistuminen ensiapuun.

→ Koulunkäyntikyvyn arviointiin selvä menetelmä

Sellaiset tilanteet on tunnistettava paremmin, joissa lapsi tai nuori ei ole koulunkäyntikykyinen. Tämä edellyttää koulunkäyntikyvyn arviointiprosessin käyttöönottoa. Lisäksi on mahdollistettava koulun ja opintojen joustava suorittaminen. Tämä tukee myös kuntoutumista.

→ Puututaan poissaoloihin yhdessä

Lisätään perhesosiaalityön ja lastensuojelun vastuuta puuttua poissaoloihin.

4. Edistetään lastensuojelussa olevan lapsen oppivelvollisuuden toteutumista 

→ Yhteistyö ja tiedonkulku toimivaksi

Oppilaitoksen ja lastensuojelun välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua tulee selkeyttää. Lainsäädäntöä on muutettava siten, että koululla lastensuojeluilmoituksen tehneelle henkilölle kulkeutuu tieto ilmoituksen vastaanottamisesta ja sitä hoitavasta henkilöstä.

Lapsen koulupolun merkitystä on korostettava säätämällä siitä sijoituspäätökseen keskeisesti vaikuttava elementti.

→ Sosiaalityöntekijän vastuu selväksi

Sosiaalityöntekijän vastuuta tiedonkulusta tulee vahvistaa, jotta opetuksen järjestäjä saa tarvitsemansa tiedot lapsen opetuksen järjestämistä sekä kodin ja koulun välistä yhteydenpitoa varten.

5. Vahvistetaan huoltajan vastuuta oppimisesta

Huoltajalla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsestaan. Yhteistyö kodin ja koulun välillä on kuitenkin tärkeää, jotta lapsen kasvu ja oppiminen sujuvat mahdollisimman mutkattomasti. Yhteistyö on tarpeellista läpi koulutuspolun varhaiskasvatuksesta alkaen. 

Jotta kodin ja koulun välinen yhteistyö toimii, tarvitaan kaikkien osapuolten aktiivista osallistumista sekä aikaa luottamuksen rakentamiseen. 

→ Huoltajan vastuu vahvemmaksi

Oppivelvollisuuslain mukaan huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Toisinaan huoltajan passiivisuus aiheuttaa merkittävää haittaa lapsen oppivelvollisuuden toteutumiselle. Siksi huoltajan vastuuta oppivelvollisuuden suorittamisesta sekä osallistumista lapsen asioiden käsittelyyn koulussa tai oppilaitoksessa tulee täsmentää. 

Lue lisää kodin ja koulun yhteistyöstä