Vahvistetaan jokaisen oikeutta turvallisuuteen ja hyvinvointiin oppilaitoksissa
Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten pitää olla turvallisia paikkoja niin oppijoille kuin henkilökunnalle. Sen turvaamiseksi tarvitaan selvät pelisäännöt myös yllättävien tilanteiden ja uhkien varalle. Yhteistyön viranomaisten välillä on oltava sujuvaa. Kuitenkaan ei pidä unohtaa huoltajien ensisijaista kasvatusvastuuta lapsestaan.
Lasten ja nuorten hyvinvointia ei voi kukaan varmistaa yksin, vaan se edellyttää monialaista ja moniammatillista tukea. He tarvitsevat kokonaisvaltaisen, saumattoman ja vaikuttavan tukijärjestelmän arkensa ja hyvinvointinsa tueksi. Se on tärkeää, sillä vain hyvinvoiva lapsi oppii.
Turvallinen kasvatus- ja koulutusarki vahvistaa koko yhteiskunnan vakautta, osaamista ja hyvinvointia. Turvallinen työympäristö tarkoittaa myös turvallisempaa oppimisympäristöä. Kun aikuisilla on aikaa, osaamista ja riittävät resurssit kohdata haastavia tilanteita, lapset ja nuoret saavat kasvaa, oppia ja opiskella turvallisessa arjessa.
1. Täsmennetään lainsäädäntöä ja lisätään opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia oppilaitosten työrauhan ja turvallisuuden parantamiseksi
Selkeyttä turvaamis- ja kurinpitotoimiin sekä toimivaltuuksiin
Oppilaitosten työrauhaa ja turvallisuutta vahvistetaan selkeyttämällä turvaamistoimia ja kurinpitokeinoja koskevaa lainsäädäntöä sekä lisäämällä rehtoreiden ja opettajien toimivaltuuksia.
Lisäksi oppijoille tulee säätää velvollisuus suorittaa heille määrätyt kurinpitotoimet. Muuten ne ovat tehottomia ja menettävät merkityksensä.
Opettajan oikeudet ja velvollisuudet kurinpitotilanteissa nyt
Työsuojeluohjelma ehkäisisi väkivaltaa, väkivallan uhkaa ja haitallista kuormitusta
Ei julkisuutta yksityisyyden suojan ja oppilaitosturvallisuuden kustannuksella
Opetuksen sekä arviointitietojen julkisuutta tulee rajoittaa, jotta oppijoiden oikeus yksityisyyteen voidaan turvata ja huolehtia oppilaitosturvallisuudesta paremmin.
Sujuvuutta tiedonkulkuun
Viranomaisten välistä tiedonkulkua tulee sujuvoittaa säätämällä ja ohjeistamalla siitä täsmällisemmin. Poliisin yhteistyötä koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten kanssa tulee edelleen kehittää, samoin moniammatillista Ankkuri-toimintaa.
OAJ:n ratkaisut nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi
2. Lisätään koulupäivän jälkeisten harrastusmahdollisuuksien saavutettavuutta
Koulupäivän jälkeisistä harrastusmahdollisuuksista ja niiden saavutettavuudesta huolehtiminen tukee liikunnallisen elämäntavan kehittymistä, mahdollistaa tutustumisen eri harrastuksiin sekä poistaa yksinäisyyttä ja turvattomuutta lasten iltapäivistä.
Hyvinvointia edistetään varmistamalla riittävä ja oikea-aikainen tuki eri elämäntilanteissa. Ensisijaisesti koulupäivien rakennetta ja kestoa on tarkasteltava oppimistulosten vahvistamisen näkökulmasta ja kiinnitettävä huomiota Suomen poikkeuksellisen alhaisten oppituntimäärien kasvattamiseen.
Lisää harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteyteen
Harrastukset tukevat lapsen ja nuoren itsetunnon sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehitystä ja tarjoavat vastapainoa ja palautumista koulutyöstä. Siksi lasten mahdollisuuksia osallistua koulupäivän jälkeen esimerkiksi koulujen kerhotoimintaan, taiteen perusopetukseen ja muihin harrastuksiin tulee lisätä.
Ennaltaehkäistään pahoinvointia
Vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen ennaltaehkäisevää tukea.
3. Parannetaan monialaista yhteistyötä sekä oppilas- ja opiskeluhuollon riittävyyttä
Lasten ja nuorten hyvinvointi edellyttää monialaista ja moniammatillista tukea. He tarvitsevat kokonaisvaltaisen, saumattoman ja vaikuttavan tukijärjestelmän arkensa ja hyvinvointinsa tueksi. Se on tärkeää, sillä vain hyvinvoiva lapsi oppii.
Terveydenhuollon ammattilaisten tehtävät eivät kuulu opettajille, ja siksi on tärkeää, että kouluissa on riittävä määrä kouluterveydenhuollon henkilöstöä vastaamaan oppilaiden terveydellisiin tarpeisiin.
Vahvistetaan oppilas- ja opiskeluhuoltoa
Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja tulee vahvistaa sekä turvata palveluiden riittävyys. Tämä edellyttää psykologien ja kuraattorien saatavuuden varmistamista sekä lainsäädännön täsmentämistä. Koulu- ja oppilaitosnuorisotyö sekä psykiatriset sairaanhoitajat on tuotava osaksi palvelukokonaisuutta.
Kouluterveydenhoitajien roolia on selkeytettävä siten, että heidän tehtäviinsä kuuluu pitkäaikaissairaan lapsen lääkehoidon tukeminen, äkillisten sairastumis- ja tapaturmatilanteiden arviointi sekä osallistuminen ensiapuun.
Koulunkäyntikyvyn arviointiin selvä prosessi
Sellaiset tilanteet on tunnistettava paremmin, joissa lapsi tai nuori ei ole koulunkäyntikykyinen. Tämä edellyttää koulunkäyntikyvyn arviointiprosessin käyttöönottoa. Lisäksi on mahdollistettava koulun ja opintojen joustava suorittaminen. Tämä tukee myös kuntoutumista.
Puututaan poissaoloihin yhdessä
Lisätään perhesosiaalityön ja lastensuojelun vastuuta puuttua poissaoloihin sekä tukea poissaoloilla oireilevaa lasta tai nuorta.
4. Parannetaan opetustoimen mahdollisuuksia tukea lastensuojelussa olevan lapsen oppivelvollisuuden toteutumista ja hyvinvointia
Parempi yhteistyö oppilaitoksen ja lastensuojelun välillä
Oppilaitoksen ja lastensuojelun välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua tulee selkeyttää. Lainsäädäntöä on muutettava siten, että koululla lastensuojeluilmoituksen tehneelle henkilölle kulkeutuu tieto ilmoituksen vastaanottamisesta ja sitä hoitavasta henkilöstä.
Lapsen koulupolun merkitystä on korostettava säätämällä siitä sijoituspäätökseen keskeisesti vaikuttava elementti. Lastensuojelulaissa sosiaalityöntekijän vastuuta tiedonkulusta tulee vahvistaa, jotta opetuksen järjestäjä saa tarvitsemansa tiedot lapsen opetuksen järjestämistä sekä kodin ja koulun välistä yhteydenpitoa varten.
5. Vahvistetaan huoltajan vastuuta oppivelvollisuuden suorittamisesta
Huoltajalla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsestaan. Yhteistyö kodin ja koulun välillä on kuitenkin tärkeää, jotta lapsen kasvu ja oppiminen sujuvat mahdollisimman mutkattomasti. Yhteistyö on tarpeellista läpi koulutuspolun varhaiskasvatuksesta alkaen.
Jotta kodin ja koulun välinen yhteistyö toimii, tarvitaan kaikkien osapuolten aktiivista osallistumista sekä aikaa luottamuksen rakentamiseen.
Huoltajan vastuu vahvemmaksi
Oppivelvollisuuslain mukaan huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Toisinaan huoltajan passiivisuus aiheuttaa merkittävää haittaa lapsen oppivelvollisuuden toteutumiselle. Siksi huoltajan vastuuta oppivelvollisuuden suorittamisesta sekä osallistumista lapsen asioiden käsittelyyn koulussa tai oppilaitoksessa tulee täsmentää.