Opintovapaat, vuorotteluvapaat ja muut vapaat
Opintovapaa on opintoja varten myönnettävä vapaa. Yleensä opintovapaata myönnetään julkisen valvonnan alaiseen koulutukseen.
Vuorotteluvapaa tarkoittaa vapaata, jossa tietyn työhistorian kartuttanut henkilö jää määräaikaiselle vapaalle työstään ja vastaavasti palkataan työtön työnhakija.
Muihin vapaisiin luetaan esimerkiksi 50- ja 60-vuotispäivät, vihkiäispäivä, läheisen hautajaispäivä sekä asevelvollisuuslain mukainen kutsuntapäivä. Vapaata voi saada myös lääkärikäynteihin.
Harkinnanvaraiset vapaat ovat yleensä palkattomia, eikä niihin ole subjektiivista oikeutta lain tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla. Huomioithan harkinnanvaraisia vapaita hakiessasi, että sopimuksesta riippuen palkattomalla vapaalla voi olla vaikutuksia seuraavan palkallisen vapaan palkkaan ja esimerkiksi lomarahoihin, sekä palveluvuosien kertymään.
Poissaolon vaikutus loma-ajan palkkaan
Palkattomalla poissaololla voi olla vaikutusta myös loma-ajan palkkaan. Ennen kuin anot palkatonta virka- tai työvapaata, selvitä esihenkilöltäsi tai luottamusmieheltä poissaolon vaikutus loma-ajan palkkaasi. Eri sopimuksissa ja eri työaikamuodoissa on erilaisia määräyksiä siitä vaikuttaako poissaolo esimerkiksi kesäkeskeytyksen tai vapaajakson palkkaan.
Kirjaudu ja lue, miten poissaolo vaikuttaa loma-ajan palkkaasi
Jäsenen lisätieto
Kunnan peruskoulut ja lukiot sekä taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön opetushenkilöstö
Palkattoman virkavapaan vaikutus koulujen lyhytaikaisiin lomiin
Opettajan palkaton virkavapaa juuri ennen koulun lyhytaikaista lomaa (syys-, joulu-, talvi- tai pääsiäisloma) voi vaikuttaa loma-ajan palkkaan. Esimerkiksi palkaton vanhempainvapaa, hoitovapaa tai opintovapaa, joka sijoittuu välittömästi ennen koulun lyhytaikaista lomaa ja on yli viikon mittainen, voi johtaa tilanteeseen, ettei loma-ajalta makseta palkkaa.
Palkattomalla sairauspoissaololla ei ole vaikutusta. Lisäksi harkinnanvaraisten virkavapaisen kohdalla työnantajalla tulee olla yhteneväinen ohjeistus niiden hakemiseen.
Opettaja, jonka palkaton virkavapaa sijoittuu ennen koulun lyhytaikaista lomaa, on oikeutettu koulun lyhytaikaisen loma-ajan palkkaan vain, jos hän on ollut töissä ennen ja/tai jälkeen koulun lomaa vähintään 15 työpäivää (opetuspäiviä tai muita työpäiviä). Työpäivät voivat olla välittömästi ennen loma-aikaa tai välittömästi loma-ajan jälkeen tai yhteensä ennen ja jälkeen 15 päivää.
Pitkän palkattoman virkavapaan vaikutus seuraavan kesäkeskeytyksen palkkaan
Jos opettaja on ollut yli 60 kalenteripäivää palkattomalla virkavapaalla, vaikuttaa poissaolo hänen seuraavan kesäajan palkkaan. Näihin palkattomiin poissaoloihin ei kuulu raskausvapaa, vanhempainvapaa, 1. hoitovapaajakso ja palkaton sairauspoissaolo.
Palkan vähennystä ei myöskään tehdä, jos palkaton virkavapaa on anottu 16.6.asti (päättyy 15.6.) tai jos virkavapaa kestää yhteensä 12 kuukautta. Vähennystä ei myöskään tehdä tilanteissa, jossa opettaja on palkattomalla virkavapaalla omasta tehtävästään sen vuoksi, että on työssä vastaavan ajan saman työnantajan tehtävässä.
Vähennys kesäajan palkasta saadaan kertomalla poissaolon alle jääneet koulupäivät 60 kalenteripäivän ylittävältä osalta luvulla 0,1 ja opettajan päiväpalkalla (varsinainen palkka jaettuna luvulla 30). Koulupäivät lasketaan maanantaista perjantaihin. Veso-päiviä ei lasketa koulupäiviin eikä mahdollisista lauantaityöpäiviä.
Esimerkki 1: Opettaja on opintovapaalla 1.9.2023 – 29.5.2024. Hänen varsinainen palkkansa on 3990 €. Tarkastelusta vähennetään aluksi virkavapaan ensimmäiset 60 kalenteripäivää, jolloin vähennystä määritellään ajalta 31.10.2023 – 29.5.2024. Kyseiseen ajanjaksoon ko. kunnassa sisältyy yhteensä 134 koulupäivää. Kesäkuun 2024 palkkaa vähennetään 1782,20 eurolla (= 134 x 0,1 x 3990 / 30).
Esimerkki 2: Opettajan toinen hoitovapaa jakso on 10.8. – 22.12.2023. Opettaja palaa töihin tammikuun 8. päivä, jolloin alkaa koulun kevätlukukausi. Hänen varsinainen palkkansa on 3 990 €. Koulun joululoma alkaa 23.12. ja opettaja palaa töihin tammikuun ensimmäisestä työpäivästä eteenpäin, jolloin opettajalla on oikeus joululoma-ajan palkkaan. Kesän 2024 palkkaa vähennetään ajanjaksolta 7.10. – 22.12. yhteensä 50 koulupäivältä 656 euroa (= 50 x 0,1 x 3990 / 30).
Kunnan tai kuntayhtymän ammatillisen oppilaitoksen vuosityöajassa olevat opettajat ja opinto-ohjaajat
Suunnitteluvuoden aikana palkattomalla virkavapaalla (opintovapaa, hoitovapaa tai harkinnanvarainen palkaton virkavapaa) olleen opettajan, päätoimisen tuntiopettajan ja opinto-ohjaajan seuraavan vapaajakson palkkaa vähennetään virkavapaan keston suhteessa. (Määräystä ei sovelleta henkilöön, joka on virkavapaalla hoitaakseen toista tehtävää oman työnantajan palveluksessa.)
Palkaton virkavapaa vähentää vapaajakson palkkaa vasta sen jälkeen, kun se on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään 30 kalenteripäivää. Toisen työnantajan työn hoitamiseksi myönnettyyn palkattomaan virkavapaaseen ei sovelleta tätä 30 kalenteripäivän sääntöä.
Määräys koskee vain seuraavia palkattomia virkavapaita:
- Opintovapaalain (273/79) mukainen opintovapaa
- Hoitovapaa ja harkinnanvarainen palkaton virkavapaa, esim. vuorotteluvapaa.
Kohtia 1–2 tarkastellaan toisistaan erillään 30 kalenteripäivän täyttymistä seurattaessa.
Vapaajakson palkan vähennys (vähennettävien päiväpalkkojen euromäärä) saadaan laskemalla
A) palkattomaan virkavapaaseen sisältyneiden työpäivien lukumäärä (kaikki päivät ma–pe, ei lasketa vapaajaksopäiviä)
B) kertomalla edellä A-kohdassa saatu työpäivien lukumäärä luvulla 0,24
C) kertomalla päiväpalkka edellisessä B-kohdassa lasketulla vähentävien päivien määrällä.
Jos palkattomaan virkavapaaseen on sisältynyt työsuunnitelmassa vahvistettuja vapaajakson kalenteripäiviä (ma–su), ne vähennetään vapaajakson palkkaa vähentävistä päivistä (edellä B kohdassa lasketuista) siltä osin kuin ne eivät sijoitu virkavapaan ensimmäisen 30 kalenteripäivän ajalle.
Esimerkki 1:
- Oppilaitos on kalenterivuositarkastelussa
- Opettaja on ollut harkinnanvaraisella palkattomalla virkavapaalla 1.1.-31.3.2024
- Opettajalle on vahvistettu vapaajaksoviikot 1, 9, sekä 24–31
- Virkavapaat vähentävät vapaajakson palkkaa vasta niiden kestettyä 30 kalenteripäivää. Siten virkavapaaseen sisältyneiden työpäivien määrää tarkastellaan aikaväliltä 31.1.–31.3.2024.
- Työpäiviksi lasketaan kaikki muut päivät (ma–pe), paitsi vapaajaksopäivät. Aikavälillä oli 38 työpäivää.
- Vapaajakson palkkaa vähentävät päivät lasketaan kertomalla virkavapaaseen 30 kalenteripäivän jälkeen sisältyneiden työpäivien (ma–pe) lukumäärä luvulla 0,24 (38 x 0,24 = 9,12)
- Tästä vähennetään vielä virkavapaaseen 30 kalenteripäivän jälkeen sisältyneen vapaajakson (viikko 9) kalenteripäivien (ma–su) lukumäärä (9,12 – 7 = 2,12). Seuraavavan vapaajakson palkasta vähennetään 2,12 päiväpalkkaa
- Vähennys tehdään kesäkuun palkasta, koska seuraava vahvistettu vapaajakso on kesäkuussa
- Oppilaitos on II-kalleusluokassa, opettajalla on soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja 15 vuotta työkokemusta: siten päiväpalkaksi muodostuu 4522,70 € / 30 = 150,76 €
- Poissaolo vähentää kesäkuussa maksettavaa vapaajaksopalkkaa 2,12 x 150,76 € = 319,61 €.
Esimerkki 2:
- Oppilaitos on kalenterivuositarkastelussa
- Opettaja on harkinnanvaraisella palkattomalla virkavapaalla 1.9.-31.12.2024.
- Opettajalle on vahvistettu vapaajaksoviikot 42 ja 52, sekä 2025 viikon 1 maanantai - tiistai. Opettaja on ollut hoitovapaalla 1.1.-3.3.2024, joten 30 kalenteripäivää on jo täyttynyt. Siten virkavapaaseen sisältyneiden työpäivien määrää tarkastellaan aikaväliltä 1.9.–31.12.2024.
- Aikavälillä on 75 työpäivää (ma-pe, vapaajaksopäiviä ei lasketa)
- Vapaajakson palkkaa vähentävät päivät lasketaan kertomalla virkavapaaseen sisältyneiden työpäivien (ma–pe) lukumäärä luvulla 0,24 (75 x 0,24 = 18). Tästä vähennetään virkavapaaseen sisältyneen vapaajakson (viikko 42 ja 52, sekä viikon 1 maanantai - tiistai) kalenteripäivien (ma–su) lukumäärä (18 – 16 = 2). Seuraavavan vapaajakson palkasta vähennetään 2 päiväpalkkaa
- Vähennystä ei voida tehdä 31.12.2024 päättyvän tarkastelukauden vapaajaksojen palkoista, joten vähennys tehdään seuraavan suunnittelukauden vapaajaksojen palkoista.
Lisää esimerkkejä OVTES osion C24§ soveltamisohjeessa
Yksityinen opetusala: Peruskoulun, lukion, aikuislukion tai lukion aikuislinjan tai musiikkioppilaitoksen oppilaitoksen
Opettajalle ei makseta oppilaitoksen lyhytaikaiselta keskeytys- tai vapaajaksolta palkkaa, kun on kyse oppilaitoksen työkaudelle sijoittuvasta keskeytys- tai vapaajaksosta ja työntekijän raskaus- tai vanhempainvapaa päättyy välittömästi ennen keskeytys- tai vapaajaksoa eikä opettaja palaa välittömästi kyseisen keskeytys- tai vapaajakson jälkeen töihin. Työkauden aikana palkallinen vapaajakso/keskeytysjakso edellyttää 15 työpäivän työskentelyä. Työskentely voi sijoittua ennen tai jälkeen em. keskeytys- / vapaajaksoa.
Opettaja, joka on ollut työvuoden aikana palkattomalla vapaalla, vuorotteluvapaalla tai opintovapaalla, hänen kesäkeskeytysjaksonsa palkkaa vähennetään vapaan keston suhteessa.
Keskeytysjakson palkkaa vähentävien päivien määrä saadaan laskemalla palkattomaan vapaaseen sisältyneiden oppilaitoksen työpäivien (ma-pe) lukumäärä. Palkan vähennys lasketaan kertomalla päiväpalkka työstä poissa oltujen työpäivien määrällä ja kertomalla näin saatu luku luvulla 0,1.
Palkattomalla vapaalla ei tarkoiteta perhevapaita tai sairauslomaa, vaikka nämä olisivat palkattomia.
Soveltamisohje: Tämän pykälän mukaista vähennystä ei tehdä, mikäli työntekijä on ollut palkattomalla vapaalla kokonaisen vuoden (12 kk).
Yksityinen opetusala: Vuosityöajassa olevien kansanopistojen ja urheiluopistojen opettajat
Opettajalle ei makseta oppilaitoksen lyhytaikaiselta keskeytys- tai vapaajaksolta palkkaa, kun on kyse oppilaitoksen työkaudelle sijoittuvasta keskeytys- tai vapaajaksosta ja työntekijän raskaus- tai vanhempainvapaa päättyy välittömästi ennen keskeytys- tai vapaajaksoa eikä opettaja palaa välittömästi kyseisen keskeytys- tai vapaajakson jälkeen töihin. Työkauden aikana palkallinen vapaajakso/keskeytysjakso edellyttää 15 työpäivän työskentelyä. Työskentely voi sijoittua ennen tai jälkeen em. keskeytys- / vapaajaksoa.
Opettajalta, joka on ollut muulla palkattomalla vapaalla kuin raskaus-, erityisraskaus- tai vanhempainvapaalla vähennetään kesävapaajakson palkasta kutakin palkattomaan vapaaseen sisältynyttä työpäivää kohden 0,18 kerrottu päiväpalkka. Enintään kalenteriviikon kestäneen palkattoman vapaan osalta vähennys tehdään kuitenkin seuraavan palkanmaksun yhteydessä. Vähennystä ei tehdä, mikäli vapaa osuu vahvistetun vapaajakson ajalle.
Työpäivillä tarkoitetaan kansanopiston työpäiviä. Työpäiviä laskettaessa kalenteriviikkoon katsotaan sisältyvän viisi kansanopiston työpäivää.
Esimerkki: Opettaja on ollut palkattomalla vapaalla 12 kansanopiston työpäivää helmikuussa, jossa on 28 kalenteripäivää. Hänen kuukausipalkkansa on 3166,20 euroa, joten päiväpalkka on 113,08 euroa. Näin ollen seuraavan vapaajakson palkasta vähennetään 0,18 × 12 × 113,08 euroa eli 244,25 euroa.
Yksityinen opetusala: Ammatillisten oppilaitosten opettajat (Sivista, liite 10A)
Opettajalle ei makseta oppilaitoksen lyhytaikaiselta keskeytys- tai vapaajaksolta palkkaa, kun on kyse oppilaitoksen työkaudelle sijoittuvasta keskeytys- tai vapaajaksosta ja työntekijän raskaus- tai vanhempainvapaa päättyy välittömästi ennen keskeytys- tai vapaajaksoa eikä opettaja palaa välittömästi kyseisen keskeytys- tai vapaajakson jälkeen töihin. Työkauden aikana palkallinen vapaajakso/keskeytysjakso edellyttää 15 työpäivän työskentelyä. Työskentely voi sijoittua ennen tai jälkeen em. keskeytys- / vapaajaksoa.
Jos opettaja on ollut työvuoden aikana palkattomalla vapaalla, hänen seuraavan vapaajaksonsa palkkaa vähennetään vapaan keston suhteessa. Palkaton sairauspoissaolo tai TSL 4 luvun 1 §:ssä tarkoitettu poissaolo ei kuitenkaan vähennä palkkaa. Vapaajaksojen palkkaa vähentävien päivien määrä saadaan laskemalla palkattomaan vapaaseen sisältyneiden oppilaitoksen työpäivien (ma-pe) lukumäärä. Palkan vähennys lasketaan kertomalla päiväpalkka työpäivien määrällä ja kertomalla se luvulla 0,24. Jos palkattomaan vapaaseen on sisältynyt työsuunnitelmassa sisältyneitä vapaajakson kalenteripäiviä (ma-su), ne vähennetään vapaajakson palkkaa vähentävistä päivistä.
AVAINOTES: Ammatillisten oppilaitosten opettajat
Palkaton poissaolo ei vaikuta vapaajakson palkkaan.
Yliopistot ja harjoittelukoulut
Palkaton poissaolo ei vaikuta vapaajakson palkkaan.
Ammattikorkeakoulut
Opettajalle ei makseta ammattikorkeakoulun lyhytaikaiselta vapaajaksolta palkkaa, kun on kyse ammattikorkeakoulun työkaudelle sijoittuvasta vapaajaksosta ja työntekijän raskaus- tai vanhempainvapaa päättyy välittömästi ennen vapaajaksoa eikä opettaja palaa välittömästi kyseisen vapaajakson jälkeen töihin. Työkauden aikana palkallinen vapaajakso edellyttää 15 työpäivän työskentelyä. Työskentely voi sijoittua ennen tai jälkeen em. vapaajaksoa.
Jos opettaja on ollut työvuoden aikana palkattomalla vapaalla, vuorotteluvapaalla tai opintovapaalla, hänen vapaajaksonsa palkkaa vähennetään vapaan keston suhteessa.
Kesävapaajakson palkkaa vähentävien päivien määrä saadaan laskemalla palkattomaan vapaaseen sisältyneiden ammattikorkeakoulun työpäivien (ma-pe) lukumäärä. Palkan vähennys lasketaan kertomalla päiväpalkka työstä poissa oltujen työpäivien määrällä ja kertomalla näin saatu luku luvulla 0,1.
Palkattomalla vapaalla ei tarkoiteta perhevapaita tai sairauslomaa, vaikka nämä olisivat palkattomia.
Soveltamisohje: Tämän pykälän mukaista vähennystä ei tehdä, mikäli työntekijä on ollut palkattomalla vapaalla kokonaisen vuoden (12 kk).
1.4.2024 jälkeen alkanut palkaton vapaa vähentää vapaajakson palkkaa sen jälkeen, kun se on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään 14 kalenteripäivää. Toisen työnantajan työn hoitamiseksi myönnettyyn palkattomaan vapaaseen ei sovelleta em. 14 kalenteripäivän määräystä. Palkattoman vapaan kestoa tarkastellaan työ- tai lukuvuosittain.