Opetusalan Ammattijärjestö OAJ tilasi Suomen johtavilta taloustieteilijöiltä tutkimuskoosteenkoulutuksen vaikutuksista talouskasvuun, tuottavuuteen ja hyvinvointiin. Peräti 60 prosenttia maiden välisistä eroista bruttokansantuotteessa selittyy suoraan työntekijöiden osaamiseroilla.

Tänään keskiviikkona päättyneessä kehysriihessä ei tehty riittäviä kasvutoimia eikä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle tarvittavia päätöksiä. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n mukaan koulutuksen ja osaamisen merkitys talouskasvun vauhdittajana jäi kehysriihessä valitettavasti sivuun.

Hallitus kokoontuu huhtikuun loppupuolella kehysriiheen linjaamaan julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2027–2031. OAJ odottaa hallitukselta päätöksiä, joilla vahvistetaan kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen perustaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö lähetti pitkään valmistellun korkeakoulutuksen vision ja toimenpiteet lausunnoille. OAJ on huolissaan, että esityksestä puuttuvat konkreettiset toimenpiteet koulutustason nostamiseksi, kuten rahoitus uusille aloituspaikoille.

Velkaa voi maksaa takaisin, mutta menetettyä osaamista ei. Velkajarru pahimmillaan hidastaa talouskasvua, jos samalla ei satsata koulutukseen ja osaamiseen, kirjoittaa OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen.

OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto pitää talouden tasapainottamista tärkeänä. Pelkkä leikkauspolitiikka ilman kasvua ja osaamista vahvistavia toimia kuitenkin syventäisi Suomen talousongelmia entisestään. OAJ ehdottaakin velkajarrun rinnalle kasvutakuuta, eli pitkäjänteistä sitoutumista osaamis- ja koulutustason nostamiseen.

Koulutus on parhaita investointeja, mitä nuori voi tehdä. Se on yksilölle koko elämän rakentamisen perusta. Näin totesi Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander Educa-messujen ekonomistipaneelissa, jossa keskityttiin velan sijasta kasvuun.

Suomen talouskasvu on pitkään polkenut paikallaan, ja etsimme kuumeisesti keinoja suunnan kääntämiseksi. Kasvu edellyttää rohkeutta, investointeja tukevia toimia, rakenneuudistuksia ja velkaantumisen hillintää – mutta yhtä asiaa emme saa unohtaa: osaamisen vahvistamista, kirjoittaa EK:n johtaja Ulla Heinonen.

Valtionosuusuudistuksen kaatuminen asettaa lasten ja nuorten palvelut kunnissa eriarvoiseen asemaan. Sote-uudistuksen jäljiltä kuntien keskeisin tehtävä on perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäminen. Valtionavut tulee kohdentaa kuntiin niiden nykyisten tehtävien perusteella.

Suomen tulevaisuuden menestys ja talouskasvu edellyttävät vahvaa panostusta koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen. Koulutus- ja osaamistason nostaminen on Suomen kohtalonkysymys, joka vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin.