Koulutus on parhaita investointeja, mitä nuori voi tehdä. Se on yksilölle koko elämän rakentamisen perusta. Näin totesi Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander Educa-messujen ekonomistipaneelissa, jossa keskityttiin velan sijasta kasvuun.

Suomen talouskasvu on pitkään polkenut paikallaan, ja etsimme kuumeisesti keinoja suunnan kääntämiseksi. Kasvu edellyttää rohkeutta, investointeja tukevia toimia, rakenneuudistuksia ja velkaantumisen hillintää – mutta yhtä asiaa emme saa unohtaa: osaamisen vahvistamista, kirjoittaa EK:n johtaja Ulla Heinonen.

Valtionosuusuudistuksen kaatuminen asettaa lasten ja nuorten palvelut kunnissa eriarvoiseen asemaan. Sote-uudistuksen jäljiltä kuntien keskeisin tehtävä on perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäminen. Valtionavut tulee kohdentaa kuntiin niiden nykyisten tehtävien perusteella.

Suomen tulevaisuuden menestys ja talouskasvu edellyttävät vahvaa panostusta koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen. Koulutus- ja osaamistason nostaminen on Suomen kohtalonkysymys, joka vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin.

Leikkaukset ammatillisesta toisen asteen koulutuksesta näkyvät opetuksen määrän vähenemisenä. Samalla opiskelijoiden tuen tarve on lisääntynyt. OAJ pitää tilannetta kestämättömänä ja ehdottaa konkreettista ratkaisua, joka auttaisi varmistamaan, että jokainen opiskelija saa riittävästi opetusta.

OAJ oli kuultavana sivistysvaliokunnan valtion vuoden 2026 talousarviosta. Se sisältää leikkauksia koulutukseen 85 miljoonaa euroa enemmän kuin investointeja.

OAJ oli kuultavana valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostossa valtion vuoden 2026 talousarviosta. Se sisältää leikkauksia koulutukseen 85 miljoonaa euroa enemmän kuin investointeja.

Hallitus jatkaa ensi vuoden budjetissaan aikaisemmilta vuosilta tuttua linjaa, jossa koulutukseen lisätään määrärahoja tarkkaan harkittuihin paikkoihin, mutta samoista rahapoteista leikataan korotuksia suuremmat summat.

Tuoreen OECD:n Education at a Glance -raportin mukaan koulutuksen rahoitus on muissa OECD-maissa keskimäärin kasvanut, mutta Suomessa heikentynyt. Suomi ei tule nykyisillä toimilla saavuttamaan tavoitettaan siitä, että puolella ikäluokasta on korkeakoulututkinto. OAJ peräänkuuluttaa päättäjiltä suunnanmuutosta.

OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto on tyytyväinen siihen, että koulutus säästyi hallituksen budjettiriihessä lisäleikkauksilta, mutta harmittelee samalla jo aiemmin tehtyjä merkittäviä koulutusleikkauksia. Budjettiriihtä varjosti vakava rasismikeskustelu, jolla voi olla kielteisiä vaikutuksia tarvittavaan maahanmuuttoon ja kotoutumiseen.