Ajankohtaista

Yksityisen sosiaalipalvelualan sopimusneuvotteluissa ei päästy sopuun toisen sopimusvuoden palkankorotuksista. Tämän vuoksi sopimus on irtisanottu tänään. Sopimuksen piirissä on yksityisissä päiväkodeissa työskenteleviä OAJ:n jäseniä.

Uudet yliopistojen ja harjoittelukoulujen työehtosopimukset ovat vahvasti yleiskorotuspainotteisia. Yleiskorotus 1.9.2023 lukien on 3,5 prosenttia ja 1.3.2024 lukien 2,0 prosenttia. Uusi sopimus on kaksivuotinen.

Kuka päättää, millaisia päätöksiä ja millaisella arvopohjalla tuleva eduskunta tekee? Tämä on nyt äänestäjien käsissä. Vaalien jälkeen ratkaisun avaimet siirtyvät tulevalle hallitukselle. Käännetäänkö Suomessa koulutuksen rahoitus, oppimistulokset ja koulutustaso oikeaan suuntaan ja tehdäänkö Suomesta tulevaisuudenkestävää kansaa?

Kuluva sopimuskierros on viimeistään osoittanut työmarkkinajärjestelmän uudistustarpeen. Erityisesti sovittelujärjestelmä ja työriitalaki on aikoinaan säädetty aivan toisenlaiseen toimintaympäristöön. Yhteisen työmarkkinamallin puuttuminen ja sovittelujärjestelmän ongelmat ovat omiaan aiheuttamaan yhä lisääntyviä työmarkkinahäiriöitä. – Epävakaa tilanne tulee Suomelle kalliiksi ja nakertaa työmarkkinatoiminnan luottamusta ja uskottavuutta, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Yliopistojen yleisestä työehtosopimuksesta ja harjoittelukoulujen työehtosopimuksesta on syntynyt neuvottelutulos. Kaksivuotisen sopimusratkaisun sisällöstä kerrotaan, kun kaikkien osapuolten hallinnot ovat hyväksyneet sen.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Kiinteistötyönantajat ry:n hallitukset hyväksyivät kiinteistöpalvelualalle työehtosopimusratkaisun 29.3. Lakko ja muut työtaistelutoimet on peruttu.

Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut ovat päättyneet. TAMKin hallitus on hyväksynyt esityksen 28 henkilön työsuhteen irtisanomisesta ja 49 henkilön työsuhteen muutoksesta. – Neuvottelujen lopputulema on lähes sama kuin alkuperäinen esitys. Herää kysymys onko tässä haluttu aidosti neuvotella, vai oliko päätökset tehty jo ennalta, pohtii OAJ:n neuvottelupäällikkö Pasi Repo.

Kaksihaaraista korkeakoulujärjestelmäämme haastavat osakeyhtiömalli ja omistajien toteuttama ohjaus. Ammattikorkeakoulut tarvitsevat toiminnallista vapautta, kirjoittaa OAJ:n erityisasiantuntija Hannele Louhelainen blogissaan.

Suomalainen koulutusjärjestelmä on ollut keskeisimpiä tasa-arvon edistäjiä maassamme koko sen itsenäisyyden ajan. Parhaimmillaan Suomi on laadukkaan peruskoulunsa ansiosta yltänyt kansainvälisessä vertailussa oppimisen kärkimaaksi. Viime vuosikymmenten aikana tapahtunut koulutuksen rahoituksen rapautuminen näkyy oppimistulosten heikkenemisenä. OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto tähdentää blogissaan koulutukseen panostamisen tärkeyttä tasa-arvon päivänä 19.3.

OAJ:n työhyvinvointirahasto sai tämän vuoden hakukierroksella 133 tukihakemusta ja avustuksia haettiin yhteensä 4,8 miljoonalla eurolla. OAJ:n kehitysjohtajan Jari Caverneliksen mukaan hakemusten määrä ylitti odotukset.

Varhaiskasvatuspäivänä on tänä vuonna erityistä syytä juhlaan, sillä huhtikuussa tulee täyteen 50 vuotta ensimmäisen päivähoitolain voimaantulosta. Kun yhteiskunnassa nyt puhutaan paljon oppimistulosten laskusta, on erityisen tärkeä muistaa, että varhaiskasvatus on osa koulutusjärjestelmää. Sen laatu ratkaisee paljon.

Neuvottelut yksityisissä kouluissa ja oppilaitoksissa työskentelevän opetushenkilöstön tämän vuoden palkankorotuksista käynnistyvät 23.3. Palkankorotusten määräytymistavasta sovittiin viime elokuussa tehdyssä työehtosopimuksessa.

CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundation ja OAJ järjestävät yhteistyössä kilpailun, jossa etsitään perusopetuksen tai toisen asteen toimijaa, opettajaa, oppilaskuntaa tai oppilaitosta, joka on edistänyt toiminnallaan rauhanomaista toimintatapaa ja ilmapiiriä. Ehdota palkinnon saajaa 15.3.-15.5.2023. Palkinto jaetaan kansainvälisenä rauhan päivänä 21.9.2023.

OAJ:n hallitus kutsui valtuuston ylimääräiseen kokoukseen 14.3. Kokouksessaan valtuusto päätti valtuuttaa hallituksen päättämään tarvittavista järjestöllisistä toimenpiteistä yliopistosektorille kevään neuvottelukierroksella.

Ammattikasvatus on nuori tieteenala, eikä se ole saavuttanut vielä vahvaa ja vakiintunutta asemaa. Ammattikorkeakoulupedagogiikan, ammatillisen oppimisen ja opettajuuden sekä ammattikasvatuksen tutkimukselle ja sen koordinoinnille on selkeä tarve, kirjoittavat erityisasiantuntijat Hannele Louhelainen ja Päivi Lyhykäinen.