Ajankohtaista

Psst eduskuntaryhmät! Hallitustunnustelija on antanut kysymyksensä eduskuntaryhmille vastattavaksi. OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo kirjoitti lunttilapun eduskuntaryhmille, jotka kuumeisesti miettivät vastauksia kysymyksiin viikonlopun aikana.

Väliraportti kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta tuo esiin pulan varhaiskasvatuksen opettajista. OAJ:n mukaan opettajapulan ratkaiseminen on ensiarvoisen tärkeää ja alkavalla hallituskaudella koulutusmääriä on nostettava määrätietoisesti.

Moni määräaikainen opettaja kärsii kesätyöttömyydestä, joka heikentää merkittävästi toimeentuloa. OAJ on pitkään hakenut ratkaisua asiaan, ja pieniä parannuksia on saatu aikaan. Tänä keväänä saavutettiin vihdoin merkittävä parannus OVTES-sopimusalalla työskenteleville määräaikaisille opettajille. – Olen todella tyytyväinen, että saimme neuvoteltua vähintään 40 prosentin parannuksen menetetystä kesäkeskeytysajan palkasta maksettavaan korvaukseen, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Avaintesin ja Avainotesin sopimusaloilla päästiin 3.4.2023 sopuun tämän vuoden kehittämiserän jakamisesta. Lisäksi saavutettiin neuvottelutulos kunta-alaa vastaavan verrokkialaperälautakirjauksen vaikutuksista viime vuoden sopimusneuvotteluissa sovittuihin korotuksiin.

Varhaiskasvatuslaki määrittelee 10 tavoitetta varhaiskasvatukselle. Tavoitteet ovat hyvät, mutta nykyinen päiväkotien haastava tilanne heikentää tavoitteiden toteuttamista. OAJ ja muut varhaiskasvatuksen henkilöstöä edustavat ammattijärjestöt esittävät yhdessä muutoksia seuraavalle hallituskaudelle.

Vaalilupausten perusteella pitää olla selvää, että koulutuksen rahoitus ja resurssit turvataan ja ongelmia ryhdytään korjaamaan viipymättä. Koulutuslupauksesta on pidettävä kiinni, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto vaatii.

Yksityisen sosiaalipalvelualan sopimusneuvotteluissa ei päästy sopuun toisen sopimusvuoden palkankorotuksista. Tämän vuoksi sopimus on irtisanottu tänään. Sopimuksen piirissä on yksityisissä päiväkodeissa työskenteleviä OAJ:n jäseniä.

Uudet yliopistojen ja harjoittelukoulujen työehtosopimukset ovat vahvasti yleiskorotuspainotteisia. Yleiskorotus 1.9.2023 lukien on 3,5 prosenttia ja 1.3.2024 lukien 2,0 prosenttia. Uusi sopimus on kaksivuotinen.

Kuka päättää, millaisia päätöksiä ja millaisella arvopohjalla tuleva eduskunta tekee? Tämä on nyt äänestäjien käsissä. Vaalien jälkeen ratkaisun avaimet siirtyvät tulevalle hallitukselle. Käännetäänkö Suomessa koulutuksen rahoitus, oppimistulokset ja koulutustaso oikeaan suuntaan ja tehdäänkö Suomesta tulevaisuudenkestävää kansaa?

Kuluva sopimuskierros on viimeistään osoittanut työmarkkinajärjestelmän uudistustarpeen. Erityisesti sovittelujärjestelmä ja työriitalaki on aikoinaan säädetty aivan toisenlaiseen toimintaympäristöön. Yhteisen työmarkkinamallin puuttuminen ja sovittelujärjestelmän ongelmat ovat omiaan aiheuttamaan yhä lisääntyviä työmarkkinahäiriöitä. – Epävakaa tilanne tulee Suomelle kalliiksi ja nakertaa työmarkkinatoiminnan luottamusta ja uskottavuutta, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Yliopistojen yleisestä työehtosopimuksesta ja harjoittelukoulujen työehtosopimuksesta on syntynyt neuvottelutulos. Kaksivuotisen sopimusratkaisun sisällöstä kerrotaan, kun kaikkien osapuolten hallinnot ovat hyväksyneet sen.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Kiinteistötyönantajat ry:n hallitukset hyväksyivät kiinteistöpalvelualalle työehtosopimusratkaisun 29.3. Lakko ja muut työtaistelutoimet on peruttu.

Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut ovat päättyneet. TAMKin hallitus on hyväksynyt esityksen 28 henkilön työsuhteen irtisanomisesta ja 49 henkilön työsuhteen muutoksesta. – Neuvottelujen lopputulema on lähes sama kuin alkuperäinen esitys. Herää kysymys onko tässä haluttu aidosti neuvotella, vai oliko päätökset tehty jo ennalta, pohtii OAJ:n neuvottelupäällikkö Pasi Repo.

Kaksihaaraista korkeakoulujärjestelmäämme haastavat osakeyhtiömalli ja omistajien toteuttama ohjaus. Ammattikorkeakoulut tarvitsevat toiminnallista vapautta, kirjoittaa OAJ:n erityisasiantuntija Hannele Louhelainen blogissaan.

Suomalainen koulutusjärjestelmä on ollut keskeisimpiä tasa-arvon edistäjiä maassamme koko sen itsenäisyyden ajan. Parhaimmillaan Suomi on laadukkaan peruskoulunsa ansiosta yltänyt kansainvälisessä vertailussa oppimisen kärkimaaksi. Viime vuosikymmenten aikana tapahtunut koulutuksen rahoituksen rapautuminen näkyy oppimistulosten heikkenemisenä. OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto tähdentää blogissaan koulutukseen panostamisen tärkeyttä tasa-arvon päivänä 19.3.