Ajankohtaista

Helsingin kaupungin ongelmat palkanmaksussa ovat jatkuneet jo kuukausia, mutta ratkaisut ja vastuunkanto puuttuvat edelleen. Ratkaisujen ja vahinkojen korvaamisen eräpäivä on nyt, muistuttavat ammattiliitot OAJ ja JHL tänään järjestämässään mielenilmauksessa. Pahimmassa tapauksessa samat ongelmat ovat edessä muualla, kun Vantaa ja hyvinvointialueet ottavat käyttöön Sarastian järjestelmän.

Kouluterveyskyselyt kertovat, että sateenkaarinuoret voivat edelleen koulussa muita huonommin. Entinen opettaja ja nykyisin Helsinki Pride -tapahtumaa luotsaava Panu Mäenpää kuitenkin uskoo parempaan ja tasa-arvoisempaan tulevaisuuteen. Sen tekemisessä opettajilla on hänestä arvokas rooli.

Ammatillisilla aikuiskoulutuskeskuksilla on keskeinen rooli väestön ammatillisen osaamisen lisäämisessä ja ylläpitämisessä sekä työelämän osaamistarpeisiin vastaamisessa. Pelkällä peruskoulun päättötodistuksella on yhä vaikeampi työllistyä.   

Johanna Sopanen kouluttaa tulevia hoitoalan ammattilaisia. Hänelle opiskelijat ja heidän ammatillisen kasvunsa tukeminen ovat työssä ykkösprioriteetti. Työ vaatii kuitenkin veronsa, ja esimerkiksi hallinnollisen työn määrä tuntuu kasvavan vuosi vuodelta. Ilman ammatillisia opettajia ei ole tulevaisuuden ammattilaisia, ja siksi alan vetovoima pitää turvata kilpailukykyisellä palkkatasolla ja koulutuksen rahoituksella.

Olemme tilanteessa, jossa työ ja työn tekemisen muodot muuttuvat kovaa vauhtia. Koronapandemia ja etätyökokemukset herättivät oivaltamaan, että iso työn murros on jo meneillään. Mitä seuraa, jos muutoksen keskellä työntekijöiden osaamiseen ei panosteta? kysyvät erityisasiantuntijat Hannele Louhelainen ja Tuovi Manninen.

Opettajan työ on huippuammatti, jossa saa tehdä merkityksellistä työtä yhteisen tulevaisuutemme puolesta. Opettajuudesta saa olla ylpeä, ja opettajan ammattiin kannattaa ehdottomasti hakeutua.

Maailman opettajien päivänä on hyvä pysähtyä huomaamaan opettajien tekemän työn arvo. Ilman opettajia me emme yksilöinä emmekä yhteiskuntana olisi tässä, Olli Luukkainen kirjoittaa.

Jo reilusti yli puolet opettajista on korona-aikana pohtinut alanvaihtoa, kertoo OAJ:n tänään julkaisema selvitys. Yleisimmät syyt alanvaihdon harkitsemiselle ovat työn kuormittavuus, lisääntynyt työmäärä ja palkkataso. OAJ:n puheenjohtaja vaatii, että poliitikot ja työnantajat heräävät tilanteen vakavuuteen ja ratkaisevat ongelmat, jotka työntävät opettajia pois alalta.

Osaajapulaan on tänä vuonna herätty monella alalla. Nyt pitäisi herätä myös siihen, että pulaa on myös monen alan ammatillisista opettajista. Ilman heitä ei osaamisen ja työvoimatarpeen kohtaanto-ongelmaa saada ratkaistua. Se tulisi taloudellisesti ja inhimillisesti kalliiksi, ammatillinen erityisopettaja Maarit Rahkola kirjoittaa.

Aikuiskoulutuksen keinovalikoimaa pitää kehittää ja koulutuksen rahoitusmallit saada tukemaan jatkuvaa oppimista. Paljon puhuttu aikuisten osaamisen kehittäminen jää muuten pelkiksi puheiksi, kirjoittaa erityisasiantuntija Tuovi Manninen.

Opettajat ovat OAJ:n kyselyn mukaan selvinneet korona-ajasta pääosin hyvin. Poikkeusolojen aiheuttama kuormitus on saanut kuitenkin joka kolmannen opettajan harkitsemaan alan vaihtoa.

Tervetuloa seuraamaan OAJ:n lukuvuoden avausinfon livestriimausta keskiviikkona 4.8. klo 9. Tilaisuudessa puhuvat OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sekä FSL:n puheenjohtaja Inger Damlin.

Tasavallan presidentti kiittää videotervehdyksessä jokaista opettajaa ja oppijaa siitä, että oppiminen on jatkunut myös koronan aikana. 

Opetusministeri Jussi Saramo on ylpeä siitä, että koulutus jätettiin kehysriihessä leikkausten ulkopuolelle. Suomen koulutusihme on hänestä osaavan ja sitoutuneen opettajakunnan ansiota. Siksi koko yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että ammatin arvostus säilyy ja päättäjät ymmärtävät koulutuksen ja sivistyksen merkityksen.

Onneksi hallituksella riitti kanttia pitää kiinni yhdestä hallitusohjelmansa tärkeimmistä hallitusohjelmansa kirjauksista: koulutuksen vahvistamisesta. Panostukset koulutukseen ovat panostuksia elämän laatuun, osaamiseen, osallisuuteen, työllisyyteen ja talouteen. Ne ovat panostuksia tulevaisuuteen, Olli Luukkainen kirjoittaa.