Ajankohtaista

Opettajien ja opetusalan ammattilaisten työtä arvostetaan ja heidän työnsä koetaan merkitykselliseksi yhteiskunnassamme. Näin koki myös 80 prosenttia opetusalan ammattilaisista OAJ:n Fiilismittarin mukaan helmikuussa. Fiilismittarin avulla kartoitamme jäsentemme työhyvinvointia viikoittain.

OAJ jakaa työhyvinvointirahastonsa avustuksina tänä vuonna yli 1,5 miljoonaa euroa. Summa jakautuu 54 kohteen kesken. Tukea myönnettiin hankkeisiin, jotka edistävät laajasti opettajien ja alan esihenkilöiden sekä heidän työyhteisöjensä työhyvinvointia.

Työhyvinvointi rakentuu päivittäisessä työn tekemisessä ja vuorovaikutuksessa. Hyvinvointi vaikuttaa suoraan myös tuottavuuteen. Hannele Louhelaisen ja Teija Golnickin blogissa kerrotaan pilottihankkeesta, jonka tavoitteena on edistää vuoropuhelua, johtamista ja työhyvinvointia korkeakouluyhteisöissä.

OAJ:n työhyvinvointirahastolle jätettiin vuoden 2022 haussa yli 200 hakemusta. Kehitysjohtaja Jari Cavernelis pitää määrää hyvänä. Laaja kiinnostus on yksi osoitus OAJ:n rahaston tekemän työn tarpeellisuudesta.

OAJ:n työhyvinvointirahaston 2022 avustusten hakuaika päättyy perjantaina 11. maaliskuuta. Rahasto jakaa tukea jäsentensä työhyvinvoinnin edistämiseen nyt toista kertaa. Varalan urheiluopistossa on rahaston tuella edistetty hyvinvointia tiimiorganisaatiossa. 

Korona-ajan opit on otettava talteen tulevaisuutta varten, vaikka viimeisin aalto on jo jossain määrin hiipumassa. Toimiva tiedonkulku, työnantajan ennakoiva ote, yksilöiden vastuullinen toiminta sekä rakentava ja ratkaisukeskeinen vuoropuhelu mahdollistavat entistä vaikuttavampaa työsuojelua tulevaisuudessa, kirjoittaa OAJ:n erityisasiantuntija Sara Simberg blogikirjoituksessaan.

Opetusalan henkilöstön kokemukset työoloista ovat heikentyneet entisestään, kertoo tänään julkaistu OAJ:n tekemä Opetusalan työolobarometri. Työn määrän kasvu ja työn pirstaloituminen sekä läikkyminen vapaa-ajalle aiheuttavat opettajille työkyvyn alenemista ja työstressiä. OAJ nostaa erityisesti työn määrän vähentämisen ja työhyvinvoinnin parantamisen pöydälle kevään sopimusneuvotteluissa.

OAJ vaatii viranomaisilta ja työnantajilta ennakointia, johdonmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä koronatoimille erityisesti niiden ammattiryhmien kohdalla, jotka ovat työnsä vuoksi alttiina koronatartunnoille. Työssään tartunnoille altistuvia ammattiryhmiä on huomioitava nykyistä paremmin päätöksenteossa. OAJ on myös koostanut toimintaohjeet muuttuvaan koronatilanteeseen kasvatus-, opetus- ja tutkimusalan henkilöstölle.

OAJ:n työhyvinvointirahaston vuoden 2022 avustusten hakuaika on 17.1.-11.3. Tukea myönnetään uusiin eli tänä vuonna alkaviin hankkeisiin.

OAJ:n työhyvinvointityöryhmä perehtyi loppuvuodesta Fiilismittarin kuluvan vuoden tuloksiin ja nostaa vuoden viimeisessä yhteisblogissaan asioita, jotka ovat parantuneet tai joita pitäisi opetusalalla edelleen parantaa.

Ellei paikallinen edunvalvoja enää jaksa, siitä kärsii pahimmillaan iso joukko jäseniä. Siksi on tärkeää tukea luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja työssään. Uudenmaan alueyhdistys käynnistää paikallisten edunvalvojien tukemisprojektin, johon se sai 15 000 euron avustuksen OAJ:n työhyvinvointirahastosta.

Pääministeri Sanna Marin väläytti sunnuntaina pääministerin kyselytunnilla, että koulujen joululomaa voisi pidentää. OAJ vastustaa ehdotusta, sillä tähän saakka koulut ja oppilaitokset on pidetty auki etäopetuksen avulla.

Kokemus työn merkityksellisyydestä on suuri voimavara, mutta toisinaan kutsumus voi saada työntekijän sietämään työssään sellaista, mitä ei kannattaisi. Tutkijatohtori Frank Martela puhui Yliopistopäivät-webinaarissa työn merkityksellisyydestä. Moni yliopistolainen tunnisti niin merkityksen voiman kuin myös kutsumuksen sudenkuopat. Tämän jutun lopussa on linkki Yliopistopäivien tallenteeseen.

Varhaiskasvatuksen opettajat tekevät yhteiskunnallisesti merkityksellistä asiantuntijatyötä. Työnteon olosuhteet haastavat työhyvinvoinnin ja laadun. Työn arkeen tarvitaan aikaa pysähtyä ja ajatella, mikä työssä on merkityksellistä, Kaisa Pelanteri kirjoittaa.

Kuluneen puolentoista vuoden aikana yliopistoissa on keskusteltu työhyvinvoinnista enemmän kuin pitkään aikaan. Työhyvinvointiin välillisesti tai välittömästi liittyneitä kyselyjä ovat tehneet niin työnantajat, ammattijärjestöt kuin opiskelijajärjestötkin.