Ajankohtaista

Varhaiskasvatukseen on odotettu parempia tuen pykäliä jo vuosia. Ensimmäinen yritys oli 2010-luvun alkuvuosina, kun varhaiskasvatuslakia laadittiin. Lakiin ei tuolloin kirjattu säädöksiä, mutta saatiin lupaus, että ne laaditaan lain toisessa vaiheessa. Toisin kävi. Varhaiskasvatuslakia uudistettiin lähes kaksi vuotta sitten. Tuen pykälät jäivät taas uupumaan. Nyt on saatava aikaan korjaus, erityisasiantuntija Kirsi Sutton OAJ:stä sanoo.

OAJ on laatinut oppimisen tuen toimivuuden parantamiseksi oman mallinsa. Malli perustuu kentän kokemuksiin tuen käytänteistä sekä asiantuntijoiden tekemiin ratkaisuehdotuksiin. Erityisasiantuntija Sari Jokinen kertoo, miten oppimisen tuki OAJ:n mielestä saataisiin kuntoon.

Oppimisen tuen ketjusta pitää saada yhtenäinen ja vahva ja sen pitää ulottua kolmiportaisena varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, vaatii OAJ. Järjestö on laatinut oman mallinsa oppimisen tuen ja siihen kuuluvan erityisopetuksen ongelmien korjaamiseksi. 

Maan hallitus on tarttunut ripeästi toimeen ja lähtenyt toteuttamaan varhaiskasvatukseen lupaamiaan parannuksia. Seuraavana askeleena pitäisi olla sen varmistaminen, että jokainen lapsi saa jo varhaiskasvatuksessa tarvitsemaansa kasvun ja oppimisen tukea, OAJ:n erityisasiantuntija Kirsi Sutton kirjoittaa.

Koulupäiviin tulisi varata lisäaikaa oman ryhmän tunneille, ryhmäytymiseen ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun oman opettajan ohjauksessa, sanoo OAJ lausunnossaan mielenterveysstrategian luonnoksesta. Näin ehkäistäisiin yksinäisyyttä ja kiusaamista.

Kaikille yhteinen ja yhdenvertainen peruskoulu on ajatuksena hieno ja kannatettava. Suomessa pyritään siihen, että tämä ajatus myös toteutuu. Valitettavasti tavoitteen tiellä on vielä esteitä. OAJ:n erityisasiantuntija Sari Jokinen listaa blogikirjoituksessaan viisi asiaa, jotka inkluusion toteutumiseksi tarvitaan.

Mieli ry on antanut kouluttajilleen väärää tietoa siitä, mitä mieltä OAJ on Lapset puheeksi -menetelmästä. OAJ:n koulutusasiainpäällikkö korostaa, että ylimääräistä paperityötä ja lainsäädännön kanssa päällekkäisiä toimintatapoja ei kouluihin kaivata.

Kolmiportainen tuki puhuttaa ja herättää kysymyksiä. Vastauksia kysymyksiin tarjoaa syksyllä OAJ:n Opetushallituksen, Kuntaliiton ja Valterin yhteinen verkkoseminaarisarja.

OAJ:n julkaisema huoneentaulu antaa vanhemmille konkreettisia neuvoja, joilla lapsen koulupolku sekä kodin ja koulun yhteistyö saavat hyvän alun. Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimeksen mukaan vanhemmat kaipaavat opettajalta varmuuden siitä, että myös he ovat tervetulleita kouluun.

Oppimisen tukea on voitava tarvittaessa järjestää pienryhmässä. Tätä mieltä ovat suomalaiset ja puolueet.

Hyvä äänestysikäinen henkilö. Kirjoitan sinulle nyt ensimmäistä kertaa. Olen vanhempieni ainoa poika. Äiti hoiti minut ja siskoni, kunnes aloitimme koulun. Vanhempani ovat itse käyneet vain peruskoulun, eikä se riitä työllistämään heitä. Mitä minusta tutkimustulosten valossa isona tulee?

Lukiolain uudistuksen myötä erityisopetusta on järjestettävä jokaisessa lukiossa vuodesta 2021 alkaen. Erityisopettajat kaipaavat lisää resursseja opettamiseen ja opettajien väliseen yhteistyöhön, selviää Opetushallituksen kartoituksesta.

Suomessa on tällä hetkellä noin 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Miten olisimme voineet ehkäistä tämän edes osittain? Miten syrjäytyneiden määrä saadaan laskemaan opetuksen keinoin?

Jäikö läksyt tekemättä? Suomen luokattomin luokanopettaja istuttaa suomalaiset jälki-istuntopenkkiin kuulemaan, mitä kaikkea koulutuksessa pitäisi korjata. Korjausliikkeet korostuvat kevään eduskuntavaaleissa.

Jotta erityisopetus on tuloksekasta, on se räätälöitävä jokaiselle tuen tarvitsijalle erikseen. Opettajilla taas pitäisi olla velvollisuus osallistua täydennyskoulutukseen. Näin sanovat OAJ:ssä vierailleet erityispedagogiikan professorit.