Ajankohtaista

Opokin tuntee onnistuneensa, kun opiskelija oivaltaa uutta ja löytää päämäärän opinnoilleen ja elämälle. Kaikelle opiskelijoiden henkilökohtaiselle tukemiselle ja auttamiselle on lukiossa kuitenkin liian vähän aikaa, kertoo opinto-ohjaaja Nina Östdahl. Rajuimmillaan tuen tarve selviää vasta, kun kuulee opiskelijan itsemurhasta.

Virpi Salmisella on amiksessa ohjattavana yli 500 opiskelijaa. Jos ohjattavia olisi vähemmän, voisi opiskelijoiden tarpeisiin vastata nykyistä nopeammin.

Oppivelvollisuuden laajentaminen on Sanna Marinin (sd.) hallituksen suurimpia rakenteellisia uudistuksia. Tavoitteena on saada suomalaisten koulutustaso ja sen myötä työllisyys nousuun. OAJ kannattaa uudistusta, mutta korostaa sitä, että nyt tiedossa olevat ongelmat perusopetuksessa ja nivelvaiheessa on tässä yhteydessä korjattava.

Yleisin syy koulutuksen keskeyttämiseen on väärä alavalinta. Yläkoulun ja lukion opona työskentelevä Tiina Uuttu ihmetteleekin, miksi henkilökohtaista ohjausta saa vasta yhdeksännellä luokalla. Opomitoitus mahdollistaisi ongelmiin puuttumisen ennen kuin on liian myöhäistä.

Suomessa opettajat ovat maailman huippua ja he haluavat tehdä työnsä hyvin. Monesti opettajalla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta antaa riittävästi aikaa jokaiselle oppilaalle. Siksi OAJ ehdottaa lakiin opettajamitoitusta. Sari Jokinen listasi 14 esimerkkiä opettajamitoituksen hyödyistä.

Parasta opinto-ohjaajan työssä ovat henkilökohtaiset kohtaamiset. Niille on kuitenkin liian vähän aikaa, kertoo kolme OAJ:n haastattelemaa opoa. Suomen opinto-ohjaajien puheenjohtaja Armi Nurmi kokosi neljä syytä, miksi ohjattavia pitäisi yhtä opo kohti olla korkeintaan 200.

Suomalaisista yli 80 prosenttia on sitä mieltä, että lakiin pitää kirjata opettajamitoitus. Monella muualla alalla henkilöstömitoitus on jo laissa. Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ihmetteleekin, miksi koulutus on poikkeus. Esimerkiksi opinto-ohjaajien osalta mitoitus voitaisiin OAJ:n laskelmien mukaan toteuttaa jo hallitusohjelmassa luvatuilla rahoilla.

Mistä oppivelvollisuuden laajentamisessa on kyse? Mitä uudistuksessa tulee huomioida, jotta opettajien työn tekemisen edellytykset ja koulutuksen laatu turvataan? OAJ:n asiantuntijat vastasivat kysymyksiin Facebook-livessä.

Yhteiskunnallisessa työn murroksessa on selvää, että pelkällä perusasteen koulutuksella ei työmarkkinoilla enää pärjää. Siksi oppivelvollisuuden laajentaminen on perusteltu toimenpide suomalaisten koulutusasteen nostamiseksi. Mitä uudistuksessa pitää huomioida? OAJ:n erityisasiantuntija Tuomo Laakso bloggaa.

Nyt valmistellaan oppivelvollisuuden laajentamista ja sitä, miten se ulotetaan toiselle asteelle. OAJ:n erityisasiantuntija Inkeri Toikka pohtii blogikirjoituksessaan ratkaisuja ja avoimia kysymyksiä ammatillisen koulutuksen näkökulmasta.

Suomen menestystarina sivistyksen mallimaaksi ei ole syntynyt tyhjästä, vaan se on vaatinut rohkeita ratkaisuja. Isojen ja rohkeiden ratkaisujen äärellä ollaan myös nyt, kun oppivelvollisuutta uudistetaan, kirjoittaa erityisasiantuntija Pauliina Viitamies blogissaan.

Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia, sanoo perusopetuslaki. Nykyisenä yhdeksän vuotta kestävänä oppivelvollisuus on ollut peruskouluun siirtymisestä lähtien eli jo lähes 50 vuotta. Oikeus opetukseen on meille suomalaisille vahva perusoikeus, jota on pidetty yhtenä itsenäisen Suomen menestystekijänä.

Kolme neljästä suomalaisesta on sitä mieltä, että oppivelvollisuuden pitäisi jatkua toiselle asteelle. Tämä on saanut tukea myös tutkijoilta. Puolueet ovat asiasta eri linjoilla, mutta päättäjätkin lupaavat toimia, jotta kaikki saavat toisen asteen tutkinnon.

Puolueet ovat valmiit tutkimaan, millainen olisi jatkuvan oppimisen osaamisseteli. Oppivelvollisuuden ulottamisessa toiselle asteelle puolueet ovat erimielisiä, mutta kaikkien mielestä jokaiselle suomalaiselle pitää taata vähintään toisen asteen tutkinto.

Kuuluvatko viisivuotiaat varhaiskasvatukseen vai esiopetukseen? OAJ:n mielestä ehdottomasti esiopetukseen.