Ajankohtaista

OAJ tekee kahden vuoden välein opetusalan työolobarometrin, jossa selvitetään opetusalan ammattilaisten työhyvinvointia, työoloja ja turvallisuutta. Kysely on lähetetty satunnaisotannalla 8 000 OAJ:n ja FSL:n jäsenelle viime viikolla.

Opetusministeri Li Anderssonin kokoama varhaiskasvatuksen pyöreä pöytä kokoontui tänään. OAJ toi esiin ratkaisuja varhaiskasvatusalan ongelmiin vaatimalla muun muassa, että varhaiskasvatuksen perusrahoituksen tasoa on nostettava ja alan houkuttelevuutta lisättävä palkkausta ja työoloja parantamalla sekä selkeillä työnkuvilla.   

OAJ:n työhyvinrahaston tukemilta hankkeilta toivotaan yhteistyötä työnantajien kanssa. Työantajan kumppanuus hankkeessa on korottava tekijä, kun ensi vuoden avustuksista päätetään. Se ei ole kuitenkaan ehtona, vaan tukea voi saada vastakin myös ilman työnantajayhteistyötä

OAJ:n työhyvinrahaston avustusten seuraava hakuaika on 17.1.–11.3. Tarkempaa tietoa muun muassa hakukriteereistä tulee marraskuun lopussa. Päätökset tuettavista hankkeista tehdään touko-kesäkuussa 2022.

Itsensä johtaminen edistää työhyvinvointia erityisesti tilanteissa, joissa rikotaan rutiinia. Kun tietää omat vastuut ja velvollisuudet, ja sen mitä oikeuksia itsellä ja työnantajalla on, niin työn tekeminen on selkeää. Ota avuksesi myös priorisointi ja aikatauluttaminen sekä keskustelut lähijohtajan kanssa.

Varhaiskasvatuksen ammattihenkilöillä on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat työssään epäkohdan, joka koskee lapsen varhaiskasvatuksen toteutumista. Ilmoituksen tekemistä ei kannata pelätä, koska työntekijään ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen takia.

Opettajat jättävät elämiimme jälkiä aina varhaiskasvatuksesta yliopistoon. Useimpia opettajia innostaa halu tehdä merkityksellistä työtä. Jotta alalle hakeutuu tulevaisuudessakin osaajia, tarvitaan riittävästi työntekijöitä ja opettajille työrauhaa keskittyä perustehtävään, opettamiseen.

OECD seuraa säännöllisesti opettajien tyytyväisyyttä työhönsä. Suomalaisopettajien kohdalla kaikki työtyytyväisyyteen liittyvät mittarit olivat jo ennen koronaa laskusuunnassa. OECD:n koulutusjohtaja Andreas Schleicher uskoo tilanteen entisestään heikentyneen koronapandemian aikana. Nyt Opetushallitus lupaa pyrkiä helpottamaan opettajien työtaakkaa.

Työn kuormittavuus ja palkkataso saavat monet uran alussa olevat opettajat harkitsemaan alanvaihtoa. Pian viisi vuotta luokanopettajana työskennellyt Sami Kettunen toivoo, että jokainen saisi uran alussa tukea kollegoiltaan. Hän myös kannustaa jokaista opettajaa rohkeasti rajaamaan työtään.

Jo reilusti yli puolet opettajista on korona-aikana pohtinut alanvaihtoa, kertoo OAJ:n tänään julkaisema selvitys. Yleisimmät syyt alanvaihdon harkitsemiselle ovat työn kuormittavuus, lisääntynyt työmäärä ja palkkataso. OAJ:n puheenjohtaja vaatii, että poliitikot ja työnantajat heräävät tilanteen vakavuuteen ja ratkaisevat ongelmat, jotka työntävät opettajia pois alalta.

Työsuojeluvaalit ovat ajankohtaiset juuri nyt, kun seuraavalle työsuojelun yhteistoimintakaudelle 2022–2025 valitaan työsuojeluvaltuutettuja koko maahan.

Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen oppilaitosten johto ja henkilöstö kertovat, miten koronapandemia on muokannut heidän työtään ja toimintaympäristöään ja mitä vaikutuksia muutoksilla voi olla tulevaan työhön. Kysely tehtiin marraskuussa 2020.

Mediastakin tuttu kouluttajapsykoterapeutti Maaret Kallio kutsuu sinut luennolleen hyvinvoinnin, jaksamisen ja toivon äärelle.

Korona-aika on vienyt korkeakouluyhteisöiltä ihmisten kohtaamiset ja siten heikentänyt niin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin hyvinvointia. Uuden toimintakulttuurin rakentamisessa onkin kiinnitettävä erityisesti huomiota yhteisöllisyyden vahvistamiseen, kirjoittavat kolmen korkeakoulujärjestön asiantuntijat.