Ajankohtaista

Lapsiasiavaltuutettu esittää, että Suomen koulutuspolitiikan resurssit turvattaisiin hallituskausien yli sitoutumalla muiden Pohjoismaiden rahoitusta vastaavaan ja selkeästi määriteltyyn rahoitustasoon. OAJ pitää esitystä koulutuksen resurssien turvaamisesta tärkeimpänä lapsiasiavaltuutetun kertomukseen sisältyneistä yksittäisistä ehdotuksista.

Suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa vallitsee paradoksi, kirjoittavat OAJ:n ja Tieteentekijöiden erityisasiantuntijat Hanna Tanskanen ja Maija Mattila. Yhtäältä tieteen, tutkimuksen ja koulutuksen tärkeys tunnistetaan ja niihin halutaan panostaa, toisaalta tosi paikan tullen panostukset jäävät puolitiehen ja vastuita ladataan lisää ilman rahallisia lisäpanostuksia.

OAJ ja kahdeksan muuta järjestöä vetoavat valtiovarainministeri Annika Saarikkoon ja hallituspuolueiden puheenjohtajiin, jotta ammatillisen koulutuksen määräaikainen henkilöstön palkkaamiseen tarkoitettu rahoitus tehdään pysyväksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti tällä viikolla yli 2000 aloituspaikan lisäämisestä korkeakouluihin ensi vuonna.  OAJ korostaa, että rahoitus opiskelijamäärän lisäyksille on saatava pysyväksi ja riittäväksi ja näin turvattava koulutuksen laatu.

Parlamentaarinen työryhmä esittää, että tutkimus- ja kehittämisrahoituksen nostamiseksi säädetään rahoituslaki ja laaditaan lakisääteinen kehyskautta pidempi rahoituksen suunnitelma. Työryhmä esittää myös pysyvän ja nykyistä laaja-alaisemman tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustimen käyttöönottoa.  Kaikkien osapuolten on nyt varmistettava, että asetetuista tavoitteista pidetään kiinni, kirjoittavat erityisasiantuntijat Hanna Tanskanen ja Hannele Louhelainen.

Eduskunnan sivistysvaliokunta korostaa, että koulutuspoliittisen selonteon hyvien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää riittävää rahoitusta. Valiokunta vaatii hallitusta esittämään tavoitteiden kustannusarviot toimeenpanosuunnitelmassa ja ottamaan rahoitustarpeet huomioon julkisen talouden suunnitelmissa. OAJ kiittää valiokunnan kannanottoja ja vaatii, että ne konkretisoituvat selkeinä lisärahoituspäätöksinä jo Marinin hallituksen kehysriihessä tulevana keväänä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää ylioppilastutkinnon koemaksun nostamista 34 euroon ja kiinteästä tutkintomaksusta luopumista. Muutostarve perustuu oppivelvollisuuden piirissä olevien opiskelijoiden oikeuteen maksuttomaan ylioppilastutkinnon suorittamiseen.

Nivelvaiheen koulutuksia eli perusopetuksen lisäopetusta, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta sekä niiden rahoitusta ollaan yhtenäistämässä. OAJ toivoo muutoksia rahoituksen tason yhtenäistämisen toteutustapaan.

OAJ ja seitsemän muuta järjestöä ovat huolissaan keskustelusta, jossa ei tunnuta tunnistavan Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen aukkokohtia. Järjestöt listaavat avoimessa kirjeessään kuusi asiaa, joiden ratkaisemiseksi lisäraha on välttämätöntä.

Valtion vuoden 2022 talousarvioon ei ole tulossa merkittäviä muutoksia kasvatuksen ja koulutuksen rahoitukseen. Kasvatukseen ja koulutukseen osoitetaan kertaluontoista rahoitusta ja muutamia pysyviä lisäyksiä, kuten oppivelvollisuuden laajentamisen rahoitus. 

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu on parhaillaan käynnissä 105 kunnassa. On syytä kysyä, onko jokaisessa kunnassa tehty kaikki mahdollinen kokeilun vaatimien kelpoisten esiopetuksen opettajien saamiseksi. Keinoja on: tehokas rekrytointi, työn vaativuutta vastaava palkkaus, työn arvostaminen ja hyvien työolojen varmistaminen. Jos kelpoisia opettajia puuttuu, kuntien on nyt aika tarttua toimeen, jotta kokeilusta saadaan luotettavia tuloksia, kirjoittaa erityisasiantuntija Auli Setälä.

Lukiokoulutuksen rahoituksen jo pitkään jatkunut alimittaisuus on tehnyt lukion opetushenkilöstön työstä kohtuutonta selviytymiskamppailua lukuvuodesta toiseen. Lukioiden rahoitus on nostettava vastaamaan todellisia kustannuksia ja rahoituslaissa oleva leikkuri on poistettava, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii.

Juuri julkaistu OECD:n Education at a Glance -raportti vahvistaa, että Suomi on pahasti jäljessä muiden Pohjoismaiden koulutuspanostuksista. Huolestuttavinta on kehityksen trendi. Valtaosa OECD:n jäsenmaista on tarkasteluajanjaksolla 2012–2018 lisännyt suhteellisia koulutuspanostuksiaan, kun taas Suomi kuuluu koulutuksesta leikanneiden harvalukuiseen joukkoon.

Mistä tulevat koulutuksen rahat ja miten ne saadaan riittämään, kun sivistyspalvelujen järjestämisestä tulee soten myötä kuntien suurin tehtävä? Esimerkiksi näitä asioita puitiin koulutuksen rahoitusta käsitelleessä OAJ:n seminaarissa viime perjantaina Akavatalossa Helsingissä.

Marinin hallituksen ohjelmassa luvattiin vahvistaa ennakoitavan ja pitkäjänteisen perusrahoituksen roolia korkeakoulurahoituksessa. Hallituksen toimintasuunnitelmassa on todettu, että merkittävät koulutuslaajennukset edellyttävät lisärahoitusta. Hallituksen poukkoilevat toimet tieteen rahoituksessa luovat kuitenkin epävarmuutta tutkijoiden työhön ja tulevaisuuteen, kirjoittavat Tiede ja Opetus ry:n puheenjohtaja Olli Luukkainen OAJ:stä ja varapuheenjohtaja Maija S. Peltola Tieteentekijöistä.