Ajankohtaista

Opiskelijoiden ja oppimisen tarpeet on nostettava keskiöön hallituksen kehysriihen linjauksissa. Samalla on varmistettava, että ammattikorkeakouluilla on ennakoitava ja pitkäjänteinen rahoitus opiskelijoiden hyvinvoinnista ja laajenevista opiskelijamääristä huolehtimiseen, esittävät ammattikorkeakouluja sekä niiden henkilöstöä ja opiskelijoita edustavat OAJ, Arene, Samok ja Sivista.

Ammatillisten oppilaitosten reformin tilannetta tarkastelleiden selvitysten mukaan sen toimeenpano on edennyt, mutta parannettavaakin löytyy. OAJ nostaa esiin erityisesti tarpeen uudistaa ammatillisten oppilaitosten rahoitusta ja vaatii, että opinto-ohjaajia ja erityisopettajia on palkattava lisää.

Pitkittynyt poikkeustilanne on kiristänyt opettajien ja esihenkilöiden jaksamisen äärirajoille. OAJ odottaa huhtikuun puoliväliriihestä päätöksiä, joilla työssäjaksamista voidaan tukea ja parantaa.

Espoon sivistystoimen johtaja, pitkäaikainen Etelä-Tapiolan lukion rehtori ja opettaja Harri Rinta-aho tuntee koulujen arjen. Koronakriisin selättämiseksi tarvitaan lisärahaa opetukseen ja kasvatukseen sekä toimiva jälkihoito-ohjelma.

Jos kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen kroonista rahoitusvajetta ei korjata, kehitystä ei Suomessa saada kestävälle pohjalle eikä Agenda 2030:n tavoitteita saavuteta, sanoo OAJ lausunnossaan.

Määräaikaiset apukädet toisivat helpotuksen peruskoulujen ja päiväkotien koronan mullistamaan arkeen ja antaisi opettajien keskittyä perustehtäviin. OAJ vaatii kuntia ja kaupunkeja kohdentamaan lisähenkilökuntaa välittömästi.

OAJ haluaa, että Suomen kestävän kasvun ohjelmalla vahvistetaan kansallista koulutustarjontaa ja tuetaan oppilaitosten, työhallinnon ja työelämän yhteistyötä. Lisäksi korkeakoulujen ja ammatillisen toisen asteen koulutuksen TKI-osaaminen pitää ottaa kokonaisuutena käyttöön.

OAJ pitää selonteossa annettavia lupauksia Suomen tulevaisuuden investoinneista kasvatukseen, koulutukseen ja tutkimukseen ympäripyöreinä. Rahoituslinjausten ottamista myös siirretään tulevaisuuteen.

Ammattikorkeakoulujen opettajamäärä on laskenut, ja yhä pienempi opettajajoukko opettaa yhä isompaa määrää opiskelijoita. Tähän on oltava erityisen painavat syyt. Mitkä ne voisivat olla?

Opetushallitus asettaa haettavaksi lähes miljoona euroa erityisavustusta, jolla korvataan ylioppilastutkintoon järjestämisestä poikkeusoloissa aiheutuneita lisäkustannuksia. OAJ korostaa, että raha on käytettävä rehtoreille ja opettajille kertyneen lisätyön korvaamiseen.

Miten Suomi pärjää kansainvälisesti, jos koulutusjärjestelmiä verrataan koulutukseen panostamisen, varhaiskasvatuksen ja korkeakoulututkintojen suorittaneiden osalta?

Suomesta halutaan hallitusohjelmissa ja juhlapuheissa tehdä koulutuksen kärkimaa, ja kaikki eduskuntapuolueet ovat kertoneet luottavansa osaamiseen. Mutta löytyykö sanoille katetta, kun päätetään rahasta? OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo vertailee Suomen koulutuspanostuksia kansainvälisesti.

Hallituksen talousarvioehdotuksen tulevaisuusinvestoinnit varhaiskasvatukseen sekä koulutuksen laatuun ja tasa-arvoon sekä Oikeus oppia -ohjelmat ovat tulleet todelliseen tarpeeseen. OAJ pitää näihin tarkoituksiin varattuja määrärahoja erittäin tärkeinä panostuksina koulutuksen laatuun.

OAJ ottaa vuoden 2021 talousarviolausunnossaan kantaa hallituksen ensi vuoden budjettisuunnitelmiin. Budjetin kipupiste löytyy lukioiden tilanteesta. Vaikka valtio on lisännyt lukioiden rahoitusta, se on edelleen kaukana 10 vuoden takaisista olosuhteista. Lisäksi lukioiden rahoitusta leikataan edelleen, vaikka tehtävät lisääntyvät. Kiitosta OAJ antaa ammatillisen koulutuksen saamista 150 miljoonan EU-rahoista sekä varhaiskasvatuksen myönteisestä kehityksestä.

OAJ ehdottaa pitkän aikavälin kasvuohjelmaa, johon kaikki puolueet sitoutuvat ja jonka avulla turvataan kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen kipeästi kaipaama perusrahoitus. Kasvuohjelma voitaisiin laatia koulutuspoliittisen selonteon yhteydessä. Ehdotus sisältyy OAJ:n lausuntoon valtion talousarvioehdotuksesta.