Ajankohtaista

Jotta yliopiston opettaja pystyisi antamaan tutkimukseen perustuvaa opetusta, hänellä pitäisi olla riittävästi aikaa perehtyä tutkimukseen ja tutkia myös itse. Pedaforumissa etsitään keinoja, joilla näistä tavoitteista tehdään totta.

Pian loppuva lukuvuosi on muuttanut koulutusta joka alalla. Monia uudistuksia on käynnistynyt jo ennen kuin edellisiä on saatu valmiiksi, ja isompien uudistusten lisäksi on ollut käynnissä useita valtakunnallisia ja paikallisia kehittämishankkeita.

Kesällä oppimisympäristö saattaa laajentua enemmän ulos, mutta muutoin päiväkotien toimintaa ohjaavat normaaliin tapaan varhaiskasvatuslaki ja varhaiskasvatussuunnitelmat. Erityisasiantuntija Kirsi Suttonin mukaan suunnittelutyö saattaa jopa lisääntyä ryhmien ja päiväkotien yhdistämisten vuoksi.

Opiskelijat ovat pääosassa, mutta opettajuuskin vaikuttaa taustalla Joensuussa järjestettävässä Taitaja2019-ammattitaitokilpailussa. Opettajan tehtävänä on löytää jokaisesta opiskelijasta tulevaisuuden tekijä, sanoo OAJ:n koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen.

Ylivieskan seudun kansalaisopisto on voittanut Vuoden koulu, oppilaitos tai päiväkoti 2019 -kilpailun. Aktiivinen kansalaisopisto toimii kaikkiaan noin 70 toimipisteessä Ylivieskassa, Alavieskassa ja Sievissä, ja se tavoittaa mittavan joukon eri-ikäisiä oppijoita.

Opetushallitus valmistellut luonnoksen uusiksi lukion opetussuunnitelman perusteiksi. Työssä on onnistuttu pääosin hyvin. OAJ on kuitenkin huolissaan arviointia koskevasta luvusta. Se saattaa johdatella paikallista opetussuunnitelmatyötä aivan liian raskaisiin ja työllistäviin arviointikäytäntöihin.

Varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä, tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Näin säädetään varhaiskasvatuslain 4. pykälässä. Säännös perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklaan. Sen mukaan lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Kahdeksan kymmenestä suomalaisesta on OAJ:n kanssa samoilla linjoilla: opettajamitoituksesta pitää säätää lailla. Myös moni puolue kannattaa ajatusta.

Historiassa joskus on saattanut olla niin, että joku henkilö on selviytynyt aikanaan käymänsä peruskoulutuksen turvin koko työuransa. Opettajien ja rehtoreiden tai alamme muiden esimiesten osalta näin ei ole koskaan ollutkaan, mutta siitä huolimatta opetus- ja kasvatusalan ammattilaisten osaamisen kehittäminen on jatkuvasti ollut pirstaleista, jopa sattumanvaraista.

Ammatilliseen koulutukseen tulisi määritellä, paljonko opiskelija saa opetusta. Tätä mieltä on kahdeksan kymmenestä suomalaisesta. Eduskuntapuolueet kokoomusta ja rkp:tä lukuun ottamatta ovat suomalaisten kanssa samaa mieltä.

Ammatillisen koulutusuudistuksen eli reformin tavoitteet eivät vielä toteudu oppilaitosten arjessa, ilmenee laajan opettajakyselyn tuloksista. Esimerkiksi opetuksen resurssoinnissa on suuria eroja. Viiden toimijan yhteiseen kyselyyn vastasi 1500 ammatillista opettajaa.

Kansa ja eduskuntapuolueet haluavat pitää opettajat korkeasti koulutettuina jatkossakin.

OAJ ja Touhula ovat aloittaneet yhteisen hankkeen. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja sen johtamista Touhulan päiväkodeissa.

Yhdellä ihmisellä on suuri päätösvalta silloin, kun hän on ministeri. Ministerin valtaa rajoittaa oikeastaan vain hallitusohjelma, jonka toteuttamisesta hän oman sektorinsa osalta vastaa. Niin kauan kuin hallitusohjelma toteutuu, eikä ministeri tee sen vastaisia toimia, hänellä on valta päättää, mitä työryhmien tai asiantuntijoiden ehdotuksista hän vie eteenpäin.

0.88, 0.75 ja 0.6. Tiedättekö, miten nämä desimaalit liittyvät varhaiskasvatukseen? Ne tarkoittavat laskennallisia lapsia. Lapsia ei lasketa lapsiryhmiä perustettaessa yksilöinä, vaan sen mukaan, miten monta tuntia lapset viettävät päiväkodissa.