Ajankohtaista

OAJ:n valtuusto päätti työhyvinvointirahaston perustamisesta elokuussa. Oman rahaston avulla OAJ haluaa konkreettisesti auttaa jäseniään työelämässä. Ensimmäistä hakukierrosta ja hakuohjeita valmistellaan parhaillaan.

OAJ:n päiväkodin johtajille tekemän kyselyn mukaan 40 prosenttia kunnallisten päiväkotien johtajista kertoo tarvitsevansa lisää osaamista ydintehtävänsä suorittamiseen. OAJ vaatii työnantajia hoitamaan varhaiskasvatuslaissa säädetyn täydennyskoulutusvelvoitteensa ja huolehtimaan lähijohdon riittävästä osaamisesta.

Hyvällä johtamisella voi työhyvinvoinnin lisäksi saavuttaa muun muassa taloudellista etua, sillä hyvinvointi vähentää esimerkiksi sairauspoissaoloja. Hyvällä johtamisella on vaikutusta myös työyhteisöön ja työn iloon, kirjoittaa OAJ:n erityisasiantuntija Teija Golnick blogissaan.

Missä menee raja hyväksyttävän ja vastuuttoman työkäyttäytymisen välillä? Kenen vastuulla on puuttua epäasialliseen ja häiritsevään käyttäytymiseen? Työhyvinvointityöryhmä avaa teemaa blogikirjoituksella.

Lukioikäisten mielikuvat opettajankoulutuksesta ja opettajan työstä ovat varsin myönteisiä, kertoo tuore selvitys. Eniten nuoria arveluttaa käsitys koulujen heikentyneistä työoloista ja resursseista. OAJ:n Olli Luukkainen painottaa, että jokaiseen työyhteisöön tarvitaan toimiva mentorointimalli uusien opettajien tueksi.

Kun jatkuvasta kiireestä on tullut osa meidän kaikkien arkipäivää, tarvitaan keinoja tilanteiden tunnistamiseen ja ratkaisemiseen. Työhyvinvointityöryhmän tekstissä pureudutaan teemaan.

Opetusalan Ammattijärjestö on perustanut työhyvinvointirahaston. Sen peruspääoma on 10 miljoonaa euroa, ja tuotoilla pyritään edistämään OAJ:n jäsenten työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työsuojelua.

Tänä syksynä olemme jälleen tuntemattoman äärellä. Siksi on erityisen tärkeää pitää huolta jokaisen työhyvinvoinnista. Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka koostuu monesta eri palasesta, muistuttaa OAJ:n erityisasiantuntija Teija Golnick.

Fiilismittari keräsi tänä lukuvuonna ainutlaatuista tietoa siitä, miten opettajilla menee. Työn imu ja oppimisen edistäminen kannattelevat osaavia opettajiamme, mutta moni epäkohta kaipaa vielä ratkaisuja, kirjoittaa työmarkkinaedunvalvonnan erityisasiantuntija Sari Melkko.

Suomen peruskouluissa opetellaan nyt, mitä on lähiopetus epidemia-aikana. Selvää on, että toukokuussa huomataan monta käytäntöä,  joista osa on erinomaisia ja osa  ei yksinkertaisesti toimi. Huonoista käytännöistä pitää päästä eroon ja hyvät saada leviämään, jotta syksyllä fokus saadaan jälleen käsienpesusta oppimiseen, kirjoittaa Olli Luukkainen.  

Osa suomalaisista tekee koronan aikaan töitä kotoa käsin, osa työpaikalla entiseen tapaan. Vaikka tilanteet ovat erilaisia, työturvallisuuslaki on yhteinen – siinä säädetään työntekijöiden turvallisuudesta ja siihen liittyvistä vastuista. Lakia säädettäessä ei koronasta tiedetty, mutta nyt korostuu lain noudattamisen tärkeys, kirjoittaa OAJ:ssä toukokuussa aloittanut erityisasiantuntija Teija Golnick.

Maaliskuussa alkoi todellinen opetuksen superkevät, kun opettajat muuttivat parissa päivässä työn tekemisen tapansa. Nyt sama vaatimus toistuu. Me käärimme hihat ja valmistaudumme uuteen ihmeeseen. Yhdessä kyllä selviämme, mutta tarve satsata hyvinvointiin vain korostuu päivä päivältä, kirjoittaa OAJ:n työhyvinvointityöryhmän puheenjohtaja Marja Hänninen-Helin.

Suomi on koronatilanteessa hyvissä käsissä, koska meillä on niin osaavat opettajat, sanoo kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro. Hän on kuitenkin huolissaan opettajien jaksamisesta. Jotta loppuunpalamisilta vältytään, pitäisi jokaisen opettajan olla armollinen itselleen ja hyväksyä se, että nyt vähempikin riittää. Jaksamista tukisi myös se, että koulut pidettäisiin kiinni lukuvuoden loppuun asti.

Opetuksen suunnittelu vie valtavasti aikaa ja työt tulevat uniinkin. Yli 40 prosenttia OAJ:n Fiilismittariin vastanneista jäsenistä kokee, ettei pysty irtautumaan työstä tai rajaamaan työaikaansa poikkeusoloissa. OAJ:n työmarkkina-asiamies Sari Melkko kannustaa opettajia pitämään huolta jaksamisestaan.

Susanna Jauhiaisen mielestä Helsingin ylimääräiset korotukset varhaiskasvatuksen opettajien palkkoihin näyttivät opettajille, että kaupunki arvostaa heidän työtään. Ne ovat myös askel oikeaan suuntaan: koko alan palkkatasoa tulee nostaa, koska varhaiskasvatuksen opettajien palkka ei vastaa työn vaativuutta.