Ajankohtaista

Karvin kysely paljasti, että kaikki lapset eivät saa yhtä laadukasta varhaiskasvatusta. OAJ toivoo, että nyt palkataan tarpeeksi varhaiskasvatuksen opettajia ja lisätään täydennyskoulutusta, jotta laatu saadaan turvattua.

Varhaiskasvatuksessa keskitytään seuraavaksi varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärien lisäämiseen sekä erityisen tuen kysymysten ratkomiseen, kertoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Varhaiskasvatuslaki hyväksyttiin tänään eduskunnan täysistunnossa. OAJ on tehnyt vuosia työtä varhaiskasvatuslain uudistamiseksi ja iloitsee päätöksestä.

OAJ pitää eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintöä varhaiskasvatuslaista hyvänä. OAJ:n Heljä Misukka korostaa, että laki vahvistaa pedagogiikkaa ja varhaiskasvatuksen laatua.

Maanantaina tulee voimaan ammatillisia erityisopettajia koskeva kelpoisuusasetuksen muutos. Kelpoisuusvaatimukset ovat sitten samat kuin ennen reformia.

Selvä enemmistö suomalaisista kannattaa lastentarhanopettajien määrän lisäämistä. Kolme neljästä kannattaa sitä, että jokaiseen päiväkodin lapsiryhmään saadaan yliopistokoulutettu lastentarhanopettaja. Tiedot käyvät ilmi OAJ:n Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä, jolla selvitettiin suomalaisten näkemyksiä varhaiskasvatuksesta ja eduskunnan käsittelyssä olevasta varhaiskasvatuslaista.

OAJ:n yliopistoasiamies Hanna Tanskanen korostaa, että on sekä eurooppalaisen että kotimaisen korkeakoulutuksen kannalta tärkeää vahvistaa julkista perusrahoitusta ja henkilöstön asemaa.

OAJ:n valtuuston avajaisissa puhuneen valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen esityksessä Suomen taloushaasteet kietoutuivat tiiviisti osaamisen ja koulutuksen ympärille.

Koulutuksen menestystarina perustuu aina korkeasti koulutettuihin opettajiin, joilla on laaja pedagoginen vapaus. Tästä OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen muistutti myös pohjoismaisia opettajankouluttajia tiistaina 8. toukokuuta Vaasassa.

OAJ pitää hallituksen esitystä varhaiskasvatuslaiksi keskeisiltä osiltaan hyvänä. Esitys vahvistaa pedagogista osaamista ja parantaa varhaiskasvatuksen laatua päiväkodeissa. Tämä tukee varhaiskasvatuksen tavoitteiden ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toteutumista.

Taiteen perusopetuksen paikallisten opsien loppuvääntö on meneillään taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa ympäri Suomea. Onneksi täydellisyyttä ei tarvitse saavuttaa, vaan opsia voi viilata paremmaksi vuosien mittaan.

Pisa-tutkimuksesta vastaava OECD:n apulaispääsihteeri Andreas Schleicher suitsutti suomalaisopettajia koulutuksen ISTP-huippukokouksessa Lissabonissa.

Yliopistolaki, jossa yliopistoista muodostettiin itsenäisiä julkisoikeudellisia toimijoita, on ollut voimassa yhdeksättä vuotta. Laki on arvioitu kahteen otteeseen. Molemmilla arviointikerroilla (valtioneuvosto 2012, OKM 2016) ja myös henkilöstöltä heti yliopistolakiuudistuksen alkumetreillä on tullut vahva viesti, että vaikuttamismahdollisuudet ovat kaventuneet ja johtamisjärjestelmiin ollaan tyytymättömiä.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen henkilöstön työssäjaksaminen ja kuormittuminen on otettava vakavasti ja työolojen kehittämiseen on puututtava vaikuttavin lisäpanostuksin.

Ammattikorkeakoulu on kantanut viimeisen kuuden vuoden aikana oman vastuunsa Suomen taloudellisen tilan kohentamistalkoissa. Kellekään ei pitäisi olla enää epäselvää, että valtion kohdistamat mittavat perusrahoituksen leikkaukset (-22 % eli 200 miljoonan muutos vuosittaisessa rahoituksen tasossa) vaikuttavat ammattikorkeakoulutuksen opetukseen ja osaamiseen sekä työ- ja opiskeluhyvinvointiin.